Kaakkois-Suomen Metsäneuvoston puheenjohtaja: Metsänomistajien on aktivoiduttava metsäkeskustelussa

Tiedot suomalaisten heikosta metsätietämyksestä on Kaakkois-Suomen Metsäneuvoston puheenjohtajan Riitta Torikan mielestä otettava vakavasti. – Se on viesti sekä metsänomistajille että metsäalan ammattilaisille, että meidän on aktivoiduttava metsäkeskustelussa ja kerrottava enemmän omaa tarinaamme. Nyt keskustelua hallitsevat tahot, joilla ei ole tietoa eikä omakohtaista riippuvuutta metsistä. Jos me vaikenemme, kuka meitä sitten edustaa, kysyy Torikka.
–Yksi tärkeimmistä asioista on lisätä ymmärrystä yksityisestä ylisukupolvisesta metsänomistajuudesta, jossa hoidetaan vastuullisesti edellisten ja tulevien sukupolvien metsiä. Oman tarinan voimaa ei tule väheksyä, koska sitä ei kukaan voi tulla kiistämään eikä mitätöimään. Ei pidä myöskään pelätä toista mieltä olevien reaktioita, kun pysytään faktoissa ja asiallisessa keskustelussa.
Metsänomistajien ja alan ammattilaisten on ollut vaikea ymmärtää sitä median ruokkimaa keskustelua, missä päivästä toiseen toistettiin metsien hiilinielujen romahtaneen. –Vaikka se osoitettu epätodeksi, ei sitä ole vaivauduttu oikaisemaan. Samanlaista metsävastaista yksipuolista tarinaa metsien käsittelystä kerrotaan kouluissa. Jos oppikirjoissa metsuri kuvataan pahana, joka kaataa puun ja joka tuottaa päästöjä tehtaan piipusta, niin sopii kysyä mikä ideologia ohjaa opetusta.
–Suomessa metsänomistajuus on asetettu kyseenalaiseksi. Metsistä on tullut kaikkien asia ja kaikilla tuntuu olevan oikeus antaa meille neuvoja, vaikka ei ole mitään käsitystä metsätaloudesta. Moni metsänomistaja sanoo, ettei uskalla tehdä metsässään mitään tai osallistua keskusteluun, kun julkinen mielipide on niin metsäkielteinen. Minua ei pelota julkinen keskustelu, kun tietää että takana on MTK:n ja metsänhoitoyhdistysten kaltaiset vahvat organisaatiot.
Metsien sukupolven vaihdoksia kannustettava
Yhtenä harhakuvana Torikka pitää keskusteluun pesiytynyttä käsitettä ”meidän metsistämme”, mikä toisi jokaisen oikeuden kautta kaikille näennäisomistajuuden metsiin ja niiden käyttöön. – Luullaan, että hakkuukieltoja voidaan asettaa poliittisin päätöksin myös yksityismetsiin. Kun pääkaupunkiseudulla on heikoin metsätietämys, meidän tulee tuottaa tiktokin ja instan kaltaisille kanaville kaupunkilaisille suunnattuja tietoiskuja metsistä ja niiden käytöstä. Tässä pitää varsinkin nuorten naisomistajien aktivoitua, koska he voivat tavoitella viesteillään oikeita kohderyhmiä, kannustaa Torikka.
–Jokaisen oikeutta ei tule laajentaa niin, että se mahdollistaisi niiden kaupallisen käytön kaikille. Metsätalouden tulee olla aina kannattavaa, että metsätiloilla voidaan tehdä myös monitavoitteellisia luonnonhoitotöitä. Metsien vastuulliseen hoitoon kuuluu myös, että vastuuta metsien hoidosta siirretään ajoissa seuraavalle sukupolvelle.
Sotien jälkeen on Suomen metsät saatu Torikan mukaan hienoon kuntoon. – Nyt kuvitellaan, että kun metsissä ei tehdä mitään, se pelastaa ilmaston, vaikka metsien hoitamattomuus on suurinta myrkkyä myös ilmastotavoitteille. Suomen metsiä pitää hoitaa Suomeen sopivilla tavoilla, ei EU:n Brysselissä määräämillä keinoilla, sanoo MTK: laisessa edunvalvontatyössä mukana oleva Torikka.
Torikka toivoo koulujen ja ympäristöliikkeiden vierailuja metsätiloille. – Kun me puhumme hehtaareista, heille pinta-alat avautuvat jalkapallokentän koon mukaan. On tärkeää lisätä perusymmärrystä metsien talousvaikutuksista suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen rahoittamisessa. Nyt kuvitellaan, että eihän metsäteollisuuden alasajo osuisi pääkaupunkiseudulle, vaikka vaikutukset koskisivat jokaista suomalaista.
–Minun viestini metsäasioissa tuomarin roolin ottaneille ympäristöjärjestöille ja näitä peesaavalle medialle on sama, tulkaa pois sieltä kuplastanne tutustumaan tavallisiin talousmetsiin ja metsänomistajiin. Me olemme valmiita näyttämään metsiämme, miten niitä hoidetaan kestävästi.
Lunastuslain uusimisessa parannettava metsänomistajan oikeusturvaa
Torikan mukaan metsänomistajilla on edunvalvontatyötä meneillään ja edessä. – Esimerkiksi EU:n ennallistamisasetuksen toteuttamisessa ja vanhojen metsien kriteeristön määrittelyssä on vielä paljon työtä, että ne saadaan toteutuskelpoisina metsiin. Eduskunnalle piakkoin annettavan lunastuslain uusiminen on metsänomistajien oikeusturvan kannalta tärkeä edunvalvonnan kohde.
Valkealan Selänpäässä asuvasta agrologi, maatalousyrittäjä Riitta Torikasta tuli nuorena parikymppisenä maa- ja metsätilan omistaja. Oman karjan hoito vaihtui vuosien varrella karjanhoitoyrittäjyyteen, aktiiviseen metsänomistajuuteen ja luottamustehtävien hoitoon. Torikka toimii Kaakkois-Suomen Metsäneuvoston puheenjohtajuuden lisäksi Kymenlaakson Metsänhoitoyhdistyksen hallituksessa ja on ehdolla MTK:n johtokuntaan.
–Minun tavoitteenani on lisätä suomalaisten ymmärrystä maa- ja metsätalouden todellisuudesta ja merkityksestä sekä vähentää vastakkainasettelua, mikä luonnonvarojen käyttöä koskevassa keskustelussa tällä hetkellä vallitsee, sanoo Torikka.
Markku Laukkanen
markku.laukkanen@audiomedia.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Riitta Torikka
riitta.torikka@mhy.fi
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös www.puussaontulevaisuus.fi ja https://www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Taloustutkimus tutki: Suomalaiset jakaantuneet metsiä koskevassa tiedossa ja asenteissa24.11.2023 06:50:00 EET | Artikkeli
Suomen jakautuminen arvoissa näkyy myös polarisoituneessa metsäkeskustelussa. – Suomi jakautuu alueellisesti vahvasti metsiä koskevissa mielipiteissä. Suhtautuminen metsien käyttöön ja niiden ensisijaiseen merkitykseen jakaa mielipiteitä voimakkaasti Helsinki-Uusimaa alueen ja muun Suomen välillä, sanoo Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Kari-Pekka Töyrylä.
Vuoden 2023 Metsä360 palkinto Arbonautille16.11.2023 14:00:00 EET | Artikkeli
Laserkeilauksella kattavaa metsävaratietoa tuottava Arbonaut on palkittu vuoden 2023 Metsä360 palkinnolla. Vuonna 2010 käyttöön otettua menetelmää käytetään muun muassa metsien inventointiin, metsätuhojen ja -palojen seurantaan, metsissä tehtävien toimenpiteiden kuten sertifiointivaatimusten ja metsälakien noudattamiseen. Joensuussa toimivassa yrityksessä on 70 työntekijää 20 eri kansallisuudesta ja toimintaa kymmenissä eri maissa.
Brändiasiantuntija Harald Kluh: Puu on tulevaisuuden materiaali – Puutuotteille tarina ja brändi7.11.2023 09:52:23 EET | Artikkeli
Metsä tuottaa tulevaisuuden materiaalia, sanoo itävaltalainen liiketoiminnan brändeihin ja trendeihin erikoistunut Harald Kluh. – Kun ihmisten ekologisten arvojen ja tiedon merkitys kasvaa, kuluttajille on tarjottava uusiutuvia ja hyvinvointia lisääviä tuotteita. Uusille puutuotteille on luotava lisäarvoa tuova tarina ja brändi.
Metsähallituksen Jussi Kumpula: EU:n metsäaloitteita arvioitava uudelleen Venäjän aloittaman sodan valossa1.11.2023 06:40:00 EET | Artikkeli
Venäjän aloittama sota Ukrainassa on sekoittanut Metsähallituksen Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja Jussi Kumpulan mukaan eurooppalaisen metsäteollisuuden raakapuun markkinat. – Kun EU päätöksiä ja aloitteita tehtiin ennen sotaa, niitä pitäisi arvioida nyt poliittisesti uudelleen. Suomi on tuonut Venäjältä vuosittain kymmenen miljoonaa kuutiota raakapuuta, mikä tekee Suomesta suurimman tuojan kaikista EU maista. –Nyt raakapuu pitää korvata muualta, etupäässä kotimaan yksityismetsistä hankittavalla puulla. Määrä vastaa puolitoistakertaisesti valtion metsistä hakattavaa puumäärää ja vaikuttaa Suomen metsien hiilinieluun. Kaikki metsäteollisuutta harjoittavat EU maat kärsivät Kumpulan mukaan tilanteesta, mutta Suomi eniten. – Kun EU:n piirissä pyritään rajoittamaan metsien käyttöä ilmastosyistä, tämä Venäjän raakapuun korvaamisen tarve tulisi ottaa huomioon päätöksenteossa, muistuttaa Kumpula. Poliittisille hakkuurajoituksille ei perusteita Kumpulan mukaan suurin EU:sta tuleva haaste liitt
Paperiliiton Petri Vanhala: Suomi tarvitsee yhteisen tarinan metsistä18.10.2023 10:45:49 EEST | Tiedote
Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala on seurannut huolestuneena Suomessa käytävää metsäkeskustelua. – Meidän pitäisi löytää yhteinen tarina metsistämme EU:n suuntaan. Nyt keskustelun äärilaidat ovat kaukana toisistaan, ja Brysseliin menee liian monta erilaista viestiä. Komissio voi aina valita oman linjansa, kun meillä ei ole yhtenäistä näkemystä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme