Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Suomen talous jää tänä vuonna palveluiden varaan - teollisuus jarruttaa ja ”näkymät ovat kaksijakoiset”

10.5.2023 08:00:00 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Jaa
Teollisuuden tuotanto ja rakentaminen supistuvat tänä vuonna vientimarkkinoiden heikon tilanteen ja korkojen nousun vuoksi. Sen sijaan palvelualat jatkavat lievässä kasvussa ja kompensoivat jalostusalojen jarruttamista, käy ilmi Etlan tuoreesta Toimialakatsauksesta. Palvelualat muodostavat Suomen talouden arvonlisäyksestä jo lähes 70 prosenttia. Ensi vuonna myös teollisuuden tuotanto kääntyy varovaiseen kasvuun, mutta rakentaminen pääsee kasvuun kiinni vasta vuodesta 2025 eteenpäin. Myös hotelli- ja ravintola-alalla kasvun odotetaan hidastuvan, kun kuluttajien ostovoima kehittyy heikosti.

Kevään 2023 Suhdanne-ennusteessa Etla arvioi taantuman jäävän lieväksi, mutta lieväksi jää myös sitä seuraava kasvu. Taantumassa olevan Suomen talouden arvioidaan supistuvan tänä vuonna 0,3 prosenttia. Ensi vuonna bkt:n kasvu jää 1,2 prosenttiin, eikä paljon kovempaa kasvua ole luvassa myöskään vuonna 2025.

Teollisuus ja rakentaminen supistuvat tänä vuonna keskimäärin 2,5 prosenttia, mikä on seurausta maailmantalouden tilanteesta. Sen sijaan palvelualat pitävät pintansa ja ponnistavat reilun prosentin kasvuun.

– Suomen kokonaistuotannon kehitys ja näkymät ovat tänä vuonna kaksijakoiset. Vientimarkkinoiden heikko taloustilanne heijastuu suoraan teollisuuden toimialojen kysyntään ja tuotantoon. Ensi vuonna teollisuuden tuotanto kääntyy hienovaraiseen kasvuun, kun maailmantalous piristyy. Kunnollista kasvua on siitä huolimatta luvassa vain metsäteollisuudessa, sillä muilla toimialoilla tuotannon määrä polkee paikallaan, toteaa Etlan ennustepäällikkö Päivi Puonti.

Suomen tavaraviennin arvosta viidennes oli viime vuonna kemianteollisuuden tuotteita. Alan tuotanto vähenee tänä vuonna, koska tärkeimmän vientimaa Ruotsin talous supistuu muita EU-maita enemmän. Vielä viime vuonna Suomen taloustilannetta kannatellut metalliteollisuuskin painuu tänä vuonna miinukselle. Lasku jää näillä näkymin tosin lyhyeksi, kun suhdannenäkymät paranevat ensi vuonna.

Metsäteollisuuden lasku syvenee, mutta helpotusta on luvassa ensi vuonna

Metsäteollisuus supistuu ennusteen mukaan arvonlisäyksellä mitattuna nyt jo toista vuotta peräkkäin ja lasku vain syvenee kuluvana vuonna. Alan kehitystä painaa paperiteollisuus, jonka tuotanto on romahtanut koko Euroopassa muun muassa korkeiden energiakustannusten takia. Paperiteollisuuden vientihinnat nousivat viime vuonna ennätyskorkealle, mutta ovat nyt jo kääntyneet laskuun. Alan vienti Yhdysvaltoihin on kasvanut ja kompensoinut Venäjän viennin loppumista.

Myös puutuoteteollisuuden tuotanto on laskussa lähes kaikissa Euroopan maissa, koska rakentaminen on hidastunut. Suomessa rakentamisen laskusuhdanne alkoi jo viime kesänä ja nyt korkojen nousu pidentää laskusuhdannetta. Rakennusala pääsee Etlan ennusteen mukaan uudelleen kasvuun kiinni vasta vuodesta 2025 eteenpäin.

Palvelualat kompensoivat teollisuuden laskua

Palvelualoista erityisesti majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä kiinteistö- ja liike-elämän palvelut pitävät pintansa sen verran hyvin, että ne kompensoivat jalostustoimialojen supistumista. Palvelualat muodostavat 70 prosenttia Suomen talouden arvonlisäyksestä ja siksi niiden kehityksellä on suuri merkitys koko Suomen talouden kannalta. Monilla aloilla haasteena on kuluttajien heikentynyt ostovoima ja yleinen talouskasvun hidastuminen.

Palvelualojen pandemiasta toipuminen ja sitä seurannut kysynnän kasvu on myös jo takanapäin.

– Vielä viime vuonna monet palvelualat palautuivat koronakriisistä ja kasvoivat siksi voimakkaasti. Kaupanala supistui – sekin oli osa pandemiasta palautumista –, mutta hotellit ja ravintolat, ulkomaanmatkailu sekä erilaiset kulttuurialat elpyivät, kun kuluttajien kysyntä palautui. Tänä vuonna majoitus- ja ravitsemistoiminnan kasvu hidastuu selvästi. Kysyntä on nyt normalisoitunut, mutta kuluttajien ostovoima on samanaikaisesti heikentynyt, toteaa Etlan tutkija Ville Kaitila.

Ostovoiman heikkeneminen sekä talouskasvun hidastuminen rasittavat myös kaupan alan näkymiä. Kaupan alan arvonlisäyksen määrä aleni viime vuonna eniten sitten finanssikriisin ja alenee keskimäärin yhä tänä vuonna. Esimerkiksi uusien autojen kauppa on vähäistä muun muassa hintojen nousun vuoksi. Vähittäiskaupan odotetaan virkoavan vasta ensi vuonna.

Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.etla.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.

Kevään 2023 Toimialakatsaus perustuu Etlan maaliskuun Suhdanne-ennusteessa julkaistuihin toimialaennusteisiin ja sisältää yksityiskohtaista tietoa seuraavilta toimialoilta: metalliteollisuus, metsäteollisuus, kemian- ja elintarviketeollisuus, rakentaminen sekä yksityinen palvelusektori. Toimialakatsaus ei sisällä erikseen kulttuuri- ja tapahtuma-alaa siitä syystä, että alalta ei ole saatavissa kootusti tilastoja.

Liitteet (2 kpl): Etla kevään 2023 Toimialakatsaus & Arvonlisäys toimialoittain

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tutkija Birgitta Berg-Andersson (teollisuuden toimialat)
Tutkija Ville Kaitila (palvelutoimialat)
Tutkija Sakari Lähdemäki (rakentaminen)

Kuvat

Lataa
Arvonlisäys toimialoittain
Arvonlisäys toimialoittain
Lataa
Ennustepäällikkö Päivi Puonti
Ennustepäällikkö Päivi Puonti
Lataa
Tutkija Ville Kaitila
Tutkija Ville Kaitila
Lataa

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Suomi vajosi viisi sijaa IMD:n kilpailukykyvertailussa – sijoitus heikoin sitten vuoden 20163.7.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Suomi sijoittui tänä vuonna vasta sijalle 19 IMD:n kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Pudotusta viime vuodesta tapahtui peräti viisi sijaa. Sijoituksen aleneminen on huomattavan suuri, ja Suomen sijoitus on nyt vuosien 2013–2016 tasolla. Sijoitus heikkeni vertailun kaikilla osa-alueilla, mutta eniten sijoitusta painoi yritysten suorituskyky. Kärkipaikan vertailussa otti tänä vuonna Singapore, toisena oli Hongkong ja kolmantena Sveitsi. Etla on IMD:n yhteistyökumppani Suomessa.

Etla: Suomi poikkeuksellinen alisuoriutuja tavaraviennissä – osuus maailmanmarkkinoilla puolittunut30.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Suomen osuus maailman tavaraviennin kokonaisarvosta on pudonnut 0,72 prosentista 0,35 prosenttiin vuosina 2002–2024, selviää Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuksesta. Toisin kuin useimmat muut vanhat teollisuusmaat, Suomi ei ole onnistunut kompensoimaan heikentynyttä viennin suorituskykyään kysynnän kannalta suotuisalla tuotevalikoimalla. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta Suomen viennin markkinaosuus on alentunut toiseksi eniten tutkimuksessa vertailtujen 42 maan joukossa.

Aki Kangasharju ja Tero Kuusi: Näin yritysveron tuotto maksimoidaan22.6.2026 05:00:00 EEST | Tiedote

Yhteisöverojen tulossa olevaa kevennystä kritisoidaan, koska sen pelätään vähentävän verotuottoja. Pelko kohdistuu väärään kohtaan. Verotulojen kannalta olennaisempaa on, paljonko yritykset pystyvät tekemään voittoja, kuin se, peritäänkö veronalaisista voitoista veroa 18 vaiko 20 prosenttia. Veroprosentti pitäisi asettaa niin, että sillä maksimoidaan yritysten voitontekokyky eikä staattisesti arvioitu verotulojen määrä, kirjoittavat tuoreessa Etla-kolumnissa toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja tutkimusjohtaja Tero Kuusi.

Tuore tutkimus: Nelipäiväinen työviikko leikkaisi vientituloja miljardeilla, kiky-sopimus toi maltillista kasvua15.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Siirtyminen nelipäiväiseen työviikkoon ilman työaikaa kompensoivaa tuottavuuden kasvua leikkaisi Suomen metsä- ja terästeollisuuden vientituloja neljässä vuodessa jopa 2,4 miljardia euroa, selviää Etlan, VATTin ja Aalto-yliopiston tutkijoiden tuoreesta tutkimuksesta. Erityisesti pääomavaltaisessa vientiteollisuudessa lyhyemmän työajan mahdolliset tuottavuushyödyt ovat tutkijoiden mukaan epätodennäköisiä tuotantoteknologian jäykkyyden vuoksi. Sitä vastoin vuosina 2017–2019 Suomessa toteutettu kilpailukykysopimus onnistui tavoitteessaan parantaa kustannuskilpailukykyä. Kikyn arvioidaan kasvattaneen tuloja vientimarkkinoilla liki 240 miljoonaa euroa.

Konepajoille ja rakennusalalle kustannuspaineita – EU:n hiilirajamekanismin laajennus epäsuoriin päästöihin ei kuitenkaan romuta Suomen teollisuuden kilpailukykyä10.6.2026 09:01:00 EEST | Tiedote

EU:n hiilirajamekanismin (CBAM) mahdollinen laajentaminen myös epäsuoriin päästöihin ei aiheuta Suomen tuontiin merkittäviä muutoksia. CBAM-laajennus vähentäisi jonkin verran tuontia päästökaupan ulkopuolisista maista. Tuonti reagoi laajennukseen voimakkaimmin alumiinisektorilla, kun taas raudan ja teräksen kohdalla vaikutukset ovat maltillisempia. Kustannuspaineet kohdistuvat Suomessa erityisesti rauta- ja terässektoriin sekä näitä hyödyntäviin toimialoihin, kuten rakennus- ja konepajateollisuuteen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye