Järvien kasviplanktonin määrä voi vähentyä helleaaltojen yleistyessä
Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen tutkijat seurasivat kerrostuneen ja humuspitoisen Jyväsjärven säätä ja vedenlaatua kesällä päivittäin ja selvittivät järven sekoittuvan kerroksen ja valo-olosuhteiden vaikutuksia kasviplanktonbiomassaan.
Järvien kesäaikainen kerrostuminen johtuu veden tiheyden muutoksista eri lämpötiloissa: lämmin, kevyempi vesi jää kylmemmän ja painavamman vesimassan päälle. Pintaan muodostuu sekoittuva kerros, jonka syvyys vaihtelee sään mukaan ja jossa kasviplankton pääosin elää. Järven sekoittuva kerros säätelee sitä, minkä verran kasviplankton saa valoa ja ravinteita. Valon määrä vähenee ja ravinteiden saatavuus taas yleensä paranee, mitä syvemmällä ollaan. Kasviplankton tarvitsee valoa ja ravinteita yhteyttämiseen.
Kasviplanktonin määrä vaikuttaa kalakantoihin
”Havaitsimme päivittäisistä mittauksista, että suurempi kasviplanktonin määrä oli yhteydessä sekoittuvan kerroksen syvenemiseen, joka oli seurausta tuulisesta ja kylmästä säästä. Vastaavasti tyyni ja lämmin sää madalsi sekoittuvaa kerrosta, mikä johti pienempään kasviplanktonbiomassaan. Kasviplankton muodostaa järvien tuotannon perustan ja vaikuttaa siten koko ravintoverkkoon aina kaloihin saakka”, ympäristötieteiden väitöskirjatutkija Salla Ahonen Jyväskylän yliopistosta kertoo.
Ahosen mukaan syvän sekoittumisen aiheuttama kasviplanktonbiomassan kasvu voi johtua paremmasta ravinteiden saatavuudesta syvemmällä vesipatsaassa, mikä lisää perustuotantoa. Syvä sekoittuminen myös vähentää kasviplanktoniin kohdistuvaa laidunnuspainetta ja planktonsolujen vajoamista pois yhteyttävästä kerroksesta.
Ilman ja veden lämpötilaeron sekä tuulisuuden osoitettiin olevan tärkeimmät järven sekoittuvan kerroksen syvyyttä säätelevät ilmastotekijät. Hellejaksoina lämmin ja tyyni sää heikentää järviveden sekoittumista ja madaltaa sekoittuvaa kerrosta, kun taas viilenevä ja tuulinen sää sekoittaa pintakerroksen syvemmälle.
”Ilmastonmuutoksen myötä helleaallot ja siten kasviplanktonbiomassaa rajoittavat olosuhteet järvissä yleistyvät, mikä voi rajoittaa järven koko ravintoverkon energiasaantia”, Ahonen pohtii.
- Tutkimus julkaistiin Freshwater Biology -tiedejulkaisusarjassa 13.1.2023. Linkki verkkojulkaisuun: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/fwb.14048
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Salla Ahonen, salla.a.ahonen@jyu.fi
Vesa HolmViestinnän asiantuntija
Puh:+358504733483vesa.j.holm@jyu.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Kyberyhteistyön puute altistaa yritykset uhkille – Jyväskylän yliopistossa kehitetty materiaalipaketti tuo apua haasteisiin15.5.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Tiivis yhteistyö voi altistaa organisaatioita kyberuhkille. Pahimmillaan yhden organisaation tietoturvahaavoittuvuuksia voidaan hyödyntää hyökkäyksissä muita yrityksiä kohtaan. Jyväskylän yliopistossa informaatioteknologian tiedekunnassa tuotettu materiaalipaketti auttaa yrityksiä kyberturvallisuusyhteistyön aloittamisessa ja tiivistämisessä toisten organisaatioiden kanssa. Materiaalipaketista hyötyvät etenkin toimijat, joilla itsellään on rajalliset kyberturvallisuuteen liittyvät resurssit.
Väitös: Lääkäreille lähetetty informaatio voi vähentää mahdollisesti haitallista lääkkeiden määräämistä14.5.2025 11:11:58 EEST | Tiedote
KTM Iiro Ahomäki Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta tutki taloustieteen väitöskirjassaan Kelan lääkemääräyspalautteiden vaikutuksia. Väitöstutkimuksen tulosten mukaan Kelan lääkäreille lähettämät henkilökohtaiset lääkemääräyspalautteet vähensivät mietojen opioidien määräämistä uusille potilaille ja iäkkäille vältettäväksi suositeltavien lääkkeiden määräämistä yli 75-vuotiaille. Vahvojen opioidien määräämisessä ei havaittu vastaavia vaikutuksia.
Esiopetussiirtymissä ilmenee eroja päiväkotien ja koulujen välillä14.5.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Varhaiskasvatuksesta esiopetukseen siirtyvä lapsi voi asuinpaikastaan riippuen kohdata siirtymän eri tavoin, väitöstutkimus osoittaa. Erot näkyvät esimerkiksi siinä, kuinka lasten osaamiseen suhtaudutaan. KM Jasemin Çan tarkasteli väitöskirjassaan neljää varhaiskasvatus- ja esiopetusyksikköä ja havainnoi millaisia voimavaroja lapsilla on osallistuessaan esiopetussiirtymiin arjen tasolla.
Väitös: Hyvä ESG-luokitus ei takaa hyötyä - mutta ei tuo haittaakaan13.5.2025 13:16:16 EEST | Tiedote
Kestävyyteen kiinnitetään yhä enemmän huomiota, joten ympäristö- ja yhteiskuntavastuuseen ja hyvään hallintotapaan (ESG) panostaminen on noussut tärkeäksi teemaksi kansainvälisessä sijoitusmaailmassa. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemässään tohtorinväitöksessä Thanh Nam Vu tutki, miten ESG-kriteerien sisällyttäminen sijoitussalkkujen allokaatioon vaikuttaa taloudellisiin tuottoihin, ja haastaa vallitsevat oletukset vastuullisuustiedon arvostuksesta rahoitusmarkkinoilla.
Generatiivista tekoälyä halutaan hyödyntää ohjelmistotuotannon tehostamisessa – Jyväskylän yliopiston hanke sai 840 000 euron rahoituksen13.5.2025 08:55:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto on saanut Business Finlandilta 840 000 euron rahoituksen hankkeelle, jonka tavoitteena on tutkia generatiivisen tekoälyn mahdollisuuksia ohjelmistokehitysprosessien tehokkuuden ja ohjelmistotuotteiden laadun parantamisessa. Konsortiohankkeessa on mukana viisi suomalaista yritystä sekä useita ulkomaisia toimijoita. Hankkeen kokonaisrahoitus on 1,2 miljoonaa euroa, josta 30 % on yliopiston omaa rahoitusta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme