Kainuusta löytyi jättiraakku
Tänä vuonna Puolangalla sijaitsevasta purosta on löydetty useita iäkkäitä ja poikkeuksellisen suuria raakkuja. Kyseiset jokihelmisimpukat löydettiin raakkupurojen selvitysten yhteydessä.
Tänä vuonna Puolangalla sijaitsevasta purosta on löydetty useita iäkkäitä ja poikkeuksellisen suuria raakkuja. Yhden löydetyn raakun pituus oli ennätykselliset 183 millimetriä. Jokihelmisimpukka, joka on erittäin uhanalainen ja tunnetaan myös nimellä raakku, on Suomen pitkäikäisin eläinlaji.
Simpukan löytäjiä olivat Alleco Oy:n tutkimussukeltajat Juha Syväranta ja Panu Oulasvirta. He suorittivat simpukoiden mittauksia osana Kainuun ELY-keskuksen tilaamaa tutkimusta. Mittausten jälkeen simpukat palautettiin takaisin niiden luonnolliseen elinympäristöön, jokeen. On tärkeää huomata, että rauhoitetun raakun käsittely on luvanvaraista, joten simpukoita ei saa nostaa joesta ilman ELY-keskuksen myöntämää poikkeuslupaa.
“Ei ole tiedossa, että yhtä suurta raakkua olisi aiemmin Pohjolassa mitattu. Kukaties Puolangan jättiraakku on maailman suurin”, arvioi Panu Oulasvirta Alleco Oy:stä.
Raakut jatkavat kasvuaan koko elämänsä ajan, mutta kasvu hidastuu huomattavasti noin 40 ikävuoden jälkeen. Suurimmat yksilöt saavuttavat tyypillisesti 120-130 millimetrin pituuden. Raakkututkimuksessa yleisesti käytetty työntömitta ulottuu 150 millimetriin asti. Kyseisen jättiraakun pituuden määrittämiseksi oli tarpeen käyttää kahta mittaa.
Raakku on eläinlaji, joka voi elää 150-vuotiaaksi, ja Pohjois-Suomessa jopa 200-vuotiaaksi. Puolangalta löydetyn jättiläisraakun ikää ei kuitenkaan tiedetä. Simpukoiden kasvunopeus vaihtelee eri jokien välillä, ja nuorten yksilöiden ikä voidaan määrittää elävän simpukan kuoren vuosirenkaiden perusteella. Vanhempien, tummuneiden raakkujen vuosirenkaat eivät kuitenkaan erotu selkeästi, minkä vuoksi iänmääritys on tehtävä kuolleen yksilön kuorileikkeestä. Vaikka Puolangan jättiläisraakun tarkkaa ikää ei tiedetä, on selvää, että se on elänyt kotijokensa pohjassa koko Suomen itsenäisyyden ajan, ja todennäköisesti huomattavasti pidempään.
“Yleensä raakkututkijat ilahtuvat pienistä alle 50 millimetriä pitkistä simpukoista, sillä ne kertovat lisääntyvästä populaatiosta ja tulevaisuuden toivosta”, Juha Syväranta Alleco Oy:stä kertoo. “Vanhan ja poikkeuksellisen suuren yksilön löytämisessä on kuitenkin jotain pysäyttävää, ovathan vanhimmat raakut vanhempia kuin yksikään ihminen”, Syväranta jatkaa.
Raakku on keskeinen laji virtavesissä, ja se elää puroissa, joissa on lisääntyvä taimen- tai lohikanta. Pienten raakkujen esiintyminen on merkki virtavesien hyvästä tilasta, sillä ne ovat erityisen herkkiä vedenlaadun muutoksille. Laji on kuitenkin kärsinyt metsätalouden toimenpiteistä, kuten hakkuista ja ojituksista.
Raakku on luontoarvoltaan Suomen merkittävimpiä eläinlajeja. “Ympäristöministeriön ELY-keskukselle myöntämästä lajisuojelun rahoituksesta merkittävä osa onkin kohdennettu Kainuussa raakkupurojen selvityksiin. Lisäksi HELMI-hankkeessa on toteutettu raakkupurojen kunnostuksia yksityismaiden osalta”, Kainuun ELY-keskuksen johtava luonnonsuojeluasiantuntija Marja Hyvärinen kertoo.
Raakku on avainlaji elinympäristössään, mikä tarkoittaa, että jos se katoaisi purosta, moni muu purossa viihtyvä laji katoaisi myös. Raakkujen elinympäristöön vaikuttaa puron valuma-alueella tapahtuva toiminta.
“On tärkeää lisätä tiedonkulkua viranomaisten ja raakkupurojen valuma-alueen toimijoiden välillä, jotta voidaan ehkäistä virtavesiin kohdistuvia haittavaikutuksia”, Hyvärinen korostaa lajin suojelutyön merkitystä ja sen jatkoa vastaisuudessa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kainuun ELY-keskus
johtava luonnonsuojeluasiantuntija Marja Hyvärinen
marja.c.hyvarinen@ely-keskus.fi, p. 0295 038 620
Alleco Oy
Juha Syväranta
juha.syvaranta@alleco.fi, p. 045 6393479
Panu Oulasvirta
panu.oulasvirta@alleco.fi, p. 045 679 0301
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. Liikenteeseen ja infrastruktuuriin liittyvät palvelut Kainuun alueelle tarjoaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kainuun ELY-keskus
Kajaanin Purojärvensuon ennallistaminen alkaa4.12.2024 09:26:57 EET | Tiedote
Kainuun ELY-keskus aloittaa suon ennallistamistyöt Kajaanin Koutaniemellä sijaitsevalla Purojärvensuolla. Yksityisellä suojelualueella tapahtuvan suon ennallistamisen tarkoituksena on palauttaa suon luonnollinen vesitalous ja turvata suoluonnon monimuotoisuuden säilyminen. Työt ovat osa Helmi-elinympäristöhanketta.
Työttömien määrä kasvoi lokakuussa 11 % sekä Kainuussa että koko maassa26.11.2024 08:02:00 EET | Tiedote
Kainuussa oli lokakuun lopussa reilut 2 900 työtöntä työnhakijaa. Työttömyysaste 9,7 % oli alueista viidenneksi matalin. Matalasuhdanteen vaikutuksesta pitkäaikaistyöttömyys on ollut nousussa ja työvoiman kysyntä hiipunut jo yli vuoden ajan.
Perusteltu päätelmä Nordic Talc Oy:n Suomussalmen talkkihankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta6.11.2024 09:30:00 EET | Tiedote
Kainuun ELY-keskus on antanut YVA-lain mukaisen perustellun päätelmänsä Nordic Talc Oy:n Suomussalmen talkkihankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Arviointiselostuksen katsotaan oleellisin osin täyttävän YVA-lain ja -asetuksen sisältövaatimukset. Perustellussa päätelmässä erityistä huomiota kiinnitettiin Portinvaaran Natura-alueeseen kohdistuviin vaikutuksiin, kaivannaisjätteiden hallintaan sekä vesistö- ja pohjavesivaikutuksiin.
Kainuun kehitysnäkymät monilta osin positiiviset, vaikka haasteitakin löytyy29.10.2024 12:20:06 EET | Tiedote
Kainuun syksyn 2024 Alueelliset kehitysnäkymät ja Työvoimabarometri on julkaistu. Työvoimabarometri keskittyy alueiden ja toimialojen keskeisiin tulevaisuuden näkymiin ja työvoimatarpeisiin. Alueelliset kehitysnäkymät ovat ELY-keskusten yhdessä muiden aluekehittäjien kanssa muodostama näkemys maakuntien ja seutukuntien nykytilasta ja lähiajan näkymistä.
Avustushakuja auki ELY-keskuksissa22.10.2024 10:00:00 EEST | Tiedote
ELY-keskuksissa avautuu 22.10. useita rakennettuun ja luonnonympäristöön liittyviä avustushakuja. Haettavissa on avustuksia muun muassa rakennusperinnön hoitoon, luonnonhoitoon ja vesistöjen kunnostamiseen. Hakuajat päättyvät 2.12.2024.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme