Audiomedia Oy

Metsäbiotalouden Tiedepaneelin viesti hallitusohjelmaan: Panostuksia metsäsektorin arvonlisän kasvattamiseen lisättävä – Metsien rooli ilmastopolitiikassa päivitettävä

Jaa
Metsäbiotalouden Tiedepaneelin mukaan uuden hallituksen tulee päivittää metsien rooli ilmastopolitiikassa uusimpien tutkimustulosten ja maailmanpoliittisen tilanteen valossa.
Antti Asikainen
Antti Asikainen

- Päästötavoitteita ja erityisesti maankäyttösektorin nielutavoitteita joudutaan laajemminkin arvioimaan EU:ssa uudestaan. Metsien kasvu on hidastunut Suomen lisäksi Ruotsissa ja Norjassa. Tilanne on samanlainen useissa muissakin EU-maissa. Syiksi on tunnistettu Suomessa mm. kuivuus ja muutokset metsien ikäluokkarakenteessa, Ruotsissa kuivuus ja Keski-Euroopassa sään ääri-ilmiöt ja metsätuhot, sanoo Tiedepaneelin puheenjohtaja tutkimusylijohtaja Antti Asikainen.

Venäjän sota luo paineita muutoksille

Tärkeimpänä tekijänä Asikainen pitää teollisuuden puunkäyttöä. – Jos hallitus pitää kiinni 2035 hiilineutraaliustavoitteesta, silloin pitää tarkastella koko maankäyttösektorin roolia tässä tavoitteessa vakavasti uudestaan. Vaikka maankäyttösektorin tietopohjan päivitys politiikkaan on olennaista, varsinainen toimintaympäristöön muutoksia aiheuttava tekijä on Venäjän sota.

- Sodan seurauksena metsähakkeen käyttö on kasvanut ja myös turvetuotanto käynnistettiin uudestaan. Hallitus joutuu tekemään eron kriisiajan vaatimien päätösten ja pitkän aikavälin tavoitteiden kesken, muistuttaa Asikainen.

- Ydin- ja tuulisähkön tuotannon kasvu ja toimet energian säästämiseksi vähentävät riippuvuutta biomassan käytöstä energiantuotannossa ja mahdollistavat biomassan laajemman käytön jalostavan teollisuuden raaka-aineena.

Asikaisen mukaan Suomessa markkinat säätelevät varsin hyvin puun kysyntää, tarjontaa ja hintaa. – Raaka-aineen saannin sopeutus tulee markkinoilta ja jos puumarkkinaan tuodaan muita ohjauskeinoja, niitä tulee pohtia erikseen. Hintasopeutus on vahva elementti, puhuttiinpa nieluista tai puun saatavuudesta. Pitkällä aikavälillä paikkansa on myös metsien hoidon ohjaamisella. Esimerkiksi on metsien harvennusvoimakkuutta ja uudistamiskriteereitä voidaan ja pitää säätää puun kasvua ja siten hiilen sidontaa tehostavaan suuntaa.

- En usko, että tulevalla hallituskaudella kaikkia metsiin kohdistuvia tavoitteita on mahdollis­ta saavuttaa. Päätöksentekijät joutuvat tekemään valintoja metsien käyttöä koskien. Valintojen tueksi tarvitaan tutkimusta, johon metsien käytön, suojelun ja ilmastotavoitteiden mahdolliset yhdistelmät voidaan perustaa.

Asikainen yllättyi siitä, että metsät nostettiin keskusteluissa vaaliteemaksi niin vahvasti. - Kun edelliset vaalit olivat jo ilmastovaalit ja metsä oli keskiössä, oletin että se jäisi sivummalle muiden isojen teemojen rinnalla. Metsäkeskustelut osoittivat, että tarvetta metsiä koskevalle riippumattomalle, tutkimuspohjaiselle tiedolle on olemassa. Poliittinen vaikuttaminen voi perustua vain siihen.

Metsäbiotalouden kasvun edellytyksiä on vahvistettava nostamalla arvonlisää

Kun kansallisen biotalousstrategian päätavoitteeksi on nostettu biotalouden arvonlisän kasvattami­nen, metsätalouden ja puunjalostusteollisuuden arvonlisän nousu vuosina 2014–2021 on perustunut merkittäviltä osin tuotannon volyymin kasvat­tamiseen.

- Metsäsektorin arvonlisän kasvu ei voi tulevalla hallituskaudella perustua raaka-aineen käytön kasvuun. Puun tuonti Venäjältä on loppunut, puun energiakäyttö on kasvanut huoltovarmuuden turvaamiseksi ja puuston kasvu kään­tynyt laskuun samalla kun kotimaan metsien käyttöaste on jo valmiiksi korkea. Lisäksi metsiin kohdis­tuvat kansalliset ja kansainväliset ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteet asettavat eriasteisia rajoitteita puun käytön kasvulle, muistuttaa Asikainen.

Arvonlisän kasvattaminen perustuu Asikaisen mukaan siihen, että metsän jalostuksen arvoketjua koti­maassa kyetään pidentämään. – Nyt tarvitaan teknistä ja taloudellista analyysiä kehittelyvaiheessa olevista uusista tuotein­novaatioista. Olennaista on, kuinka uudet innovaatiot ja tulevaisuuden materiaalit saadaan tuottamaan arvonlisää Suomeen.

- Panoksia on kohdennettava uusien teknolo­gioiden demonstroimiseksi, mikä mahdollis­taa tulevat kaupallisen mittakaavan tuotan­nolliset investoinnit. Uudet teknologiat parantavat jo olemassa olevien prosessien tehokkuutta ja raa­ka-ainekäyttöä sekä vähentävät samalla hiilidioksidipäästöjä.

Hiilidioksidia, vetyä, puurakentamista ja tekstiiliklusteri Suomeen

Asikaisen mukaan esimerkiksi biopohjaisen hiilidioksidin talteenoton ja jalostuksen liiketoimintamahdollisuudet on arvioitava. - Metsä- ja energiateollisuus tuottaa puun energiakäytön seurauksena hiilidioksidia ja tarjoaa Suomessa ainut­laatuisen mahdollisuuden valmistaa vetytalouteen yhdistettynä uusia tuotteita ilman fossiilisia raaka-aineita tai lisäämättä biomassan käyttöä.

- Puurakentamisella arvonlisä voidaan kak­sinkertaistaa lisäämättä hakkuita, kun mekaanisen metsäteollisuuden tuotteita jatkojalostetaan nykyistä pidemmälle ko­timaassa. Puurakentamisessa pitkäikäiset ja kierrätet­tävät puutuotteet kasvattavat pitkäaikais­ta hiilensidontaa ja torjuvat näin ilmaston­muutosta.

Myös kierrätettävien kuitupakkausten avulla voidaan Asikaisen mukaan vähentää riippuvuutta fossiilisiin raaka-aineisiin perustuvista pakkausrat­kaisuista. - Suomeen pitää luoda tekstiiliklusteri uutena kasvualueena. Kuitupohjaisilla innovaatioil­la ja tekstiiliratkaisuilla sekä niiden tuotan­nollisilla investoinneilla on suuri potentiaali nostaa metsäsektorin arvonlisää.

- Raaka-aineiden resurssitehokkuusajatte­lun mukaisesti kaikki pää- ja sivuvirrat tu­lee saada nykyistä tehokkaammin käyttöön. Energiakäytön lisäksi esimerkiksi ligniinituotteet voivat tuoda lisäarvoa mm. liimojen komponentteina sekä akkuteollisuu­den materiaalina.

Tiedepaneelin arvion mukaan metsien tulevaisuuden arvonlisän kasvun tarkastelu on laajennettava puu­pohjaisista tuotteista myös muihin metsien tuottamiin hyötyihin, kuten luontomatkai­luun ja virkistykseen.

Metsäbiotalouden Tiedepaneeli

Tiedepaneeli tarkastelee metsiin pohjautuvan kestävän arvoketjun tietopohjaa taloudellisen, ekologisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden näkökulmista. Tiedepaneeli tukee metsäbiotalouden ja metsäpohjaisten ekosysteemipalveluiden tiede-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan suuntaamista. Metsään, puuhun ja biomassaan perustuvien hyödykkeiden kehittämistä ja kaupallistamista kiihdytetään osana paneelin julkista toimintaa. 

Paneelissa on 14 jäsentä, jotka edustavat laajasti metsäbiotalouden huippuosaamista ja arvoketjua metsätieteilijöistä insinööritietieteisiin ja tuoteosaamiseen. Paneeli on Maa- ja metsätalousministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön asettama. Tiedepaneelin toimikausi on 1.1.2023–31.12.2026.

Markku Laukkanen

markku.laukkanen@audiomedia.fi

 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:


Antti Asikainen, antti.asikainen@luke.fi

Kuvat

Antti Asikainen
Antti Asikainen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Audiomedia Oy
Audiomedia Oy
Töölöntorinkatu 3 B 39
00260 HELSINKI

+358 50 2589http://www.audiomedia.fi

Tämä journalistisin perustein laadittu artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –artikkelisarjaa. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätaloutta käsittelevistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön www.mmsaatio.fi –sivuilla sekä www.puussaontulevaisuus.fi –sivustolla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Sahateollisuuden Tino Aalto: Jalostusasteen nostoon satojen miljoonien eurojen T&KI panostukset3.7.2023 11:40:33 EEST | Tiedote

Vaikka jokainen hallitus on ohjelmissaan kirjannut tavoitteeksi metsä- ja sahateollisuuden jalostusasteen nostamisen ja puurakentamisen edistämisen, tavoitteet ovat Sahateollisuus ry.n toimitusjohtaja Tino Aallon mielestä jääneet ohjelmatasolle. – Jalostusasteen nostamisen välttämättömyydestä käydään laiskaa yhteiskunnallista keskustelua, taloudelliset kannusteet ovat jääneet tekemättä. Jos näin keskeiselle toimialalle halutaan iso muutos, TKI-hankkeisiin täytyy ohjata pitkäjänteisesti kymmeniä, mieluiten satoja miljoonia euroja.

Sitran yliasiamies Jyrki Katainen: Suomen on parannettava metsäpolitiikan ennakkovaikuttamista EU:ssa. Metsäteollisuuden markkinat sidottava ympäristötavoitteisiin.19.6.2023 14:21:41 EEST | Tiedote

Sitran yliasiamies Jyrki Kataisen mukaan Suomen on parannettava EU:n metsäaloitteiden ennakkovaikuttamista. – Meidän on lanseerattava metsäasioissa omaa agendaamme ja osaamistamme. Keskinäisen tappelun sijaan tarvitaan tahtotilan ja asenteen muutosta, ja vaikutettava silloin, kun kannat ovat vielä avoimia. –Kun meidän metsäosaamisemme ja metsäsuhteemme on parasta Euroopassa, Suomen on oltava mukana tässä keskustelussa kehittämässä komission ajattelua ja kasvattamassa tietoa metsätaloudesta, muistuttaa EU:n komission jäsenenä toiminut Katainen. Katainen pitää nykyisen komission yhtenä tärkeimpänä saavutuksena Green Deal pakettia, mikä tekee EU:sta vihreän siirtymän suunnan näyttäjän ja edelläkävijän globaalisti. –Suomalaisten on ymmärrettävä eurooppalaisessa keskustelussa se, että eri maissa on erilaisia poliittisia paineita luonnonvarojen käytön suhteen. Suomalaisille on herkkä paikka, kun hollantilaiset tulevat neuvomaan meitä metsiemme hoidossa. Tai vaikutusvaltaisella saksalaisella

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme