Suomen talous jää tänä vuonna palveluiden varaan - teollisuus jarruttaa ja ”näkymät ovat kaksijakoiset”
10.5.2023 08:00:00 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Kevään 2023 Suhdanne-ennusteessa Etla arvioi taantuman jäävän lieväksi, mutta lieväksi jää myös sitä seuraava kasvu. Taantumassa olevan Suomen talouden arvioidaan supistuvan tänä vuonna 0,3 prosenttia. Ensi vuonna bkt:n kasvu jää 1,2 prosenttiin, eikä paljon kovempaa kasvua ole luvassa myöskään vuonna 2025.
Teollisuus ja rakentaminen supistuvat tänä vuonna keskimäärin 2,5 prosenttia, mikä on seurausta maailmantalouden tilanteesta. Sen sijaan palvelualat pitävät pintansa ja ponnistavat reilun prosentin kasvuun.
– Suomen kokonaistuotannon kehitys ja näkymät ovat tänä vuonna kaksijakoiset. Vientimarkkinoiden heikko taloustilanne heijastuu suoraan teollisuuden toimialojen kysyntään ja tuotantoon. Ensi vuonna teollisuuden tuotanto kääntyy hienovaraiseen kasvuun, kun maailmantalous piristyy. Kunnollista kasvua on siitä huolimatta luvassa vain metsäteollisuudessa, sillä muilla toimialoilla tuotannon määrä polkee paikallaan, toteaa Etlan ennustepäällikkö Päivi Puonti.
Suomen tavaraviennin arvosta viidennes oli viime vuonna kemianteollisuuden tuotteita. Alan tuotanto vähenee tänä vuonna, koska tärkeimmän vientimaa Ruotsin talous supistuu muita EU-maita enemmän. Vielä viime vuonna Suomen taloustilannetta kannatellut metalliteollisuuskin painuu tänä vuonna miinukselle. Lasku jää näillä näkymin tosin lyhyeksi, kun suhdannenäkymät paranevat ensi vuonna.
Metsäteollisuuden lasku syvenee, mutta helpotusta on luvassa ensi vuonna
Metsäteollisuus supistuu ennusteen mukaan arvonlisäyksellä mitattuna nyt jo toista vuotta peräkkäin ja lasku vain syvenee kuluvana vuonna. Alan kehitystä painaa paperiteollisuus, jonka tuotanto on romahtanut koko Euroopassa muun muassa korkeiden energiakustannusten takia. Paperiteollisuuden vientihinnat nousivat viime vuonna ennätyskorkealle, mutta ovat nyt jo kääntyneet laskuun. Alan vienti Yhdysvaltoihin on kasvanut ja kompensoinut Venäjän viennin loppumista.
Myös puutuoteteollisuuden tuotanto on laskussa lähes kaikissa Euroopan maissa, koska rakentaminen on hidastunut. Suomessa rakentamisen laskusuhdanne alkoi jo viime kesänä ja nyt korkojen nousu pidentää laskusuhdannetta. Rakennusala pääsee Etlan ennusteen mukaan uudelleen kasvuun kiinni vasta vuodesta 2025 eteenpäin.
Palvelualat kompensoivat teollisuuden laskua
Palvelualoista erityisesti majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä kiinteistö- ja liike-elämän palvelut pitävät pintansa sen verran hyvin, että ne kompensoivat jalostustoimialojen supistumista. Palvelualat muodostavat 70 prosenttia Suomen talouden arvonlisäyksestä ja siksi niiden kehityksellä on suuri merkitys koko Suomen talouden kannalta. Monilla aloilla haasteena on kuluttajien heikentynyt ostovoima ja yleinen talouskasvun hidastuminen.
Palvelualojen pandemiasta toipuminen ja sitä seurannut kysynnän kasvu on myös jo takanapäin.
– Vielä viime vuonna monet palvelualat palautuivat koronakriisistä ja kasvoivat siksi voimakkaasti. Kaupanala supistui – sekin oli osa pandemiasta palautumista –, mutta hotellit ja ravintolat, ulkomaanmatkailu sekä erilaiset kulttuurialat elpyivät, kun kuluttajien kysyntä palautui. Tänä vuonna majoitus- ja ravitsemistoiminnan kasvu hidastuu selvästi. Kysyntä on nyt normalisoitunut, mutta kuluttajien ostovoima on samanaikaisesti heikentynyt, toteaa Etlan tutkija Ville Kaitila.
Ostovoiman heikkeneminen sekä talouskasvun hidastuminen rasittavat myös kaupan alan näkymiä. Kaupan alan arvonlisäyksen määrä aleni viime vuonna eniten sitten finanssikriisin ja alenee keskimäärin yhä tänä vuonna. Esimerkiksi uusien autojen kauppa on vähäistä muun muassa hintojen nousun vuoksi. Vähittäiskaupan odotetaan virkoavan vasta ensi vuonna.
Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.etla.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.
Kevään 2023 Toimialakatsaus perustuu Etlan maaliskuun Suhdanne-ennusteessa julkaistuihin toimialaennusteisiin ja sisältää yksityiskohtaista tietoa seuraavilta toimialoilta: metalliteollisuus, metsäteollisuus, kemian- ja elintarviketeollisuus, rakentaminen sekä yksityinen palvelusektori. Toimialakatsaus ei sisällä erikseen kulttuuri- ja tapahtuma-alaa siitä syystä, että alalta ei ole saatavissa kootusti tilastoja.
Liitteet (2 kpl): Etla kevään 2023 Toimialakatsaus & Arvonlisäys toimialoittain
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkija Birgitta Berg-Andersson (teollisuuden toimialat)
Tutkija Ville Kaitila (palvelutoimialat)
Tutkija Sakari Lähdemäki (rakentaminen)
Päivi PuontiEnnustepäällikkö, ETLA
Puh:050 534 3536paivi.puonti@etla.fiVille KaitilaTutkija, ETLA
Puh:050-410 1012ville.kaitila@etla.fiBirgitta Berg-AnderssonTutkija, ETLA
Puh:044-465 0153birgitta.berg-andersson@etla.fiSakari LähdemäkiTutkija, ETLA
Puh:040 746 2991sakari.lahdemaki@etla.fiKuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Yritysrahoituksen saatavuus kiristynyt – erityisen ahtaalla ovat innovaatio- ja kasvuhakuiset yritykset6.3.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Suomalaisyritysten rahoituksen saanti on selvästi heikentynyt – niin absoluuttisesti kuin suhteessa muihin Pohjoismaihin, ilmenee tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Erityisen kovaa yritysrahoituksen kiristyminen osuu kasvuhakuisiin ja innovatiivisiin yrityksiin, jotka ovat talouden uudistumisen keskeisiä moottoreita. Suomen yritysrahoitusjärjestelmä on eurooppalaisessa vertailussa edelleen poikkeuksellisen pankkikeskeinen. Käytäntö soveltuu huonosti sellaisen tulevaisuuden kasvun rahoittamiseen, joka perustuu aineettomaan pääomaan, korkeaan riskiin ja aktiiviseen omistajuuteen.
Etla: Tiedon ja teknologian leviäminen yritysten välillä yhteydessä teollisuuden päästökehitykseen23.2.2026 08:59:00 EET | Tiedote
Yrityksistä toisiin leviävällä tiedolla, teknologioilla ja innovaatioilla on keskeinen rooli teollisuuden kasvihuonekaasupäästöjen kehityksessä, ilmenee Etlan tänään julkaisemasta tutkimuksesta. Tiedon ja innovaatioiden leviäminen yrityksestä toiseen eli ns. heijastevaikutus on jopa voimakkaammin yhteydessä päästöjen kehitykseen kuin yrityksen oma t&k-toiminta. Tiedon leviäminen ei kuitenkaan automaattisesti vähennä päästöjä, vaan lopputulos riippuu siitä, kuinka aktiivisesti toimiala sekä yritys itse investoivat t&k-toimintaan. Teollisuuden tekemät päästövähennykset ovat avainasemassa, kun Suomi pyrkii saavuttamaan hiilineutraalisuustavoitteensa.
Etla: Eläkeuudistus vahvistaa julkista taloutta sijoitustuottojen kautta, mutta jättää merkittävän päätösvallan työmarkkinajärjestöille18.2.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Etlan tuoreen arvion mukaan viime vuonna saavutettu neuvottelutulos työeläkeuudistuksesta pienentää kestävyysvajetta ja laskee pitkän aikavälin maksupaineita. Uudistus kasvattaa yksityisalojen eläkkeiden rahastointia ja eläkelaitosten mahdollisuuksia ottaa riskejä sijoitustoiminnassaan. Samalla uudistus kuitenkin lisää eläkemaksujen alttiutta sijoitusmarkkinoiden heilahteluille eikä lakiehdotuksessa ole mainittu, miten menetellään, jos riskit realisoituvat. Merkittäväksi kysymykseksi nousee myös finanssipoliittinen päätösvalta: koska sääntöpohjainen vakautusjärjestelmä jäi toteuttamatta, valta päättää eläkemaksuista ja seuraavista uudistuksista säilyvät edelleen työmarkkinajärjestöillä.
Etla: Suomi EU:n kärkijoukoissa vihreän siirtymän yritystuissa – tukirakenteemme kuitenkin poikkeaa muista ja vaikuttavuus jää epäselväksi9.2.2026 09:01:00 EET | Tiedote
Suomi käyttää vihreään siirtymään liittyviin yritystukiin suhteessa talouden kokoon enemmän kuin suurin osa muista EU-maista, mutta tukien vaikutukset jäävät vaatimattomiksi. Suomen tukijärjestelmä nojaa vahvasti verohelpotuksiin ja kustannusten kompensointiin, kun taas investointeihin ja teknologiseen uudistumiseen tähtäävät suorat tuet ovat selvästi pienemmässä roolissa. Tutkijoiden mukaan tukipolitiikan suurimmat haasteet liittyvät tukien rakenteeseen ja vaikuttavuuden arviointiin – eivät tukien määrään.
Suomella kaikki edellytykset nousta dynaamiseksi kasvutaloudeksi – kasvuharppaus vaatii nyt osaavaa työvoimaa ja osaavaa omistajuutta6.2.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Kansantalouden tasolla Suomi on junnannut kohta kaksi vuosikymmentä, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan samaan aikaan on kuitenkin perustettu useita innovatiivisia yrityksiä. Näiden yritysten dynamiikka on monin paikoin vertailukelpoinen jopa Yhdysvaltojen kanssa. Tänään julkaistun Etlan ja Laboren kirjan mukaan Suomella on kaikki edellytykset nousta dynaamiseksi kasvutaloudeksi. Jotta potentiaali realisoituisi, on Suomen siirryttävä pankkikeskeisestä rahoituksesta kohti pääomarahoitteista ja aktiivista, osaavaa omistajuutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme




