Muiden rahoituslaitosten myöntämien uusien yrityslainojen keskikorko yli 9 %
Vuoden 2023 toisella neljänneksellä suomalaiset yritykset nostivat muista rahoituslaitoksista uusia yrityslainoja1 990 milj. euron edestä. Uusien yrityslainojen keskikorko oli 9,4 %2. Eri rahoitusmuotojen keskikoroissa on kuitenkin suuria eroja. Esimerkiksi tavanomaisten yrityslainojen keskikorko oli 5,5 % ja factoringrahoituksen3 15,6 %.
Vuoden 2023 toisella neljänneksellä yrityksistä eniten lainanostoja muista rahoituslaitoksista tekivät mikro- ja pienyritykset. Uusien nostettujen yrityslainojen yleisin lainatyyppi oli factoring (405 milj. euroa); rahoitusleasing4 oli toiseksi yleisin (350 milj. euroa). Tavanomaisia yrityslainoja myönnettiin lainatyypeistä kolmanneksi eniten (235 milj. euroa).
Kesäkuun 2023 lopussa muiden rahoituslaitosten suomalaisille yrityksille myöntämien lainojen kanta oli 5,8 mrd. euroa ja kannan keskikorko 4,4 %5. Toimijoiden välillä on isoja eroja yrityslainojen koroissa. Esimerkiksi korkeampikorkoisia yrityslainoja myöntävien yritysrahoitusyhtiöiden lainoissa keskikorko oli lähes 40 %. Näiden lainojen osuus lainakannasta oli alle 1 %. Muista rahoituslaitoksista pankkien rahoitusyhtiöillä oli suurin osuus (57 %) yrityslainakannasta. Pankkien rahoitusyhtiöiden yrityslainakannan keskikorko oli 4,0 %.
Yrityslainakannasta yleisin lainatyyppi oli rahoitusleasing (3,3 mrd. euroa) ennen tavanomaisia yrityslainoja (2,2 mrd. euroa). Kesäkuun 2023 lopussa toimialoista eniten lainoja oli myönnetty energia- ja teollisuustoimialoille. Näiden toimialojen lainakanta oli yli miljardi euroa.
Yrityslainakannan kasvuvauhti hidastunut
Kesäkuussa 2023 muiden rahoituslaitosten yrityslainakannan vuosikasvuvauhti oli 2,8 %, kun se vuosi sitten vastaavana aikana oli 12,4 %. Myös luottolaitosten (pankit) myöntämien yrityslainojen kasvuvauhti on hidastunut. Kesäkuussa 2023 pankkien myöntämien yrityslainojen kanta oli 62,5 mrd. euroa ja sen vuosikasvuvauhti 0,8 %. Vuosi sitten vastaavana aikana vauhti oli 6,5 %.
Kesäkuussa 2023 pankkien yrityslainakannan keskikorko (4,4 %) oli vastaava kuin muiden rahoituslaitosten yrityslainakannan. Muiden rahoituslaitosten yrityslainakannan keskikorko on noussut hieman hitaammin kuin pankkien yrityslainakannan. Sitä osaltaan selittää kiinteäkorkoisten yrityslainojen suurempi osuus (34 %) muiden rahoituslaitosten yrityslainakannasta; pankkien vastaava osuus oli 10 %. Muiden rahoituslaitosten yrityslainoista 64 % oli sidottu euriborkorkoihin, kun vastaava osuus pankkien yrityslainoissa oli 86 %.
Lisätietoja antavat
Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi,
Tommi Salenius, puh. 09 183 2156, sähköposti: tommi.salenius(at)bof.fi.
Seuraava Muut rahoituslaitokset -tiedote julkaistaan kevään 2024 aikana.
1 Pl. tili- ja korttiluotot ja non-recourse factoring.
2 Pl. tili- ja korttiluotot ja non-recourse factoring.
3 Factoring on lasku/myyntisaatavien rahoitusta.
4 Rahoitusleasingilla tarkoitetaan neuvoston asetuksen EU 2013/549 liitteen A kohdissa 5.134–5.135 määriteltyä rahoitusleasingia.
5 Pl. non-recourse factoring. Non-recourse on factoringrahoituksen muoto, jossa rahoituslaitos kantaa asiakkaalta ostetuista myyntisaatavista aiheutuvan luottotappioriskin kokonaan.
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Inlåningen från hushållen var den största genom tiderna i november 20257.1.2026 10:00:00 EET | Pressmeddelande
Inlåningen från hushållen har ökat 2025 samtidigt som inlåningsräntorna har sjunkit. Inlåningen har ökat i alla inlåningsformer. Dessutom ingick finländska företag i november rikligt med nya avtal om tidsbunden inlåning.
Kotitalouksien talletuskanta oli kaikkien aikojen suurin marraskuussa 20257.1.2026 10:00:00 EET | Tiedote
Kotitaloudet ovat kasvattaneet talletuksiaan vuonna 2025 samaan aikaan kun talletusten korot ovat laskeneet. Talletukset ovat kasvaneet kaikissa talletusmuodoissa. Lisäksi suomalaiset yritykset solmivat marraskuussa runsaasti uusia määräaikaistalletussopimuksia.
Households' deposit stock at all-time high in November 20257.1.2026 10:00:00 EET | Press release
Households have increased their deposits in 2025 while interest rates on deposits have declined. Deposits have grown in all deposit categories. In addition, Finnish corporations concluded a high volume of new agreements on deposits with agreed maturity in November.
Referensränta och dröjsmålsräntor enligt räntelagen för tiden 1.1–30.6.202622.12.2025 13:30:00 EET | Pressmeddelande
Referensräntan enligt 12 § i räntelagen (633/1982) är 2,5 % för tiden 1.1–30.6.2026. Dröjsmålsräntan för denna period är 9,5 % per år (referensräntan med tillägg för sju procentenheter enligt 4 § i räntelagen). Den dröjsmålsränta som tillämpas i kommersiella avtal är 10,5 % per år (referensräntan med tillägg för åtta procentenheter enligt 4 a § i räntelagen).
Korkolain mukainen viitekorko ja viivästyskorot 1.1.–30.6.202622.12.2025 13:30:00 EET | Tiedote
Korkolain (633/1982) 12 §:n mukainen viitekorko ajanjaksona 1.1.–30.6.2026 on 2,5 %. Viivästyskorko tänä ajanjaksona on 9,5 % vuodessa (viitekorko lisättynä korkolain 4 §:n mukaisella 7 prosenttiyksikön lisäkorolla). Kaupallisiin sopimuksiin sovellettavaksi tarkoitettu viivästyskorko on 10,5 % vuodessa (viitekorko lisättynä korkolain 4 a §:n mukaisella 8 prosenttiyksikön lisäkorolla).
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme