Asuntolainoja nostettiin tavanomaista vähemmän heinäkuussa
Heinäkuussa 2023 uusia asuntolainoja nostettiin 1,0 mrd. euron edestä, mikä on 27 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Viimeksi asuntolainoja on nostettu vähemmän heinäkuun aikana vuonna 2002. Uusien asuntolainojen keskikorko oli 4,55 % heinäkuussa 2023. Viimeksi uusien asuntolainojen keskikorko oli korkeampi marraskuussa 2008.
Heinäkuussa 2023 uusia asuntolainoja nostettiin 1,0 mrd. euron edestä, mikä on 27 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana1. Viimeksi asuntolainoja on nostettu vähemmän heinäkuun aikana vuonna 2002. Heinäkuussa uusista asuntolainoista sijoitusasuntolainoja oli 86 milj. euroa, ja niitä nostettiin 22 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana.
Uusien asuntolainojen keskikorko oli 4,55 % heinäkuussa 2023. Keskikorko uusissa asuntolainoissa on noussut selvästi (prosenttiyksikön) vuoden alusta. Viimeksi uusien asuntolainojen keskikorko oli korkeampi marraskuussa 2008. Sekä omistus- että sijoitusasuntolainojen keskikorko on noussut. Uusien omistusasuntolainojen keskikorko oli 4,53 % heinäkuussa 2023. Samaan aikaan uusien sijoitusasuntolainojen korko oli korkeampi, 4,72 %.
Heinäkuussa asuntolainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika oli 22 vuotta 7 kuukautta. Uusista lainanostoista niiden asuntolainojen osuus, joiden takaisinmaksuaika on yli 30 vuotta, väheni 7 prosenttiin. Vuonna 2023 osuus on vaihdellut 13 prosentista 15 prosenttiin ennen heinäkuuta. Heinäkuusta 2023 alkaen kotitalouksien tulee maksaa uudet asuntolainat takaisin enintään 30 vuodessa2. Pankit voivat kuitenkin poiketa enimmäismaksuajasta 10 prosentissa luotonannosta.
Heinäkuussa 2023 uusista asuntolainanostoista 95 % prosenttia sidottiin euriborkorkoihin ja loput 5 % muihin viitekorkoihin3. Euriborsidonnaisista uusista asuntolainoista 51 prosentissa oli käytetty viitekorkona 12 kuukauden euriborkorkoa, kun viime vuoden heinäkuussa osuus oli 93 %. Korkotason noustua lyhyempiä 3 kuukauden tai 6 kuukauden euriborkorkoja on käytetty aiempaa enemmän asuntolainojen viitekorkoina.
Lainat
Asuntolainakanta oli heinäkuun 2023 lopussa 106,9 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu −1,6 %. Sijoitusasuntolainoja oli 8,6 mrd. euroa asuntolainakannasta. Suomalaisten kotitalouksien lainoista oli heinäkuun lopussa kulutusluottoja 17,1 mrd. euroa ja muita lainoja 17,7 mrd. euroa.
Suomalaiset yritykset nostivat uusia lainoja4 heinäkuussa 1,6 mrd. euron edestä, ja niistä asuntoyhteisölainoja oli 350 milj. euroa. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko nousi kesäkuusta ja oli 5,56 %. Suomalaisille yrityksille myönnettyjen lainojen kanta oli heinäkuun lopussa 105,3 mrd. euroa, mistä asuntoyhteisöille myönnettyjä lainoja oli 43,3 mrd. euroa.
Talletukset
Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli heinäkuun 2023 lopussa 109,9 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 0,78 %. Talletuskannasta oli yön yli ‑talletuksia 80,5 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksia 7,4 mrd. euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat heinäkuussa 400 milj. euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli heinäkuussa 2,91 %.
Lisätietoja antavat
Usva Topo, puh. 09 183 2056, sähköposti: usva.topo(at)bof.fi,
Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi.
Seuraava raha- ja pankkitilastotiedote julkaistaan torstaina 28.9.2023 klo 10.
Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot2/.
[1] Uusia asuntolainoja nostettiin yhteensä keskimäärin 1,5 mrd. euron arvosta vuosien 2012−2022 heinäkuussa.
[2] Lisätietoa valtioneuvoston verkkosivuilta osoitteessa https://valtioneuvosto.fi/-/10623/kotitalouksien-ja-taloyhtioiden-lainoihin-rajoituksia-heinakuun-alussa
[3] Pankkien omiin viitekorkoihin, kiinteisiin korkoihin tai muihin korkoihin.
[4] Pl. tili- ja korttiluotot.
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Inlåningen från hushållen var den största genom tiderna i november 20257.1.2026 10:00:00 EET | Pressmeddelande
Inlåningen från hushållen har ökat 2025 samtidigt som inlåningsräntorna har sjunkit. Inlåningen har ökat i alla inlåningsformer. Dessutom ingick finländska företag i november rikligt med nya avtal om tidsbunden inlåning.
Kotitalouksien talletuskanta oli kaikkien aikojen suurin marraskuussa 20257.1.2026 10:00:00 EET | Tiedote
Kotitaloudet ovat kasvattaneet talletuksiaan vuonna 2025 samaan aikaan kun talletusten korot ovat laskeneet. Talletukset ovat kasvaneet kaikissa talletusmuodoissa. Lisäksi suomalaiset yritykset solmivat marraskuussa runsaasti uusia määräaikaistalletussopimuksia.
Households' deposit stock at all-time high in November 20257.1.2026 10:00:00 EET | Press release
Households have increased their deposits in 2025 while interest rates on deposits have declined. Deposits have grown in all deposit categories. In addition, Finnish corporations concluded a high volume of new agreements on deposits with agreed maturity in November.
Referensränta och dröjsmålsräntor enligt räntelagen för tiden 1.1–30.6.202622.12.2025 13:30:00 EET | Pressmeddelande
Referensräntan enligt 12 § i räntelagen (633/1982) är 2,5 % för tiden 1.1–30.6.2026. Dröjsmålsräntan för denna period är 9,5 % per år (referensräntan med tillägg för sju procentenheter enligt 4 § i räntelagen). Den dröjsmålsränta som tillämpas i kommersiella avtal är 10,5 % per år (referensräntan med tillägg för åtta procentenheter enligt 4 a § i räntelagen).
Korkolain mukainen viitekorko ja viivästyskorot 1.1.–30.6.202622.12.2025 13:30:00 EET | Tiedote
Korkolain (633/1982) 12 §:n mukainen viitekorko ajanjaksona 1.1.–30.6.2026 on 2,5 %. Viivästyskorko tänä ajanjaksona on 9,5 % vuodessa (viitekorko lisättynä korkolain 4 §:n mukaisella 7 prosenttiyksikön lisäkorolla). Kaupallisiin sopimuksiin sovellettavaksi tarkoitettu viivästyskorko on 10,5 % vuodessa (viitekorko lisättynä korkolain 4 a §:n mukaisella 8 prosenttiyksikön lisäkorolla).
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme