Metsänomistaja Riitta Torikka: Julkisuuden metsävastainen vyörytys syyllistää aiheetta metsänomistajia
Ilmastomuutoksen kustannukset halutaan metsänomistajien maksettaviksi
Monet metsänomistajat ovat valkealalaisen metsänomistaja Riitta Torikan mielestä lannistuneet metsiin kohdistuvasta julkisesta vyörytyksestä. – Jokainen valtamedian uutinen ilmastomuutoksesta, luontokadosta tai monimuotoisuuden haasteista liitetään metsiin. Minusta pitäisi näyttää ilmastoa lämmittäviä hiilikasoja, liikennettä tai luontokatoa aiheuttavaa rakentamista eli ilmastomuutoksen todellisia syyllisiä.
–Metsät eivät lämmitä ilmastoa ja hakkuualueet uudistuvat aina. Miten Ilmasto- ja Luontopaneelien edustajat voivat kaataa ilmastomuutoksen kustannukset metsänomistajien vastuulle ja maksettavaksi, vaikka päästöjä aiheuttavien taakanjakosektoreiden pitäisi parantaa vauhtiaan ilmastotalkoissa, kysyy Torikka.
Torikka arvelee, että on helpompaa pelata metsänomistajien omaisuudella kuin vähentää lämmityksen, kulutuksen ja liikenteen päästöjä. – Meille metsät ovat arvokasta sukupolvelta toiselle siirtyvää omaisuutta, jota emme tahallaan tuhoa.
-Luontokatoa tapahtuu siellä, missä metsä muutetaan vaikkapa rakentamisen takia lopullisesti muuhun käyttöön. Ei täällä maalaiskylän maisemassa näy luontokatoa. Kaupunkilaistenkin kannattaisi mennä vaikkapa iltarasteille, niin näkee läheltä aitoa suomalaista metsäluontoa, suosittelee itsekin suunnistusta harrastava Torikka.
Metsänomistajuutta kyseenalaistetaan
Metsäkeskustelun Torikka kokee lannistavana, mutta samalla kannustaa näyttämään miten väärässä arvostelijat ovat. – Minua innostaa se, että metsälaki antaa metsänomistajalle paljon vapauksia oman metsänsä hoitoon. Tavallisessa talousmetsässäkin voi tehdä luonnonhoitotoimia. Hoitamattoman ja riukuuntuneen pusikon voi ennallistaa luontoarvoiltaan monimuotoiseksi vain hakkaamalla ja uudistamalla eli aloittamalla alusta.
– Se lannistaa, että metsänomistajuus on asetettu kyseenalaiseksi. Metsistä on tullut kaikkien asia ja kaikilla tuntuu olevan oikeus antaa meille neuvoja, vaikka ei ole mitään käsitystä metsätaloudesta. Moni metsänomistaja sanoo, ettei uskalla tehdä metsässään mitään tai osallistua keskusteluun, kun julkinen mielipide on niin metsäkielteinen.
– Itse uskon siihen, että suomalaiset ovat tolkun kansaa, vaikka somessa näitä öyhöttäjiä riittää. Mutta riittää siellä peukuttajiakin. Minua ei pelota julkinen keskustelu, kun tietää että takana on MTK:n ja metsänhoitoyhdistysten kaltaiset vahvat organisaatiot.
Kun julkisuudessa luodaan kuvaa, että hakkuut ovat metsän loppu, Torikalle metsänhoito alkaa hakkuista. – Hakkuilla tuotetaan uusiutuvaa raaka-ainetta puunjalostuksen tarpeisiin ja sen jälkeen istutetaan uusia taimia, joista kasvaa uusi metsä. Olen monipuolistanut metsissäni puulajeja, mutta kangasmaalle ei saada sekametsää eikä savimaalle mäntymetsää, muistuttaa Torikka.
-Sotien jälkeen on Suomen metsät saatu hienoon kuntoon. Nyt kuvitellaan, että kun metsissä ei tehdä mitään, se pelastaa ilmaston, vaikka metsien hoitamattomuus on suurinta myrkkyä myös ilmastotavoitteille.
Metsillä on vahva tulevaisuus
Valkealan Selänpäässä asuvasta agrologi, maatalousyrittäjä Riitta Torikasta tuli nuorena parikymppisenä maa- ja metsätilan omistaja. Oman karjan hoito vaihtui vuosien varrella karjanhoitoyrittäjyyteen vieraan tilan navetassa, aktiiviseen metsänomistajuuteen ja luottamustehtävien hoitoon niin MTK:n kuin Metsänhoitoyhdistysten toiminnassa.
Torikan mielestä keskusteluun tarvitaan tavallisten metsänomistajien puhetta tavallisille suomalaisille. – Ei kannata mennä kansallispuistoihin, vaan tulla talousmetsiin katsomaan, minkälaista metsäluontoa siellä on. Meillä on maailmanlaajuisesti ajatellen ainutlaatuinen jokamiehen oikeus, mikä antaa kaikille vapaan liikkumisen, marjastuksen ja sienestyksen oikeuden yksityisiin metsiin.
– Ympäristöväki neuvoo meitä hankkimaan elantomme marjoja keräämällä hakkuiden sijaan. Sittenhän pitäisi luopua jokamiehen oikeudesta, jos joudun kasvattamaan mustikoita omaksi tuloksi, eikä se kuullosta hyvältä.
Metsä on tulevaisuudessa Torikan mielestä monien mahdollisuuksien paikka. -Itse uskon, että metsällä on vahva tulevaisuus. Kaikki ne kehityshankkeet mitä uusien puupohjaisten materiaalien ja tuotteiden parissa tehdään, lisäävät metsän ja puupohjaisten tuotteiden arvoa.
Tulkaa kuplistanne tutustumaan tavallisiin metsiin
–Minun viestini metsäasioissa tuomarin roolin ottaneille ympäristöjärjestöille ja näitä peesaavalle medialle on sama, tulkaa pois sieltä kuplastanne tutustumaan tavallisiin talousmetsiin ja metsänomistajiin. Me olemme valmiita näyttämään metsiämme, miten niitä hoidetaan kestävästi. Kun Helsingistä satelee neuvoja tänne maakuntiin päin, joskus tämän keskustelun suuntaa olisi hyvä muuttaa.
Torikka kannustaa matkustamaan junalla, vaikka Joensuuhun, niin radan varrella näkee, miten paljon on metsää. - Suomen metsiä pitää hoitaa Suomeen sopivilla tavoilla, ei EU:n Brysselissä määräämillä keinoilla, sanoo MTK:n vaikuttajakoulutuksessa mukana oleva Torikka.
Kun kuuntelee Brysselissä komission virkamiehiä, niin Torikan mukaan huomaa, miten vähän siellä ymmärretään Suomen metsätaloutta. – Metsistä puhutaan aina ilmasto- ja ympäristö edellä ja tarjotaan samoja keinoja jokaiseen jäsenmaahan, vaikka olosuhteet ovat täysin erilaisia.
-Nyt on tärkeä vaikuttaa politiikkaan. Ensin eduskuntavaaleissa ja ensi vuonna EU vaaleissa, että saadaan metsäpolitiikkaa ymmärtäviä ja metsäomistajuutta puolustavia päättäjiä, muistuttaa Torikka.
Markku Laukkanen
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Riitta Torikka
riitta.torikka@mhy.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätalouteen liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön https://www.mmsaatio.fi – sivuilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Metsäteollisuuden Lindström: Suomeen saatava korkean arvonlisän teollisia investointeja11.9.2024 14:33:24 EEST | Artikkeli
Metsäteollisuus ry:n johtaja ja pääekonomisti Maarit Lindström odottaa uudelta EU:n komissiolta aiempaa fiksumpaa teollisuuspolitiikkaa. – Me tarvitsemme visiota eurooppalaisesta teollisesta tulevaisuudesta, jossa myös bio- ja kiertotalous on uudella tavalla huomioitu ja jossa houkutellaan uusia korkean arvonlisän teollisia investointeja myös Suomeen. – Kuten olemme nähneet, uusien investointien saaminen on haasteellista, kun niitä on mennyt Suomen ohi. Eri maiden kesken käydään investoinneista kovaa kilpailua. Tätä eriarvoistaa monien maiden kansallisesti räätälöimät tukipaketit esimerkiksi energiasektorille. Teollisuuspolitiikalle tulee antaa jatkossa uutta sisältöä esimerkiksi biotalouden kautta. Lindström muistuttaa, että metsäteollisuuden taloudelliset mahdollisuudet ovat Euroopassa suuret. – Kukapa ei haluaisi tulevaisuudessa käyttää uusiutuvaa, biohajoavaa, kierrätettävää ja hiiltä sitovaa materiaalia tuotteidensa pohjana pikemminkin kuin fossiilisista, ehtyvistä materiaaleista
Hongan Marko Saarelainen: Japani hirsitalojen viennin valopilkkuna4.9.2024 09:43:59 EEST | Artikkeli
Honka teki toimitusjohtaja Marko Saarelaisen mukaan viimeiseltä tilikaudelta umpisurkean tuloksen, jonka harvoja valopilkkuja oli Japanin vienti. – Japani oli ainoita, jotka pääsivät luokaltaan. Olemme tehneet uuteen strategiaan liittyviä toimenpiteitä, jotka alkavat nyt tuottaa tulosta. Vaikka jenin heikko kurssi ja Japanin hallituksen ja viranomaisten omat toimet ovat hidastaneet kokonaisuudessaan sinne suuntautuvaa vientiä, me emme ole saaneet siitä juurikaan osumaa. –Japanilaisten oma rakentamisen JAS sertifikaatti on selkeä tuonnin este. Tavoitteena on, että sitä ei tarvittaisi lainkaan hirsitalojen vientiin. Olemme sertifikaattikysymyksessä käyneet keskusteluja japanilaisten ja Suomen viranomaisten kanssa. Selvitämme myös muiden EU-maiden hirsitaloviennin tilannetta, jotta saisimme EU:n kautta lisää vaikuttavuutta Japanin suuntaan. Saarelaisen mukaan koko Euroopan hirsitaloteollisuuden kannalta Japani on merkittävä vientimaa. – Japani seuraa erityisen tarkasti, mitä Saksa tekee m
Metsäprofessori: Japani kehittää vanhentunutta metsätalouttaan voimakkailla tukitoimilla28.8.2024 07:20:00 EEST | Artikkeli
Japanin metsien korjuun ja jalostuksen teknologia on professori Ueki Tatsuhiton mielestä vanhentunutta. – Voi sanoa, että Japanin metsätalous on jäänyt 1980-luvulle, minkä jälkeen ei ole tapahtunut merkittävää alan teknologista kehitystä. Nyt olemme pulassa, kun kaikki metsät ovat päätehakkuuiässä. –Me olemme 30 vuotta jäljessä esimerkiksi Itävallan metsätaloutta, jota voidaan vuoristo-olosuhteiden suhteen verrata Japanin metsiin. Vain pohjoisessa Hokkaidon alueella voi tavata kehittynyttä pohjoismaista korjuuteknologiaa. Professori Tatsuhito Inan kaupungin Shinsu yliopistosta tutkii vuoristo-olosuhteiden metsänhoitoa, puun korjuutekniikoita ja metsien sertifiointeja. – 1970- luvulle asti metsiä hakattiin, metsätaloutta ja puunjalostusta kehitettiin. Kun halpa tuontipuu korvasi oman raaka-aineen käytön, se johti suureen muutokseen Japanin metsäpolitiikassa, kun metsänhoito ja metsäsektorin kehittäminen laiminlyötiin. –Kun meidän metsien korjuuteknologiamme on vanhentunutta ja jäänyt ke
Hirsitalovalmistajat: Japanin jenin heikko kurssi ja protektionismi heikentävät vientinäkymiä21.8.2024 08:33:25 EEST | Artikkeli
Japanin oman puun käytön tukeminen on Finn-Bois Oy:n perustajan ja osakkaan Matti Mäkelän mukaan haaste suomalaiselle hirsitaloteollisuudelle. – Esimerkiksi julkisen rakentamisen kohteille on asetettu velvoitteita käyttää japanilaista puutavaraa. Se ja laajamittainen metsien hakkuun tuki ovat protektionistisia toimia ja siihen tulisi Suomen hallituksen ja Business Finlandin puuttua. Japanin vientimarkkina on suomalaiselle alan teollisuudelle ja pitkälle jalostetuille tuotteille todella tärkeä. –Toinen alan haaste on Japanin jenin kurssi, mikä tekee kilpailukykymme siellä todella heikoksi paikallisen tuotannon rinnalla. Kun heikko kurssi ja protektionistiset toimet heikentävät lähivuosien vientinäkymiä, nojaamme yhä vahvemmin laadukkaisiin kalliin segmentin tuotteisiin. Myös rakentamisen säädösten harmonisointia EU:n CE- merkintöjen mukaisiksi on alalle tärkeää, koska Japani voi omilla standardeillaan käytännössä rajoittaa tuontia. Mäkelän mukaan Japanin viennillä on yritykselle ja koko
Euroopan paperiteollisuuden pääjohtaja Jori Ringman: Uuden komission nostettava biotalous osaksi EU:n teollisuuspolitiikkaa14.8.2024 09:08:32 EEST | Artikkeli
Paperiteollisuuden eurooppalaisen edunvalvontajärjestön Cepin pääjohtaja Jori Ringman odottaa, että biotalous tulee olemaan vahvassa roolissa uuden komission agendalla. – Kun edellisen komission aikana biotalous on nukkunut, se on toivottavasti uuden komission myötä heräämässä. Tavoitteemme on, että uusi komissio ottaa ensitöinään biotalouden kehittämisen osaksi eurooppalaista teollisuuspolitiikkaa. Biotalouden kehittämisen sijaan Eurooppa on keskittynyt Ringmanin mukaan yksipuolisesti bioekologiaan. – Komissio unohtaa monipuolisen metsäklusterin talous- ja työllisyysvaikutukset sekä sen, että tekemällä järkevästi fossiilisia korvaavia puutuotteita, voidaan välttää päästöjä myös muualla taloudessa. Vastaavasti Yhdysvalloissa ja Kiinassa kehitetään voimakkaasti biotalouden teknologiaa, mistä Eurooppa on nyt jäämässä jälkeen. –Metsäteollisuudella on samat tarpeet kilpailukyvyn turvaamisen, energiapolitiikan ja infrastruktuurin rakentamisen suhteen kuin muullakin teollisuudella. Nyt kun E
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme