Itämeren sulkeutuminen meriliikenteeltä: Lappi on ratkaisu Suomen kansainväliselle kaupalle häiriötilanteessa

Kauppakamari selvitti vaihtoehtoisten kuljetusreittien käytettävyyttä häiriötilanteissa. Selvityksessä huomioitiin esimerkiksi Ruotsin ja Norjan satamakapasiteetti. Selvitys keskittyi tutkimaan Pohjois-Norjan (Narvik, Tromssa ja Kirkkoniemi) satamien tarjoamaan mahdollisuuksiin sekä näiden reittien pullonkauloihin.

Selvityksessä otettiin huomioon, että Suomen kaikki merirahtiliikenne tuskin toteutuisi häiriötilanteessa. Verrokkina nykyisistä häiriötilanteista voidaan käyttää esimerkiksi Ukrainaa, jossa vienti ja tuonti on tippunut noin 40 prosenttiin normaalitilanteesta.

“Selvityksen tuloksena toteamme, että kun Suomen ja Ruotsin keskinäinen vienti ja tuonti otetaan pois tarvittavan kapasiteetin laskennasta ja tarkastellaan hypoteettisesti koko Pohjois-Norjan satamien kapasiteettia, niin noin 50 % Suomen tuonnista ja viennistä olisi teoreettisesti mahdollista järjestää Lapin maayhteyksien kautta”, toteaa Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Liisa Ansala.

Satamien tarkastelussa erityisen tärkeiksi nousevat Narvik ja Tromssa. Narvikin kehittäminen on Norjan keskeistä liikennepolitiikkaa, mutta juuri nyt eniten vapaata on Tromssassa. Narkivin käyttöä rajoittavat satamaan johtavan rautatien rajattu kapasiteetti ja Tromssan osalta vt 21:n huono kunto. Kirkkoniemen sataman käyttöä haastavat läheisyys Venäjään sekä vt 4:n huono kunto.

Puolet Suomen vuosittaisesta tuonnista ja viennistä (94 600 tuhatta tn) tarkoittaisi maakuljetuksiksi siirrettynä 1 313 900 kuljetusta vuodessa. Ajoneuvoyhdistelmiä tulisi ajaa vuoden jokaisena päivänä 1800 kappaletta molempiin suuntiin.

Tällä hetkellä suosituimmalla rajanylityspaikalla Torniossa vuorokauden keskimääräinen liikenne vastaavalla ajoneuvoryhmällä on noin 100 ajoneuvoa suuntaansa.

“Laskelmassa todettu liikenteen kasvu olisi valtavaa ja asettaa monenlaisia paineita niin liikenneverkon investointeihin kuin kuljetuskapasiteetin kasvattamiseksi. Jatkossa on huomioitava myös koko Pohjoisen alueen valtava investointibuumi, joka lisää liikennettä nykyisestä”, jatkaa Ansala.

Suomi ei ole saari – investoinnit liikenneverkkoon palvelevat niin rauhan kuin kriisien aikana

Todellisessa maailmassa kuitenkin reittien ja satamien välityskyky ei nykyisellään kykene vastaamaan näihin teoreettisiin laskelmiin ilman tuntuvia investointeja raskaan liikenteen sujuvoittamiseen.

Kriittisimpiä kohtia ovat esimerkiksi Tornion rajanylityspaikka, josta kuljetusvirrat matkaavat eteenpäin Narvikiin. Tromssan satamaan mennään valtatie 21:n kautta, mikä on nykyisellään suurelta osin huonokuntoinen. Raskaan liikenteen ohitus- ja levikepaikat olisi saatettava liikennemääriä vastaavalle tasolle. Lisäksi teiden talvikunnossapito korostuu entisestään. Pohjois-Norjan satamien infrakaan ei välttämättä vastaa suomalaisten yritysten tarpeisiin.

Liikenneinvestointien lisäksi Norjan satamien hyödyntämisestä tulisi laatia erillinen sopimus kapasiteetin varmistamiseksi tällaisessa kriisitilanteessa.

”Itämeren häiriötilanteeseen varautuminen edellyttää maiden rajat ylittävää päätöksentekoa ja liikennesuunnittelua. Liikenneinvestoinneissa on ajateltava jatkossa kaksikäyttöisyyttä - investoinnit logistiikkaan palvelevat niin rauhan aikana kuin häiriötilanteissa”, summaa Lapin kauppakamarin kansainvälisten asioiden asiantuntija Antti Eteläaho.

Lapin kauppakamarin ratkaisuehdotukset

1. Kansainvälinen yhteistyö liikennesuunnittelussa

Liikennesuunnittelun on jatkossa oltava pohjoisen rajat ylittävää. Suunnittelussa, investoinneissa sekä häiriötilanteisiin varautumisessa on huomioitava yritysten tarpeet. Viranomaistoiminnan osalta esimerkiksi tullin ja rajavalvonnan tulee toimia sujuvasti myös poikkeustilanteissa. Liikennedatan tulee olla oikea-aikaista ja mahdollistaa liikennevirtojen ylikansallisen ohjaamisen.

2. Valtatie 21:n investointisuunnitelma

Häiriötilanteista ei selvitä ilman Valtatie 21:n kattavaa investointisuunnitelmaa. Suunnitelman tulee sisältää rajanylityspaikkojen infrastruktuurin parantamista erityisesti Torniossa ja Kilpisjärvellä. Lisäksi valtatie 21:n välityskykyä ja talvikunnossapitoa tulee parantaa sekä lisätä levikkeitä ja ohituspaikkoja.

3. Liikenne- ja tavaravirtojen suunnittelu

Suomessa on laadittava yhdessä Norjan ja Ruotsin kanssa suunnitelma tavaravirtojen hajauttamisesta eri satamiin häiriötilanteissa. Tavaravirrat ja -volyymit on sijoiteltava eri väylille, aikaikkunoihin ja tavararyhmiin. Tulisi myös luoda priorisointisäännöstöä paikallisesta, alueellisesta ja kansallisesta näkökulmasta katsottuna. Suunnittelu on tehtävä hyvissä ajoin ennen mahdollisia häiriötilanteita.

Selvitys on tehty osana Lapin kauppakamarin EAKR-rahoitteista Kasvua älykkäästä erikoistumisesta -hanketta. Hankkeella on tarkoitus tuoda esiin Lapin kansainvälisen liiketoiminnan tilaa ja kasvun mahdollisuuksia sekä tuoda esiin tärkeitä verkostoja koskien kansainvälistä liiketoimintaa.