Väitös: Suuret vammat eivät merkittävästi alentaneet äidin lisääntymisterveyttä tai vastasyntyneen terveyttä

Kliinisessä työssä kohdataan vuosittain tilanteita, joissa lääkäri joutuu raskautta miettivän kanssa pohtimaan, vaikuttaako äidin vammahistoria raskauden ja synnytyksen kulkuun sekä sikiön kehitykseen. Tällaisia vammoja ovat esimerkiksi aikaisemmat lantiomurtumat tai aivotärähdykset. Tutkimustieto hyvin monialaisesta aiheesta on varsin rajoittunutta, sillä lisääntymisikäisten keskuudessa nämä vammat ovat edelleen suhteellisen harvinaisia.
Lääketieteen kandidaatti Matias Vaajala tutkii väitöksessään äidin lisääntymisterveyttä ja vastasyntyneen terveyttä äidin vammojen jälkeen hyödyntäen useita valtakunnallisia rekisterejä.
– Huolimatta edelleen vammojen harvinaisesta luonteesta, näiden vammojen määrä on ollut viime vuosikymmenet kasvussa nuorten naisten keskuudessa, minkä vuoksi tutkimukset aiheesta ovat hyvin ajankohtaisia ja toivottuja, Vaajala toteaa.
Tutkimuksessa havaittiin, että alatiesynnytys on yleisesti mahdollinen ja sikiölle turvallinen lantiomurtumien, rankamurtumien sekä aivovammojen jälkeen. Tämä ei kuitenkaan poista Vaajalan mukaan sitä tosiasiaa, että erityisesti suunnitellut keisarileikkaukset olivat selkeästi yleisempiä näiden vammojen jälkeen. Lisäksi naisilla, joilla on lonkan, reiden, tai lantion murtuma, on tutkimuksen perusteella pienempi todennäköisyys tulla raskaaksi viiden vuoden ajan trauman jälkeen.
Kansalliset rekisterit mahdollistavat suurten potilasmäärien tutkimisen
Vaajalan väitöskirjatutkimus perustuu kahteen valtakunnalliseen rekisteriin yli 20 vuoden ajalta kerättyihin tietoihin. Tiedot naisen kärsimistä vammoista ja operaatioista saatiin hoitoilmoitusrekisteristä, kun taas tietoja naisten raskauden kulusta ja synnytyksestä saatiin synnytysrekisteristä. Valtavat kansalliset rekisterit yhdistettynä pitkään tutkimusjaksoon ovat mahdollistaneet aiheen tutkimisen aiempaa suuremmilla potilasmäärillä.
– Pelkästään synnytysrekisteristä löytyy tiedot 20 vuoden ajanjaksolta yli miljoonasta raskaudesta, mikä mahdollisti yli tuhansien eri vammojen jälkeisten raskauksien tarkastelun, Vaajala havainnollistaa.
Vaajala yhdisti tutkimuksessaan tiedot naisten kärsimistä vammoista synnytysrekisterin tietoihin, jolloin hän saattoi vertailla, miten tietyt vammat vaikuttivat myöhempiin raskauksiin, synnytyksiin ja vastasyntyneen kuntoon.
Ensimmäisessä kolmessa osatyössä tarkasteltiin erikseen raskauksien ja synnytyksien onnistumista lantiomurtumien, selkävammojen sekä aivovammojen jälkeen. Neljännessä osatyössä taas tarkasteltiin yleisesti, vaikuttivatko eri vammat todennäköisyyteen tulla raskaaksi kyseisen vamman jälkeen. Viidennessä osatyössä vuorostaan käännettiin asetelmat toisin päin ja katsottiin, vaikuttiko raskauden aikainen tupakointi riskiin saada murtumia synnytyksen jälkeisellä ajanjaksolla.
– Tutkimuksen tulokset antavat hyvän pohjan aiheelle ja toimivat varmasti hyvänä lähtökohtana tuleville tutkimuksille, Vaajala toteaa.
Matias Vaajala on lääketieteen kandidaatti, joka opiskelee lääketiedettä kolmatta vuotta Tampereen yliopistossa.
Väitöstilaisuus perjantaina 9. kesäkuuta
Lääketieteen kandidaatti Matias Vaajalan ortopedian alaan kuuluva väitöskirja Major Traumas and Reproductive Health in Women tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 9.6.2023 klo 12.00 alkaen. Paikkana on Arvo -rakennuksen Jarmo Visakorpi -sali, (Arvo Ylpön Katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii dosentti Antti Malmivaara Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Ville Mattila Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Matias Vaajala
matias.vaajala@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Kulttuurinen maku kertoo poliittisista kannoista – myös Suomessa20.11.2025 15:01:25 EET | Tiedote
Elämäntyylit ja kulttuuriset käytännöt, kuten kulttuurinen maku ja kulttuurin harrastaminen, kytkeytyvät vahvasti sosiaaliseen taustaan ja eriytyvät esimerkiksi sukupuolen, iän ja koulutuksen mukaan. Väitöskirjatutkimuksessaan YTM Sara Sivonen osoittaa, että kulttuurinen eriytyminen liittyy kiinteästi myös poliittiseen orientaatioon, eli poliittisiin asenteisiin ja puoluekantoihin.
Väitös: Jännitetyt sillat kestävät enemmän kuin luultiin – uutta tietoa rakenteiden vaurionsietokyvystä19.11.2025 10:00:00 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Olli Asp selvitti, miten suurten jännitettyjen betonisiltojen kantavuutta voidaan arvioida tarkemmin jännepunosten korroosiovaurioiden yhteydessä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää siltojen turvallisen käytön varmistamisessa sekä korjausresurssien tehokkaammassa kohdentamisessa.
MoniCardi yhteistyöhön maailman johtavan uuden sukupolven siruvalmistajan kanssa12.11.2025 14:43:29 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston tuore spinoff-yritys MoniCardi ja yhdysvaltalainen Ambiq ovat julkaisseet yhdessä teknisen selvityksen, joka osoittaa MoniCardin sydänanalytiikan toimivuuden Ambiqin edistyneillä mikrosiruilla. Yhteistyön ansiosta esimerkiksi hyvinvointia ja sydänsairauksia voidaan seurata yhä moninaisimmilla laitteilla entistä helpommin ja tehokkaammin.
Yhteenkuuluvuuden johtaminen voi olla avain työpaikan kasvuun10.11.2025 13:31:30 EET | Tiedote
Keskustelu suomalaisen johtamisen haasteista saa tuoreen näkökulman Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen uudesta tutkimuksesta. Tulosten mukaan työpaikan yhteenkuuluvuuden – eli työyhteisön identiteetin – johtaminen voi olla ratkaiseva tekijä kasvun ja innovaatioiden synnyttämisessä. Vielä vaikuttavampia tuloksia saavutetaan, kun yhteenkuuluvuutta johdetaan yhdessä.
Väitös: Yhteisöllisyys ja yksilölliset voimavarat tukevat opiskelijoiden hyvinvointia poikkeusaikoina10.11.2025 11:10:45 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan psykologian maisteri Tiia Toivonen tarkasteli suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden opiskeluhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä koronapandemian aikana ja sen jälkeen. Tutkimus osoittaa, että opiskeluhyvinvoinnin tukeminen edellyttää sekä yhteisöllisten että yksilöllisten voimavarojen vahvistamista – myös poikkeusaikojen jälkeen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
