Muiden rahoituslaitosten myöntämien uusien yrityslainojen keskikorko yli 9 %
7.9.2023 10:00:00 EEST | Suomen Pankki | Tiedote

Vuoden 2023 toisella neljänneksellä suomalaiset yritykset nostivat muista rahoituslaitoksista uusia yrityslainoja1 990 milj. euron edestä. Uusien yrityslainojen keskikorko oli 9,4 %2. Eri rahoitusmuotojen keskikoroissa on kuitenkin suuria eroja. Esimerkiksi tavanomaisten yrityslainojen keskikorko oli 5,5 % ja factoringrahoituksen3 15,6 %.
Vuoden 2023 toisella neljänneksellä yrityksistä eniten lainanostoja muista rahoituslaitoksista tekivät mikro- ja pienyritykset. Uusien nostettujen yrityslainojen yleisin lainatyyppi oli factoring (405 milj. euroa); rahoitusleasing4 oli toiseksi yleisin (350 milj. euroa). Tavanomaisia yrityslainoja myönnettiin lainatyypeistä kolmanneksi eniten (235 milj. euroa).
Kesäkuun 2023 lopussa muiden rahoituslaitosten suomalaisille yrityksille myöntämien lainojen kanta oli 5,8 mrd. euroa ja kannan keskikorko 4,4 %5. Toimijoiden välillä on isoja eroja yrityslainojen koroissa. Esimerkiksi korkeampikorkoisia yrityslainoja myöntävien yritysrahoitusyhtiöiden lainoissa keskikorko oli lähes 40 %. Näiden lainojen osuus lainakannasta oli alle 1 %. Muista rahoituslaitoksista pankkien rahoitusyhtiöillä oli suurin osuus (57 %) yrityslainakannasta. Pankkien rahoitusyhtiöiden yrityslainakannan keskikorko oli 4,0 %.
Yrityslainakannasta yleisin lainatyyppi oli rahoitusleasing (3,3 mrd. euroa) ennen tavanomaisia yrityslainoja (2,2 mrd. euroa). Kesäkuun 2023 lopussa toimialoista eniten lainoja oli myönnetty energia- ja teollisuustoimialoille. Näiden toimialojen lainakanta oli yli miljardi euroa.
Yrityslainakannan kasvuvauhti hidastunut
Kesäkuussa 2023 muiden rahoituslaitosten yrityslainakannan vuosikasvuvauhti oli 2,8 %, kun se vuosi sitten vastaavana aikana oli 12,4 %. Myös luottolaitosten (pankit) myöntämien yrityslainojen kasvuvauhti on hidastunut. Kesäkuussa 2023 pankkien myöntämien yrityslainojen kanta oli 62,5 mrd. euroa ja sen vuosikasvuvauhti 0,8 %. Vuosi sitten vastaavana aikana vauhti oli 6,5 %.
Kesäkuussa 2023 pankkien yrityslainakannan keskikorko (4,4 %) oli vastaava kuin muiden rahoituslaitosten yrityslainakannan. Muiden rahoituslaitosten yrityslainakannan keskikorko on noussut hieman hitaammin kuin pankkien yrityslainakannan. Sitä osaltaan selittää kiinteäkorkoisten yrityslainojen suurempi osuus (34 %) muiden rahoituslaitosten yrityslainakannasta; pankkien vastaava osuus oli 10 %. Muiden rahoituslaitosten yrityslainoista 64 % oli sidottu euriborkorkoihin, kun vastaava osuus pankkien yrityslainoissa oli 86 %.
Lisätietoja antavat
Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi,
Tommi Salenius, puh. 09 183 2156, sähköposti: tommi.salenius(at)bof.fi.
Seuraava Muut rahoituslaitokset -tiedote julkaistaan kevään 2024 aikana.
1 Pl. tili- ja korttiluotot ja non-recourse factoring.
2 Pl. tili- ja korttiluotot ja non-recourse factoring.
3 Factoring on lasku/myyntisaatavien rahoitusta.
4 Rahoitusleasingilla tarkoitetaan neuvoston asetuksen EU 2013/549 liitteen A kohdissa 5.134–5.135 määriteltyä rahoitusleasingia.
5 Pl. non-recourse factoring. Non-recourse on factoringrahoituksen muoto, jossa rahoituslaitos kantaa asiakkaalta ostetuista myyntisaatavista aiheutuvan luottotappioriskin kokonaan.
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Eurosystemets penningpolitiska beslut30.4.2026 15:24:43 EEST | Beslut
ECB-rådet beslutar om penningpolitiken i euroområdet. ECB-rådet beslutade idag att hålla de tre styrräntorna oförändrade.
EKP:n rahapoliittisia päätöksiä30.4.2026 15:24:43 EEST | Päätös
EKP:n neuvosto päättää euroalueen rahapolitiikasta. EKP:n neuvosto päätti tänään pitää EKP:n kolme ohjauskorkoa ennallaan.
Hushållen tecknade aktivt avtal om tidsbunden inlåning i mars 202630.4.2026 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
Den tidsbundna inlåningens andel av inlåningen från hushållen var större än tidigare i mars 2026. Bankerna betalar högre ränta på tidsbunden inlåning än på vanliga transaktionskonton. Över hälften av hushållens nya avtal om tidsbunden inlåning tecknades för 3–12 månader.
Kotitaloudet tekivät aktiivisesti määräaikaistalletuksia maaliskuussa 202630.4.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Kotitalouksien talletuksista aiempaa suurempi osa oli määräaikaistalletuksia maaliskuussa 2026. Pankit maksavat määräaikaistalletuksille korkeampaa korkoa kuin tavallisille käyttötileille. Yli puolet kotitalouksien uusista määräaikaistalletuksista tehtiin 3–12 kuukauden ajaksi.
Households made term deposits actively in March 202630.4.2026 10:00:00 EEST | Press release
A larger share of household deposits than before consisted of deposits with an agreed maturity in March 2026. Banks pay higher interest on deposits with an agreed maturity than on ordinary current accounts. More than half of households’ new deposits with an agreed maturity were concluded for a period of 3–12 months.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme