Suomen yrityssektorin työmarkkinat voimakkaassa muutoksessa
Tuoreen Laboren Analyysi-julkaisun ”Työntekijöiden palkat yritysten myllerryksissä” kirjoittajien, Paolo Fornaron ja Mika Malirannan, mukaan Suomen yrityssektorin työmarkkinoilla on tapahtunut merkittäviä muutoksia vuodesta 2003 vuoteen 2020. Vaikka haasteita on ollut, vuoden 2015 jälkeen yritykset ovat pystyneet luomaan uusia työpaikkoja ja kehittämään uusia tuotteita ja tuotantotapoja.
Suomen yrityssektorin työmarkkinat ovat olleet rajun myllerryksen kourissa tämän vuosituhannen kahdella ensimmäisellä vuosikymmenellä. Tuona aikana yrityksissä on tuhoutunut paljon työpaikkoja, joista monet ovat olleet korkean tuottavuuden työpaikkoja. Tämä näkyy Suomen yrityssektorin heikkona tuottavuuskehityksenä vuosina 2009–2014. Vahvan toipumisen vuosina 2015–2020 Suomen yrityksiin on puolestaan syntynyt paljon uusia työpaikkoja.
Varsinkin uusien, korkean tuottavuuden työpaikkojen luonnissa korostuu yrityksessä tehtävän innovoinnin merkitys. Uusien tuotteiden valmistus on ollut Suomessa viime vuosina vahvassa kasvussa. Uusien tuotteiden ja tuotantotapojen kehittämisessä korkea-asteen koulutettujen ja varsinkin STEM-alan koulutettujen merkitys voidaan odottaa korostuvan ja näkyvän heidän palkkakehityksessään.
"Laskelmamme kertovat, että vuoden 2015 jälkeen STEM-koulutettujen palkkakehitys on ollut hyvin nopeaa, jos he ovat vaihtaneet työnantajaansa tai ovat työskennelleet nopeasti kasvaneessa yrityksessä. Myös ekonomit ovat päässeet osalliseksi vahvasta palkkakehityksestä", toteaa Analyysin toinen kirjoittaja Mika Maliranta.
Kaiken kaikkiaan ”Työntekijöiden palkat yritysten myllerryksissä” -julkaisussa analysoidut yksilötason palkkakehitykset kertovat monia kiinnostavia asioita osaavan työvoiman pulan piirteistä ja rakenteesta.
Julkaisu liittyy Palkansaajasäätiön rahoittamaan Laboren Innovaatio, tuottavuus ja kasvu -tutkimusohjelmaan. Se on myös järjestyksessään ensimmäinen Laboren uuden Analyysi-sarjan julkaisu.
Analyysi taustoittaa maanantaina 15.5. julkaistavaa M&A&X-podcastjaksoa - molempien rahoittajina ovat Suomen Ekonomit, Tekniikan Akateemiset ja Suomen yrittäjät.
*) STEM-koulutetuilla on ylempi korkeakouluasteen tutkinto tieteen, teknologian, insinööritieteen ja matematiikan alalla.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mika MalirantajohtajaLabore
Puh:050 369 8054mika.maliranta@labore.fiKuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Esimerkkiperheet 2025–2027: Hyvätuloisten ostovoima kasvaa, yksinhuoltajien heikkenee – esimerkkiperheet kuvaavat kotitalouksien kasvavaa eriytymistä29.10.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Laboren syksyn 2025 esimerkkiperhelaskelmissa seurataan kahdeksan kuvitteellisen perheen tulojen, verojen ja veronluontoisten maksujen sekä ostovoiman kehitystä. Ostovoiman kasvu kohdistuu työssäkäyville ja hyvätuloisille kotitalouksille. Työtulovähennyksen lapsikorotus parantaa perheellisten tuloja, mutta veromuutosten merkittävimmät hyödyt painottuvat hyvätuloisille kotitalouksille. Yksinhuoltajien ostovoiman kehitys jääkin tarkastelluista perheistä heikoimpien joukkoon.
Isyysvapaan laajentaminen lisäsi isien osallistumista – mutta ei muuttanut perherakenteita23.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus tarkastelee, miten neljä suomalaista isyysvapaauudistusta 2000-luvulla vaikuttivat vanhempien pysymiseen yhdessä ja toisen lapsen hankintaan. Rekisteriaineistoihin perustuva analyysi osoittaa, että isyysvapaan joustavampi käyttö lisäsi isien vapaan hyödyntämistä, mutta ei vaikuttanut laajasti perheiden pysyvyyteen tai syntyvyyteen.
Tutkimushanke selvittää sukupuolten palkkaeron muutosta 30 vuoden ajalta22.10.2025 09:03:14 EEST | Tiedote
Sukupuolten välinen palkkaero on kaventunut Suomessa hitaasti. Uusi tutkimushanke tuottaa ensimmäistä kertaa laajan, pitkän aikavälin taloustieteellisen analyysin siitä, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet palkkaeron muutoksiin.
M&A-podcast: Miksi terveydenhuollon tehokkuus ei tartu?20.10.2025 14:56:12 EEST | Tiedote
Miksi Suomen terveydenhuollon tehokkuus ei tartu, vaikka ongelmat tunnetaan ja ratkaisutkin ovat jo olemassa? M&A&X-erikoisjaksossa puretaan sote-systeemin rakenteita ja kysytään, miksi hyvät käytännöt jäävät maakuntien rajojen sisään – ja miksi tehokkuudesta puhuminen on meillä melkein kirosana. Taloustieteen näkökulmasta tutkitaan, miksi järjestelmä palkitsee sairastavuudesta eikä terveydestä, miten ”ylikirjaaminen” vääristää rahoitusta ja mitä tarkoittaa, kun keuhkosairauksien määrä nelinkertaistuu yhdessä maakunnassa. Lisäksi selviää, mitä tapahtuu, kun kilpailu ja valinnanvapaus oikeasti päästetään irti: brittiuudistusten ja suomalaisen Coxa-sairaalan esimerkit osoittavat, että parempi johtaminen ja terve kilpailu tuottavat enemmän terveyttä – vähemmällä rahalla. Vieraina jaksossa terveystaloustieteen huippu Mika Kortelainen (TY) sekä Coxan perustajat Matti Lehto ja Rauno Ihalainen. Jakso on toteutettu yhteistyössä Lääkäriliiton kanssa.
Tutkimus: Kotitalousvähennys ei lisännyt siivouspalveluiden käyttöä eikä vähentänyt harmaata taloutta9.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus tarkastelee, miten kotitalousvähennys vaikuttaa siivouspalveluiden kulutukseen ja harmaan talouden torjuntaan. Ruotsin vuoden 2007 uudistusta hyödyntävä analyysi osoittaa, että verokannustimen vaikutukset jäivät odotettua vähäisemmiksi: kulutus ei kasvanut merkittävästi eikä veronkierto vähentynyt.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme