Suomalaisten korkeakoulujen verkkosivujen saavutettavuustutkimus paljasti puutteita, vaikka laki velvoittaa digitaaliseen saavutettavuuteen

Euroopan unionin direktiivi julkisen sektorin verkkosivustojen digitaalisesta saavutettavuudesta tuli voimaan vuoden 2019 lopussa. Ennen 23.9.2018 julkaistujen verkkosivustojen tuli olla direktiivin mukaisia viimeistään 23.9.2020.

Jyväskylän yliopistossa tehty tutkimus kuitenkin osoitti, että digipalvelulain velvoittavuudesta huolimatta suomalaisten korkeakoulujen pääsivut eivät ole kaikin puolin saavutettavia ja korkeakoulujen väliltä löytyy suuria eroja.

– Saavutettavat digitaaliset ympäristöt ja palvelut ovat helppokäyttöisiä ja toimivat erilaisilla avustavilla teknologioilla. Korkeakoulujen verkkosivut ovat monelle ensimmäinen askel korkeakouluun tutustumisessa. Pääsivun saavutettavuuden on todettu ennakoivan myös muiden sivujen saavutettavuutta, tutkija Merja Laamanen kertoo.

Tutkimuksessa kaikkien suomalaisten korkeakoulujen verkkosivujen pääsivut testattiin ennen ja jälkeen digipalvelulain velvoittavuuden. Yleisesti ottaen verkkosivujen saavutettavuus oli tänä aikana parantunut, mutta joidenkin yksittäisten korkeakoulujen pääsivuilla saavutettavuus oli heikentynyt huomattavasti.

– Ongelmia aiheuttivat muun muassa oppilaitosten ehkä edistyksellisinä pitämät ratkaisut, kuten sosiaalisen median syötteet, tutkimusryhmässä mukana ollut Hannu Puupponen kertoo tutkimuksen havainnoista.

Puupponen jatkaa, että tutkimuksessa nousivat esiin erittäin myönteisinä esimerkkeinä muun muassa Aalto-yliopisto ja Laurea ammattikorkeakoulu.

– Nämä korkeakoulut ovat huolehtineet asiasta mallikkaasti jo ennen lain velvoittavuutta. Myös Jyväskylän yliopisto pärjäsi tutkimuksessa hyvin.

Yleisimmät saavutettavuusongelmat liittyivät kontrastiin, linkkeihin ja tekstivastineisiin

Tutkimuksessa löydetyt yleisimmät saavutettavuuspuutteet liittyivät tekstin ja taustan välisiin riittämättömiin kontrasteihin, epäselviin linkkeihin sekä kuvien puuttuviin tekstivastineisiin.

– Nykyään tuntuu olevan trendinä laittaa tekstiä kuvien päälle tai käyttää hyvin haaleita värejä, jolloin tekstiä voi olla vaikea erottaa taustasta, Laamanen kertoo.

Verkkosivuilla käytetään usein myös täältä- ja tästä-sanoja linkkeinä ilman, että itse linkkitekstissä on muita sanoja. Tämä tuottaa erityisesti ruudunlukuohjelmia käyttäville hankaluuksia, koska ohjelma ei pysty kertomaan käyttäjälle muuta kuin että kyseessä on linkki.

– Kolmas asia ovat kuvien tekstivastineet, jotka usein unohtuvat. Tekstivastineen tarkoitus on kertoa esimerkiksi näkörajoitteiselle ihmiselle kuvan sisältö. Eli kyseessä on eri asia, kuin kuvateksti, Laamanen tarkentaa.

Yhteistä yleisimmille puutteille Laamasen mukaan on, että niiden korjaaminen ei ole kallista tai vaikeaa. Esimerkiksi kontrastien tarkistamiseen on olemassa helppokäyttöisiä, maksuttomia apuvälineitä.

– Saatetaan ajatella, että saavutettavuusasiat koskevat ainoastaan organisaation ”virallisia" sisällöntuottajia, vaikka tosiasiallisesti ne koskettavat lähes kaikkia työntekijöitä. Paremmalla ohjeistuksella voitaisiin saada merkittävästi parempia tuloksia saavutettavuuden saralla.

Digitaalinen saavutettavuus hyödyttää kaikkia

Koronapandemia on entisestään kasvattanut digitaalisten palveluiden roolia. Siksi korkeakoulun digitaalisten palveluiden saavutettavuus on ensiarvoisen tärkeää koulutuksellisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi Suomessa.

Tutkimusten mukaan korkeakouluopiskelijat ovat myös aiempaa heterogeenisempi joukko.

– Monet voivat ajatella, että saavutettavuus koskettaa vain pientä osaa meistä. Saavutettavuus hyödyttää kuitenkin meitä kaikkia. Esimerkiksi verkkosisältöjen selailu mobiililaitteilla on yleistynyt. Kännykän näytöltä kirkkaassa auringonpaisteessa voi olla vaikea hahmottaa heikkoja kontrasteja ja pienellä fonttikoolla olevia tekstisisältöjä. Videoita katsotaan paikoissa, joissa ääntä ei voi käyttää tai ympärillä on meluisaa. Silloin on hyvä, että videossa on tekstitykset, Laamanen sanoo.

Laamasen mukaan saavutettavat verkkosivut myös kertovat korkeakoulun saavutettavuustietoisuudesta ja toimivat mainoksena siitä miten paljon saavutettavuuteen kiinnitetään organisaatiossa huomiota.

Saavutettavuuden parantamiseksi tutkimusryhmä peräänkuuluttaa korkeakouluilta saavutettavuuteen sitoutumista, selkeää vastuunjakoa ja aktiivista, saavutettavuuteen liittyvien prosessien johtamista.

Tutkimus tehtiin osana Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa kansallista DigiCampus-hanketta.

Lisätietoa

Väitöskirjatutkija Merja Laamanen
merja.h.laamanen@jyu.fi

Yliopistonlehtori Tarja Ladonlahti
tarja.ladonlahti@jyu.fi

Professori Tommi Kärkkäinen
tommi.p.karkkainen@jyu.fi

Tutkimusjulkaisu

Laamanen, M., Ladonlahti, T., Puupponen, H., & Kärkkäinen, T. (2022). Does the law matter? An empirical study on the accessibility of Finnish higher education institutions’ web pages. Universal Access in the Information Society, Early online. https://doi.org/10.1007/s10209-022-00931-6