Suomen Pankki

Muiden rahoituslaitosten myöntämien uusien yrityslainojen keskikorko yli 9 %

Jaa

Vuoden 2023 toisella neljänneksellä suomalaiset yritykset nostivat muista rahoituslaitoksista uusia yrityslainoja1 990 milj. euron edestä. Uusien yrityslainojen keskikorko oli 9,4 %2. Eri rahoitusmuotojen keskikoroissa on kuitenkin suuria eroja. Esimerkiksi tavanomaisten yrityslainojen keskikorko oli 5,5 % ja factoringrahoituksen3 15,6 %.

Vuoden 2023 toisella neljänneksellä yrityksistä eniten lainanostoja muista rahoituslaitoksista tekivät mikro- ja pienyritykset. Uusien nostettujen yrityslainojen yleisin lainatyyppi oli factoring (405 milj. euroa); rahoitusleasing4  oli toiseksi yleisin (350 milj. euroa). Tavanomaisia yrityslainoja myönnettiin lainatyypeistä kolmanneksi eniten (235 milj. euroa).

Kesäkuun 2023 lopussa muiden rahoituslaitosten suomalaisille yrityksille myöntämien lainojen kanta oli 5,8 mrd. euroa ja kannan keskikorko 4,4 %5. Toimijoiden välillä on isoja eroja yrityslainojen koroissa. Esimerkiksi korkeampikorkoisia yrityslainoja myöntävien yritysrahoitusyhtiöiden lainoissa keskikorko oli lähes 40 %. Näiden lainojen osuus lainakannasta oli alle 1 %. Muista rahoituslaitoksista pankkien rahoitusyhtiöillä oli suurin osuus (57 %) yrityslainakannasta. Pankkien rahoitusyhtiöiden yrityslainakannan keskikorko oli 4,0 %.

Yrityslainakannasta yleisin lainatyyppi oli rahoitusleasing (3,3 mrd. euroa) ennen tavanomaisia yrityslainoja (2,2 mrd. euroa). Kesäkuun 2023 lopussa toimialoista eniten lainoja oli myönnetty energia- ja teollisuustoimialoille. Näiden toimialojen lainakanta oli yli miljardi euroa.

Yrityslainakannan kasvuvauhti hidastunut

Kesäkuussa 2023 muiden rahoituslaitosten yrityslainakannan vuosikasvuvauhti oli 2,8 %, kun se vuosi sitten vastaavana aikana oli 12,4 %. Myös luottolaitosten (pankit) myöntämien yrityslainojen kasvuvauhti on hidastunut. Kesäkuussa 2023 pankkien myöntämien yrityslainojen kanta oli 62,5 mrd. euroa ja sen vuosikasvuvauhti 0,8 %. Vuosi sitten vastaavana aikana vauhti oli 6,5 %.

Kesäkuussa 2023 pankkien yrityslainakannan keskikorko (4,4 %) oli vastaava kuin muiden rahoituslaitosten yrityslainakannan. Muiden rahoituslaitosten yrityslainakannan keskikorko on noussut hieman hitaammin kuin pankkien yrityslainakannan. Sitä osaltaan selittää kiinteäkorkoisten yrityslainojen suurempi osuus (34 %) muiden rahoituslaitosten yrityslainakannasta; pankkien vastaava osuus oli 10 %. Muiden rahoituslaitosten yrityslainoista 64 % oli sidottu euriborkorkoihin, kun vastaava osuus pankkien yrityslainoissa oli 86 %.

Lisätietoja antavat

Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi,

Tommi Salenius, puh. 09 183 2156, sähköposti: tommi.salenius(at)bof.fi.

Seuraava Muut rahoituslaitokset -tiedote julkaistaan kevään 2024 aikana.

1 Pl. tili- ja korttiluotot ja non-recourse factoring.

2 Pl. tili- ja korttiluotot ja non-recourse factoring.

3 Factoring on lasku/myyntisaatavien rahoitusta.

4 Rahoitusleasingilla tarkoitetaan neuvoston asetuksen EU 2013/549 liitteen A kohdissa 5.134–5.135 määriteltyä rahoitusleasingia.

5 Pl. non-recourse factoring. Non-recourse on factoringrahoituksen muoto, jossa rahoituslaitos kantaa asiakkaalta ostetuista myyntisaatavista aiheutuvan luottotappioriskin kokonaan.

Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki

Internationella valutafonden ger ut en landrapport om Finlands ekonomi19.1.2026 10:10:00 EET | Nyheter

Internationella valutafonden (IMF) har slutfört sin årliga utvärdering av det ekonomiska läget och de ekonomiska utsikterna för Finland. Utvärderingen grundar sig på diskussioner som IMF:s delegation i oktober-november 2025 förde i Finland med myndigheter, forskningsinstitut, privata finansinstitut, arbetsmarknadsparter och andra instanser. Den nu utgivna rapporten representerar IMF:s experters bedömningar och åsikter och den godkändes av IMF:s direktion den 9 januari 2026.

Kansainvälinen valuuttarahasto julkaisee maaraportin Suomen taloudesta19.1.2026 10:10:00 EET | Uutinen

Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) on saanut päätökseen vuosittaisen arvionsa Suomen talouden tilasta ja näkymistä. Arvio perustuu keskusteluihin, joita Suomessa loka-marraskuussa 2025 vieraillut IMF:n asiantuntijaryhmä kävi viranomaisten, tutkimuslaitosten, yksityisten rahoituslaitosten, työmarkkinaosapuolten ja muiden tahojen kanssa. Nyt julkaistu raportti edustaa IMF:n asiantuntijoiden arvioita ja näkemyksiä, ja se hyväksyttiin IMF:n johtokunnassa 9.1.2026.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye