Suomen talous jää tänä vuonna palveluiden varaan - teollisuus jarruttaa ja ”näkymät ovat kaksijakoiset”

Kevään 2023 Suhdanne-ennusteessa Etla arvioi taantuman jäävän lieväksi, mutta lieväksi jää myös sitä seuraava kasvu. Taantumassa olevan Suomen talouden arvioidaan supistuvan tänä vuonna 0,3 prosenttia. Ensi vuonna bkt:n kasvu jää 1,2 prosenttiin, eikä paljon kovempaa kasvua ole luvassa myöskään vuonna 2025.
Teollisuus ja rakentaminen supistuvat tänä vuonna keskimäärin 2,5 prosenttia, mikä on seurausta maailmantalouden tilanteesta. Sen sijaan palvelualat pitävät pintansa ja ponnistavat reilun prosentin kasvuun.
– Suomen kokonaistuotannon kehitys ja näkymät ovat tänä vuonna kaksijakoiset. Vientimarkkinoiden heikko taloustilanne heijastuu suoraan teollisuuden toimialojen kysyntään ja tuotantoon. Ensi vuonna teollisuuden tuotanto kääntyy hienovaraiseen kasvuun, kun maailmantalous piristyy. Kunnollista kasvua on siitä huolimatta luvassa vain metsäteollisuudessa, sillä muilla toimialoilla tuotannon määrä polkee paikallaan, toteaa Etlan ennustepäällikkö Päivi Puonti.
Suomen tavaraviennin arvosta viidennes oli viime vuonna kemianteollisuuden tuotteita. Alan tuotanto vähenee tänä vuonna, koska tärkeimmän vientimaa Ruotsin talous supistuu muita EU-maita enemmän. Vielä viime vuonna Suomen taloustilannetta kannatellut metalliteollisuuskin painuu tänä vuonna miinukselle. Lasku jää näillä näkymin tosin lyhyeksi, kun suhdannenäkymät paranevat ensi vuonna.
Metsäteollisuuden lasku syvenee, mutta helpotusta on luvassa ensi vuonna
Metsäteollisuus supistuu ennusteen mukaan arvonlisäyksellä mitattuna nyt jo toista vuotta peräkkäin ja lasku vain syvenee kuluvana vuonna. Alan kehitystä painaa paperiteollisuus, jonka tuotanto on romahtanut koko Euroopassa muun muassa korkeiden energiakustannusten takia. Paperiteollisuuden vientihinnat nousivat viime vuonna ennätyskorkealle, mutta ovat nyt jo kääntyneet laskuun. Alan vienti Yhdysvaltoihin on kasvanut ja kompensoinut Venäjän viennin loppumista.
Myös puutuoteteollisuuden tuotanto on laskussa lähes kaikissa Euroopan maissa, koska rakentaminen on hidastunut. Suomessa rakentamisen laskusuhdanne alkoi jo viime kesänä ja nyt korkojen nousu pidentää laskusuhdannetta. Rakennusala pääsee Etlan ennusteen mukaan uudelleen kasvuun kiinni vasta vuodesta 2025 eteenpäin.
Palvelualat kompensoivat teollisuuden laskua
Palvelualoista erityisesti majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä kiinteistö- ja liike-elämän palvelut pitävät pintansa sen verran hyvin, että ne kompensoivat jalostustoimialojen supistumista. Palvelualat muodostavat 70 prosenttia Suomen talouden arvonlisäyksestä ja siksi niiden kehityksellä on suuri merkitys koko Suomen talouden kannalta. Monilla aloilla haasteena on kuluttajien heikentynyt ostovoima ja yleinen talouskasvun hidastuminen.
Palvelualojen pandemiasta toipuminen ja sitä seurannut kysynnän kasvu on myös jo takanapäin.
– Vielä viime vuonna monet palvelualat palautuivat koronakriisistä ja kasvoivat siksi voimakkaasti. Kaupanala supistui – sekin oli osa pandemiasta palautumista –, mutta hotellit ja ravintolat, ulkomaanmatkailu sekä erilaiset kulttuurialat elpyivät, kun kuluttajien kysyntä palautui. Tänä vuonna majoitus- ja ravitsemistoiminnan kasvu hidastuu selvästi. Kysyntä on nyt normalisoitunut, mutta kuluttajien ostovoima on samanaikaisesti heikentynyt, toteaa Etlan tutkija Ville Kaitila.
Ostovoiman heikkeneminen sekä talouskasvun hidastuminen rasittavat myös kaupan alan näkymiä. Kaupan alan arvonlisäyksen määrä aleni viime vuonna eniten sitten finanssikriisin ja alenee keskimäärin yhä tänä vuonna. Esimerkiksi uusien autojen kauppa on vähäistä muun muassa hintojen nousun vuoksi. Vähittäiskaupan odotetaan virkoavan vasta ensi vuonna.
Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.etla.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.
Kevään 2023 Toimialakatsaus perustuu Etlan maaliskuun Suhdanne-ennusteessa julkaistuihin toimialaennusteisiin ja sisältää yksityiskohtaista tietoa seuraavilta toimialoilta: metalliteollisuus, metsäteollisuus, kemian- ja elintarviketeollisuus, rakentaminen sekä yksityinen palvelusektori. Toimialakatsaus ei sisällä erikseen kulttuuri- ja tapahtuma-alaa siitä syystä, että alalta ei ole saatavissa kootusti tilastoja.
Liitteet (2 kpl): Etla kevään 2023 Toimialakatsaus & Arvonlisäys toimialoittain
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkija Birgitta Berg-Andersson (teollisuuden toimialat)
Tutkija Ville Kaitila (palvelutoimialat)
Tutkija Sakari Lähdemäki (rakentaminen)
Päivi PuontiEnnustepäällikkö, ETLA
Puh:050 534 3536paivi.puonti@etla.fiVille KaitilaTutkija, ETLA
Puh:050-410 1012ville.kaitila@etla.fiBirgitta Berg-AnderssonTutkija, ETLA
Puh:044-465 0153birgitta.berg-andersson@etla.fiSakari LähdemäkiTutkija, ETLA
Puh:040 746 2991sakari.lahdemaki@etla.fiKuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Suomen kansainvälinen kilpailukyky junnaa, emme yllä kymmenen kärkeen – IMD:n listalla kärjessä Sveitsi, Singapore, Hongkong ja Tanska30.6.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen kilpailukyky on palannut taaksepäin koronapandemiaa edeltävälle tasolleen. IMD:n kansainvälisessä kilpailukykymittauksessa Suomen sijoitus on tänä vuonna 14. Parannusta viime vuoteen on tullut yhden pykälän verran, mutta monissa muuttujissa näkyy Suomen viime vuosien heikko talouskehitys. Osa muuttujista on suhdanneluonteisia, mutta joukossa on myös huolestuttavaa rakenteellista heikkenemistä muun muassa koulutuksessa, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos.
Lyhyet sairauspoissaolot maksavat kunnille yli 130 miljoonaa euroa – Etlan tutkimus nostaa esiin maanantaipoissaolot ja kuntatyönantajien erot23.6.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tänään julkaiseman tutkimuksen mukaan lyhyet sairauspoissaolot aiheuttavat kunnallisille työnantajille merkittäviä kustannuksia. Enintään kymmenen päivän poissaolot muodostavat vuosittain yli puolet kokonaiskustannuksista. Vuonna 2021 työnantajakustannukset lyhyistä poissaoloista olivat 135 miljoonaa euroa. Lyhyet poissaolot painottuvat erityisesti alkuviikkoon, mutta sairauspoissaolojen yleisyydessä havaittiin suuria eroja kuntien ja organisaatioiden välillä.
Etla: Suomen tulevan kasvun ytimessä ohjelmistot, data ja brändit5.6.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Tulevaisuuden kasvu Suomessa perustuu yhä selvemmin ohjelmistoille, datalle, brändeille ja organisaatiopääomalle - eli ns. aineettomille investoinneille. Tänään julkaistun Etla-raportin mukaan parhain tulos ja korkein tuottavuus yrityksissä saadaan yhdistelemällä erilaisia aineettomia investointeja. Lisäksi tarvitaan laajempaa tietopohjaa aineettomista investoinneista sekä joitakin muutoksia nykyiseen innovaatiopolitiikkaan.
Tulevan kasvun avaimet kädessä – mutta ymmärrämmekö aineetonta pääomaa? (Linkki livestriimiin)5.6.2025 08:00:00 EEST | Kutsu
Aineettomat hyödykkeet ovat keskeisessä osassa taloudellisen arvon luomisessa ja yhteiskuntien hyvinvoinnissa. Aineetonta pääomaa ovat esimerkiksi brändit, data, patentit, ohjelmistot ja henkilö- ja organisaatiopääoma. Nykyinen ymmärryksemme aineettomista hyödykkeistä on kuitenkin puutteellinen. Millaisia vaikutuksia aineettomilla pääomilla on yritysten menestymiseen? Tai mikä aineeton pääoma selittää selvimmin menestystä? Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on selvittänyt vastauksia näihin kysymyksiin monivuotisessa Business Finlandin rahoittamassa tutkimushankkeessa. Etla järjestää nyt hankkeen päättävän loppuseminaarin, jossa kuullaan hankkeen kokoavia tuloksia. Paneelikeskustelussa mukana on myös brändien ja aineettoman pääoman huippuammattilaisia. Aika: Torstaina 5.6. klo 9.30–11.00 Paikka: Tapahtumastudio ELIEL, Sanomatalo, Töölönlahdenkatu 2 TAI Livestriimi Linkki livestriimiin Pääset seuraamaan tilaisuutta allaolevasta linkistä: Linkki livestriimiin Tilaisuuden ohjelma 09.30–09
Muistutuskutsu medialle: Tulevan kasvun avaimet kädessä – mutta ymmärrämmekö aineetonta pääomaa?3.6.2025 09:54:00 EEST | Kutsu
Aineettomat hyödykkeet ovat keskeisessä osassa taloudellisen arvon luomisessa ja yhteiskuntien hyvinvoinnissa. Aineetonta pääomaa ovat esimerkiksi brändit, data, patentit, ohjelmistot ja henkilö- ja organisaatiopääoma. Nykyinen ymmärryksemme aineettomista hyödykkeistä on kuitenkin puutteellinen. Millaisia vaikutuksia aineettomilla pääomilla on yritysten menestymiseen? Tai mikä aineeton pääoma selittää selvimmin menestystä? Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on selvittänyt vastauksia näihin kysymyksiin monivuotisessa Business Finlandin rahoittamassa tutkimushankkeessa. Etla järjestää nyt hankkeen päättävän loppuseminaarin, jossa kuullaan hankkeen kokoavia tuloksia. Paneelikeskustelussa mukana on myös brändien ja aineettoman pääoman huippuammattilaisia. Aika: Torstaina 5.6. klo 9.30–11.00 Paikka: Tapahtumastudio ELIEL, Sanomatalo, Töölönlahdenkatu 2 TAI Livestriimi Tervetuloa mukaan Tervetuloa seuraamaan tilaisuutta paikan päällä tai livestriimin kautta. Linkki livestriimiin Paikan pääl
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme