Ali Harlin VTT: Uusilla puupohjaisilla tuotteilla miljardien markkinat
VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin näkee uusissa puupohjaisissa tuotteissa merkittäviä vientimahdollisuuksia ja ilmastohyötyjä. - Tulevaisuudessa nämä uudet tuotteet korvaavat fossiilisia ja niiden tuotanto edellyttää 1,5–3 miljardin euron investointia suurbiojalostamoihin. Viennin arvo voi kasvaa useita miljardeja euroja vuodessa.
-Suomelle ei riitä, että olemme raaka-aineen tuottaja, vaan arvoketjun tuotantoa on saatava sidottua tänne mahdollisimman paljon. Haasteena on se, että kuluttajatuotteen valmistuksen tulee olla lähellä kuluttajaa, eli isoja markkinoita.
Jos puumateriaalin käytön tehokkuus nousee nykyisestä 36 prosentista 70 prosenttiin, niin Harlinin mukaan jalostuksen käytössä on kaksinkertainen raaka-ainevara. - Jos saamme pidettyä tuotannon Suomessa, pystymme kasvattamaan käytössämme olevaa taloudellista potentiaalia ja tekemään metsäteollisuudesta monipuolisemman.
-Tuotannon säilymisestä Suomessa on kyse myös isommasta ikääntyvän kansakunnan uusiutumisen mahdollisuudesta, muistuttaa Harlin.
Tutkimuksen fokus lisäarvotuotteissa
VTT katsoo tutkimus- ja kehitystyössään Harlinin mukaan pitkälle tulevaisuuteen. – Metsäteollisuuteen liittyvän tutkimuksen fokus on uusien metsäteollisuuden lisäarvotuotteiden kehitystyössä. Iso muutos on tapahtumassa monilla aloilla, kuten esimerkiksi pakkaus- ja tekstiilimateriaaleissa, puupohjaisissa ratkaisuissa akkuteollisuudesta vedenpuhdistukseen ja lääketieteeseen.
-Kun selluloosaa tuotetaan enemmän kuin koskaan, kysymys on siitä, miten kehitämme sellupohjaisia lisäarvotuotteita, millä tuplataan viennin arvo. Kun haluamme edistää sähköautoilua, uusiutumattoman akkuhiilen korvaaminen on välttämätöntä.
Pidemmällä ajanjaksolla akkuteknologian merkitys kasvaa Harlinin mukaan siten, että uusiutuvan energian tuotantoa voidaan varastoida. - Jos pystymme ratkaisemaan strategisten tuotteiden valmistuksen sellusta, niin ratkaisemme monta uusiutumattoman grafiitin louhintaan ja käyttöön liittyvää ongelmaa.
Harlinin mukaan metsäteollisuus oli vielä 1950–1960 luvuilla vahvasti mukana kemianteollisuudessa, ja nyt haluaa sinne takaisin. - Kehitys on myönteistä, koska isojen materiaalivirtojen aikaansaaminen vaatii uusia yhteenliittymiä.
Uudet tuotteet korvaavat fossiilisia
Uusissa tuotteissa Harlin näkee paljon odotusarvoa. - Esimerkiksi pakkauksiin tulee kirkkaita selluloosafilmejä, jotka korvaavat eniten kasvavaa muovin käyttöaluetta. Tekstiilituotannossa puuvillan tuotanto ei pysty lisääntymään ja fossiilipohjaiset keinokuidut kuten polyesteri tuottavat mikromuovia.
- Nyt kehityksen alla olevat puupohjaisten tekstiilikuitujen kehityshankkeet ovat lähivuosina skaalattavissa tuotantoon. Luonnon kokonaishyödyn ja tuotannon lisäarvon kannalta näillä on globaalia merkitystä ja markkinaa.
Kun väestön kasvaessa puhtaan veden saanti tulee olemaan kriittinen tekijä, vedenpuhdistuksen teknologiaan haetaan Harlinin mukaan ratkaisuja. – Tämän lisäksi monilla eri aloilla tehdään monipuolista tutkimusta ligniinipohjaisten ratkaisujen ja tuotteiden parissa.
-Kun metsäteollisuus siirtyy tulevaisuudessa lähemmäksi kuluttajamarkkinaa, se vaatii erilaisen asennoitumisen tuotteeseen. Tuotteeseen liittyy energian ja materiaalin lisäksi moninkertainen määrä aineettomia arvoja kuten osaamista, arvoja ja designia.
EU:n säädökset hankaloittavat fossiilisten korvaamista
Puupohjaisen tekstiilikuidun kehitystyössä on useita hankkeita, jotka ovat siirtyneet Harlinin mukaan pilottivaiheesta demovaiheeseen. - Näiden suhteen on tehty investointipäätöksiä ja varauksia investoinneista. Näissä hankkeissa pystytään yhdistämään myös EU:n kiertobiotalouden tavoitteet yhdistämällä materiaaliin puolet biopohjaista ja puolet kierrätettyä materiaalia.
-Esimerkiksi KotkaMillsin kuppikartonki on aikaisen vaiheen lipunkantaja. Tuote on ilmastoteko ja vielä enemmän ympäristön likaantumista estävä teko.
Harlin näkee haasteena EU:n kertakäyttömuovidirektiivin, jonka mukaan tuote on muovia, jos on valmistettu muovista kokonaan tai osin. – Kun tätä muovin käytön minimiä ei ole määritelty, sillä voidaan leimata minkä tahansa tuote. Mitään uusiutuvaa ja kierrätettävää tuotetta ei käytännössä valmisteta ilman polymeeristä komponenttia.
- EU pyrkii olemaan puhdas ja aatteellinen asettaessaan monia kieltotekijöitä, mikä tekee fossiilisten tuotteiden korvaamisen uusiutuvilla ja kierrätettävillä materiaaleilla hankalaksi. Nyt olemme luopuneet ajattelusta, että teemme puusta muovin kaltaista materiaalia. Palaamme siihen, että puu liuotetaan ja tehdään siitä suoraan selluloosakalvo, joka toimii kuten muovikalvo.
Harlin muistuttaa, että ilmastotavoitteiden kannalta fossiilisen hiilen käyttö on huomattavasti isompaa kuin koko planeetan biomassan kasvu. - Vaikka suojelisimme kaikki metsät, ne eivät tule riittämään syntyvän hiilen kaatopaikaksi.
-Kun tuotteiden ympäristövaikutuksia arvioidaan niiden elinkaariarvioinnin LCA: n perusteella, puupohjaisten tuotteiden merkitys on siinä, että ne korvaavat fossiilisia, huomauttaa Harlin.
Suomella vahva tarina metsäpohjaisen biotalouden kehitystyössä
Teollisuus on ymmärtänyt Harlinin mukaan muutoksen ja siihen liittyvän T&KI toiminnan välttämättömyyden. - Metsäteollisuuden perustutkimuksen osuus sen liikevaihdosta on muutamia prosentteja, kun se kemian teollisuudessa on noin 10 prosentin luokkaa. Ero johtuu siitä, että kemian teollisuuden tuote on tonnien lisäksi osaamista, sopivuutta ja tuotepalvelua.
- Jos katsomme meidän luonnonvarojamme, vettä ja puuta, ainoa mitä voimme lisätä, on oma tarinamme ja ällimme.
-Valtiovalta on laittanut varsin kiitettävästi rahaa perustutkimukseen ja viimeisen 10–15 vuoden aikana olemme oppineet raaka-aineesta enemmän kuin sataan vuoteen. Nyt olemme T&KI työssä seuraavalla kynnyksellä, jossa pitää kysyä, kuka maksaa pilotti- ja demohankkeet. Mitä lähemmäs tulemme valmista tuotetta, niin toisen ja kolmannen aallon kehitystyön merkitys kasvaa.
Harlinin mukaan metsäpohjaisten biotalouden tuotteiden kehitystyössä Suomi, Ruotsi ja Itävalta ovat kärjessä. - Samojen asioiden parissa tehdään työtä myös Yhdysvalloissa ja Japanissa, jossa osataan tuotekehitys esimerkiksi nanoselluloosan parissa.
Markku Laukkanen
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
ali.harlin@vtt.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittaman ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee myönteisesti elinympäristömme kehitykseen vaikuttavaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyötä. Säätiö keskittyy toiminnassaan luonnonvaratalouden kestävään liiketoimintaan ja luonnonvarojen käyttöön, kiertotalouden edistämiseen ja rakentamisen elinkaarikustannusten pienentämiseen. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös
www.puussaontulevaisuus.fi ja https://www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
MTK:n Mikko Tiirola: EU:n ilmastopolitiikka uudistettava – realismia kunnianhimon sijaan25.6.2025 10:04:05 EEST | Artikkeli
Kansallinen ilmastolaki perustuu vanhentuneisiin olettamuksiin MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirolan mukaan EU:n ilmastopolitiikka tarvitsee suunnanmuutoksen, jossa metsien rooli arvioidaan uudelleen. – Pääongelman eli fossiilisten käytön vähentämisessä on edelleen monilla jäsenmailla paljon tehtävää. – EU:n ilmasto- ja maankäyttösektorin LULUCF-asetus perustuu vanhentuneisiin oletuksiin metsien hiilinieluista ja niihin pohjautuva kansallinen ilmastolaki on viemässä Suomea harhaan. Meillä rakennettiin ilmastolaki oletukselle vahvoista hiilinieluista, jotka eivät enää toteudu uusien mittaus- ja mallinnustapojen perusteella, Tiirola sanoo. LULUCF-asetus ei kohtele Tiirolan mukaan jäsenmaita tasavertaisesti, koska jäsenmaiden mittaustavat eivät ole vertailukelpoisia. – Vaikka Suomi tekee tarkkaa inventointia metsämaan hiilitaseesta, valtaosa EU-maista ei edes mittaa sitä. Suomea uhataan mittavilla sakoilla, jos emme pysy päästö- ja tavoitteissa, vaikka kellään maalla ei ol
Hirsitaloteollisuuden Seppo Romppainen: Asuntopolitiikka ei vastaa asukkaiden toiveisiin pientaloasumisesta18.6.2025 12:57:32 EEST | Artikkeli
Puurakentaminen tarjoaa uuden asuntopoliittisen vision Hirsitaloteollisuus ry.n toimitusjohtaja Seppo Romppaisen mukaan valtio ei ohjaa asuntorakentamista suomalaisten toiveiden mukaan. –Kaksi kolmesta suomalaisesta haluaisi asua omakoti- tai paritalossa, mutta niiden tuotanto on romahtanut. Omakotitalojen osuus valmistuneista asunnoista on vain viidennes. Valtion tukeman ARA -tuotannon painopiste on kasvukeskusten kerrostalorakentamisessa, kun sen myöntämä yli kaksi miljardia euroa menee kaikki kerrostalotuotantoon. Yhteiskunnan tulisi ohjata asuntotuotantoa Romppaisen mielestä suomalaisten haluamaan pientalovaltaisempaan suuntaan. –Sen sijaan että asuntotuotanto keskittyy ja asuntojen koko pienenee, valtion tulisi edistää erityisesti lapsiperheiden haluamaa pientalotuotantoa lainoilla ja korkotuella. –Kuntien tulisi kaavoittaa betonivaltaisen kerrostalotuotannon sijaan pientaloalueita puurakentamiselle. Lähiöissä sijaitsevien puutalojen asumisen hiilijalanjälki on tutkitusti pienempi
Stora Enson Tuomas Hallenberg: Maaperäpäästöt ja puustonielut erotettava ilmastokeskustelussa12.6.2025 08:51:22 EEST | Artikkeli
Kannattaako ilmastotavoitteita sitoa metsiin Stora Enson metsädivisioonan ja yhtiön Suomen maajohtaja Tuomas Hallenbergin mukaan erityisesti LULUCF-asetuksen myötä EU:n ilmasto- ja metsätavoitteet ovat tuoneet lisää painetta metsänielujen rooliin. –On muistettava, että metsien puusto on edelleen positiivinen nielu. Maaperäpäästöt ja puustonielut tulisi erottaa keskustelussa. Nyt ilmastotavoitteiden uhkaksi koetaan maaperän päästöt, joiden mittauksia tehdään jäsenmaissa eri menetelmin. Kun eri jäsenmaissa maaperän päästöjä mitataan eri tavoin, mittaustulokset eivät Hallenbergin mukaan ole täysin yhdenvertaisia. – Metsien maaperä on herkkä luonnon vaihteluille, kuten metsätuhoille ja metsäpaloille. Esimerkiksi Saksan metsien kyky täyttää nielutavoitteita on romahtanut kirjanpainajatuhojen myötä. Metsäpalot ja talven pituus vaikuttavat myös maaperän päästöihin. –Kun metsät ja maaperä ovat ulkoisille tekijöille näin herkkiä, kannattaako vahvoja ilmastotavoitteita sitoa nykyisellä painotuks
Jaalan tapahtuma-areena on näyttö talkootyön ja maaseudun elinvoimasta4.6.2025 13:14:37 EEST | Artikkeli
Yli 500 paikan puurakenteinen tapahtuma-areena Jaalassa on valmis käyttöön. Areena tulee kesän aikana tarjoamaan yli 50 tapahtumaa kesäteatterista ja konserteista yhteislaulutilaisuuteen. –Tapahtumiin on myyty lippuja jo yli 50 prosenttia. Esimerkiksi Diandran ensimmäinen konsertti myytiin nopeasti täyteen ja toinen konsertti täytyy kovaa vauhtia. Ohjelmiston monipuolinen kokonaisuus on iso kulttuuriteko, sanoo Areena hankkeen puuhamies Jaalan Lions Clubin presidentti Petri Ryynänen. Kesäteatterin näyttämölle tulee muun muassa Pia Kleimolan ohjaama musiikkinäytelmä Taisto Tammesta, jonka elämän juuret tulevat lähelle, Voikkaalle sekä Kulkukoirat musiikkinäytelmä Reijo Taipaleesta, Kari Tapiosta ja Topi Sorsakoskesta. –Kouvolan ja Lahden läheisyys sekä Jaalan alueen yli 3000 kesäasuntoa muodostavat suuren potentiaalisen käyttäjäyleisön. Viikonloppuisin täällä on käynyt ihmisiä kaukaakin katsomassa, miltä Areena näyttää ja valmistuuko se ajoissa.Hankkeen vetäjä Petri RyynänenAreena lisää
Lahteen uuden ajan elämysten kauppahalli27.5.2025 12:17:40 EEST | Artikkeli
Kauppahalli uudistaa perinteitä ja liiketoimintaa Lahden perinteinen kauppahalli on uudistettu. Hallin tulevasta liiketoiminnasta vastaava Heinolan Heilan yrittäjä Titta Matsar luonnehtii hallia uuden ajan kauppahalliksi. –Olemme uudistaneet yli satavuotiaan kauppahallin ilmeen, mutta myös sen liiketoiminnan. Kuluttaja löytää hallista lähes sadan lähituottajan tuotteita, ravintolan ja ennen muuta elämyksiä. –Uudistettu halli kunnioittaa fiksulla tavalla perinteitä, mutta on uudella twistillä rakennettu. Halusimme uudistaa perinteistä kauppahallin erillisiin osastoihin perustuvaa ajattelua, ja rakentaa lähituottajien tuotemyynnin sekä ravintolapalvelut yhden kassapisteen ympärille. Uskon, että niillekin asiakkaille, jotka pelkäsivät uudistusta, meillä on paljon annettavaa. Matsarin mukaan ideoita ja vaikutteita on vuosien varrella haettu Euroopan maista. – Monissa maissa kauppahallit ovat puhutelleet monipuolisella konseptilla, mihin mahtuu ruuan erikoiskauppoja, ravintoloita ja kahvilo
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme