Kokoomuksen eduskuntaryhmä

Kokoomuksen Limnell: NATO-Suomessa jokaisen meistä on huomioitava kybervakoilun ja -sabotaasien riskit

Jaa

Kokoomuksen kansanedustaja ja sotatieteiden tohtori Jarno Limnell muistuttaa, että NATO-jäsenyys lisää Suomen kiinnostavuutta ulkomailla myös laittoman tiedonhankinnan eli vakoilun kohteena. Vakoilu puolestaan kohdistuu yhä enemmän sinne, missä tieto on, eli digitaaliseen kybermaailmaan. Uhka on todellinen ja se on syytä ottaa vakavasti.

Jarno Limnell. Kuvaaja: Kimmo Falck.
Jarno Limnell. Kuvaaja: Kimmo Falck.

Uutiset suomalaisyrityksiin ja puolustusteollisuuteen kohdistuneesta kybervakoilusta ovat jälleen nousseet otsikoihin. Tieto ei sotatieteiden tohtori Limnellin mukaan ole yllättävä, sillä puolustusteollisuutemme on yksi kybervakoilun kärkikohteista Suomessa. Vakoilulla pyritään varastamaan tietoa, jota vakoilija voi käyttää hyväkseen poliittisiin tai kaupallisiin tarkoituksiinsa – tai kauppatavarana omille kumppanimailleen. Vakoilu on onnistuneinta silloin, kun sitä ei edes havaita. ”Emme tiedä mitä kaikkea – Suomenkin – tietoverkoissa tällä hetkellä liikkuu ja miten meitä kybermaailman kautta vakoillaan”, kertoo Limnell.

Limnell arvelee, että tietojärjestelmässä vakoileva toimija on ollut 'sisällä' jo pitkään, kopioinut kaiken tarpeellisen, seurannut tapahtuvaa tietoliikennettä ja poistunut jälkiä jättämättä. Kybertoimintaympäristön kautta voidaan hankkia suuria määriä tietoja kustannustehokkaasti, huomaamatta sekä toimijan kannalta pienellä riskillä. Kybervakoiluun liittyy myös kybersabotaasi, jossa vakooja tai vihamielinen toimija jättää murrettuihin ympäristöihin vaikeasti havaittavia haittaohjelmia, jotka voidaan aktivoida haluttuna aikana tekemään tuhoa.

”Kybervakoilua tekevät valtiolliset toimijat ja erilaiset hakkeriryhmät. Pohjois-Korea on hyvin kykenevä kybervakoilija. Venäjä ja Kiina ovat keskeisimmät kybervakoilun uhkatoimijat Suomelle. Tarkoituksena on hankkia tietoa yhteiskunnan haavoittuvuuksista ja heikkouksista. Esimerkiksi Kiinan kyvykkyys tekoälypohjaisissa kybervakoilumenetelmissä on yksi nouseva trendi”, Limnell kertoo. On myös nähtävissä tietojenkalastelun laadun parantamiseen käytettyjä kehittyneitä kielimalleja.

Kybervakoiluun vastaaminen on jatkuvaa kilpajuoksua vakoilijoita vastaan. Teknologia ja vakoilun toimintatavat kehittyvät jatkuvasti ja niin pitää kehittyä vakoilulta puolustuvankin. Limnellin mukaan kyberturvallisuus ei ole vain tietotekniikkaa, vaan se on keskeinen osa yhteiskuntamme turvallisuuden kokonaisuutta ja tätä kautta ylimmän johdon selkeä prioriteetti.

Kyberturvallisuuden työelämäprofessorina toiminut Limnell huomauttaa myös, että kybervakoilulta puolustautuminen on ennen kaikkea yhteistyötä. Niin viranomaisten kesken ja yhdessä yrityksien kanssa kuin kansanvälisten luotettujen kumppanien kautta. NATO-jäsenyyden myötä Suomella on aiempaa parempi näkymä kybermaailmassa tapahtuviin kybervakoilun tapoihin sekä niitä ennaltaehkäiseviin toimiin, kun olemme yhä syvemmässä yhteistyössä kumppanimaidemme kanssa. Tähän on kiinnitettävä huomioita.

”Teknologisesti omaa kykyämme havainnoida tietoverkkoja ja torjua kybervakoilua on kehitettävä jatkuvasti. Tarvitsemme myös yhteiskunnan ja yritysten ylimmässä johdossa yhä enemmän ymmärrystä kybervakoilusta ja esimerkiksi teknologinen maanpuolustuskurssi palvelisi hyvin tätä tarkoitusta. Kybervakoilu on yhteiskunnallinen ja turvallisuuspoliittinen asia ja meidän on syytä olla valppaina”, Limnell päättää.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kokoomuksen eduskuntaryhmä

Kansallinen Kokoomus on vuonna 1918 perustettu poliittinen puolue ja kansanliike, joka haluaa kehittää Suomea vastuullisesti. Politiikkamme perustuu arvoihin – uskomme yksilöön, vastuuseen ja vapauteen. Haluamme rakentaa yhteiskuntaa, jossa jokaisella on mahdollisuus menestyä ja jossa heikoimmista pidetään huolta. Kokoomuksen eduskuntaryhmä on 48 kansanedustajallaan suurin eduskuntaryhmä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kokoomuksen eduskuntaryhmä

Sosiaaliturvaministeri Grahn-Laasonen: Hedelmöityshoitojen kela-korvaukset palautetaan korotettuina10.5.2024 08:00:00 EEST | Tiedote

Tulevana viikonloppuna vietetään vuosittaista lapsettomien lauantaita, joka koskettaa monia suomalaisia. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) mukaan hallitus aikoo palauttaa hedelmöityshoitojen kela-korvaukset korotettuina ensi vuoden alusta alkaen. Hedelmöityshoitoihin varataan 2,7 miljoonaa euroa vuodessa. Määrärahan korotus mahdollistaa aiempaa merkittävästi kattavamman korvaustason.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye