Kaakkois-Suomen Metsäneuvoston puheenjohtaja: Metsänomistajien on aktivoiduttava metsäkeskustelussa

Tiedot suomalaisten heikosta metsätietämyksestä on Kaakkois-Suomen Metsäneuvoston puheenjohtajan Riitta Torikan mielestä otettava vakavasti. – Se on viesti sekä metsänomistajille että metsäalan ammattilaisille, että meidän on aktivoiduttava metsäkeskustelussa ja kerrottava enemmän omaa tarinaamme. Nyt keskustelua hallitsevat tahot, joilla ei ole tietoa eikä omakohtaista riippuvuutta metsistä. Jos me vaikenemme, kuka meitä sitten edustaa, kysyy Torikka.
–Yksi tärkeimmistä asioista on lisätä ymmärrystä yksityisestä ylisukupolvisesta metsänomistajuudesta, jossa hoidetaan vastuullisesti edellisten ja tulevien sukupolvien metsiä. Oman tarinan voimaa ei tule väheksyä, koska sitä ei kukaan voi tulla kiistämään eikä mitätöimään. Ei pidä myöskään pelätä toista mieltä olevien reaktioita, kun pysytään faktoissa ja asiallisessa keskustelussa.
Metsänomistajien ja alan ammattilaisten on ollut vaikea ymmärtää sitä median ruokkimaa keskustelua, missä päivästä toiseen toistettiin metsien hiilinielujen romahtaneen. –Vaikka se osoitettu epätodeksi, ei sitä ole vaivauduttu oikaisemaan. Samanlaista metsävastaista yksipuolista tarinaa metsien käsittelystä kerrotaan kouluissa. Jos oppikirjoissa metsuri kuvataan pahana, joka kaataa puun ja joka tuottaa päästöjä tehtaan piipusta, niin sopii kysyä mikä ideologia ohjaa opetusta.
–Suomessa metsänomistajuus on asetettu kyseenalaiseksi. Metsistä on tullut kaikkien asia ja kaikilla tuntuu olevan oikeus antaa meille neuvoja, vaikka ei ole mitään käsitystä metsätaloudesta. Moni metsänomistaja sanoo, ettei uskalla tehdä metsässään mitään tai osallistua keskusteluun, kun julkinen mielipide on niin metsäkielteinen. Minua ei pelota julkinen keskustelu, kun tietää että takana on MTK:n ja metsänhoitoyhdistysten kaltaiset vahvat organisaatiot.
Metsien sukupolven vaihdoksia kannustettava
Yhtenä harhakuvana Torikka pitää keskusteluun pesiytynyttä käsitettä ”meidän metsistämme”, mikä toisi jokaisen oikeuden kautta kaikille näennäisomistajuuden metsiin ja niiden käyttöön. – Luullaan, että hakkuukieltoja voidaan asettaa poliittisin päätöksin myös yksityismetsiin. Kun pääkaupunkiseudulla on heikoin metsätietämys, meidän tulee tuottaa tiktokin ja instan kaltaisille kanaville kaupunkilaisille suunnattuja tietoiskuja metsistä ja niiden käytöstä. Tässä pitää varsinkin nuorten naisomistajien aktivoitua, koska he voivat tavoitella viesteillään oikeita kohderyhmiä, kannustaa Torikka.
–Jokaisen oikeutta ei tule laajentaa niin, että se mahdollistaisi niiden kaupallisen käytön kaikille. Metsätalouden tulee olla aina kannattavaa, että metsätiloilla voidaan tehdä myös monitavoitteellisia luonnonhoitotöitä. Metsien vastuulliseen hoitoon kuuluu myös, että vastuuta metsien hoidosta siirretään ajoissa seuraavalle sukupolvelle.
Sotien jälkeen on Suomen metsät saatu Torikan mukaan hienoon kuntoon. – Nyt kuvitellaan, että kun metsissä ei tehdä mitään, se pelastaa ilmaston, vaikka metsien hoitamattomuus on suurinta myrkkyä myös ilmastotavoitteille. Suomen metsiä pitää hoitaa Suomeen sopivilla tavoilla, ei EU:n Brysselissä määräämillä keinoilla, sanoo MTK: laisessa edunvalvontatyössä mukana oleva Torikka.
Torikka toivoo koulujen ja ympäristöliikkeiden vierailuja metsätiloille. – Kun me puhumme hehtaareista, heille pinta-alat avautuvat jalkapallokentän koon mukaan. On tärkeää lisätä perusymmärrystä metsien talousvaikutuksista suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen rahoittamisessa. Nyt kuvitellaan, että eihän metsäteollisuuden alasajo osuisi pääkaupunkiseudulle, vaikka vaikutukset koskisivat jokaista suomalaista.
–Minun viestini metsäasioissa tuomarin roolin ottaneille ympäristöjärjestöille ja näitä peesaavalle medialle on sama, tulkaa pois sieltä kuplastanne tutustumaan tavallisiin talousmetsiin ja metsänomistajiin. Me olemme valmiita näyttämään metsiämme, miten niitä hoidetaan kestävästi.
Lunastuslain uusimisessa parannettava metsänomistajan oikeusturvaa
Torikan mukaan metsänomistajilla on edunvalvontatyötä meneillään ja edessä. – Esimerkiksi EU:n ennallistamisasetuksen toteuttamisessa ja vanhojen metsien kriteeristön määrittelyssä on vielä paljon työtä, että ne saadaan toteutuskelpoisina metsiin. Eduskunnalle piakkoin annettavan lunastuslain uusiminen on metsänomistajien oikeusturvan kannalta tärkeä edunvalvonnan kohde.
Valkealan Selänpäässä asuvasta agrologi, maatalousyrittäjä Riitta Torikasta tuli nuorena parikymppisenä maa- ja metsätilan omistaja. Oman karjan hoito vaihtui vuosien varrella karjanhoitoyrittäjyyteen, aktiiviseen metsänomistajuuteen ja luottamustehtävien hoitoon. Torikka toimii Kaakkois-Suomen Metsäneuvoston puheenjohtajuuden lisäksi Kymenlaakson Metsänhoitoyhdistyksen hallituksessa ja on ehdolla MTK:n johtokuntaan.
–Minun tavoitteenani on lisätä suomalaisten ymmärrystä maa- ja metsätalouden todellisuudesta ja merkityksestä sekä vähentää vastakkainasettelua, mikä luonnonvarojen käyttöä koskevassa keskustelussa tällä hetkellä vallitsee, sanoo Torikka.
Markku Laukkanen
markku.laukkanen@audiomedia.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Riitta Torikka
riitta.torikka@mhy.fi
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös www.puussaontulevaisuus.fi ja https://www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
MTK:n Mikko Tiirola: EU:n ilmastopolitiikka uudistettava – realismia kunnianhimon sijaan25.6.2025 10:04:05 EEST | Artikkeli
Kansallinen ilmastolaki perustuu vanhentuneisiin olettamuksiin MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirolan mukaan EU:n ilmastopolitiikka tarvitsee suunnanmuutoksen, jossa metsien rooli arvioidaan uudelleen. – Pääongelman eli fossiilisten käytön vähentämisessä on edelleen monilla jäsenmailla paljon tehtävää. – EU:n ilmasto- ja maankäyttösektorin LULUCF-asetus perustuu vanhentuneisiin oletuksiin metsien hiilinieluista ja niihin pohjautuva kansallinen ilmastolaki on viemässä Suomea harhaan. Meillä rakennettiin ilmastolaki oletukselle vahvoista hiilinieluista, jotka eivät enää toteudu uusien mittaus- ja mallinnustapojen perusteella, Tiirola sanoo. LULUCF-asetus ei kohtele Tiirolan mukaan jäsenmaita tasavertaisesti, koska jäsenmaiden mittaustavat eivät ole vertailukelpoisia. – Vaikka Suomi tekee tarkkaa inventointia metsämaan hiilitaseesta, valtaosa EU-maista ei edes mittaa sitä. Suomea uhataan mittavilla sakoilla, jos emme pysy päästö- ja tavoitteissa, vaikka kellään maalla ei ol
Hirsitaloteollisuuden Seppo Romppainen: Asuntopolitiikka ei vastaa asukkaiden toiveisiin pientaloasumisesta18.6.2025 12:57:32 EEST | Artikkeli
Puurakentaminen tarjoaa uuden asuntopoliittisen vision Hirsitaloteollisuus ry.n toimitusjohtaja Seppo Romppaisen mukaan valtio ei ohjaa asuntorakentamista suomalaisten toiveiden mukaan. –Kaksi kolmesta suomalaisesta haluaisi asua omakoti- tai paritalossa, mutta niiden tuotanto on romahtanut. Omakotitalojen osuus valmistuneista asunnoista on vain viidennes. Valtion tukeman ARA -tuotannon painopiste on kasvukeskusten kerrostalorakentamisessa, kun sen myöntämä yli kaksi miljardia euroa menee kaikki kerrostalotuotantoon. Yhteiskunnan tulisi ohjata asuntotuotantoa Romppaisen mielestä suomalaisten haluamaan pientalovaltaisempaan suuntaan. –Sen sijaan että asuntotuotanto keskittyy ja asuntojen koko pienenee, valtion tulisi edistää erityisesti lapsiperheiden haluamaa pientalotuotantoa lainoilla ja korkotuella. –Kuntien tulisi kaavoittaa betonivaltaisen kerrostalotuotannon sijaan pientaloalueita puurakentamiselle. Lähiöissä sijaitsevien puutalojen asumisen hiilijalanjälki on tutkitusti pienempi
Stora Enson Tuomas Hallenberg: Maaperäpäästöt ja puustonielut erotettava ilmastokeskustelussa12.6.2025 08:51:22 EEST | Artikkeli
Kannattaako ilmastotavoitteita sitoa metsiin Stora Enson metsädivisioonan ja yhtiön Suomen maajohtaja Tuomas Hallenbergin mukaan erityisesti LULUCF-asetuksen myötä EU:n ilmasto- ja metsätavoitteet ovat tuoneet lisää painetta metsänielujen rooliin. –On muistettava, että metsien puusto on edelleen positiivinen nielu. Maaperäpäästöt ja puustonielut tulisi erottaa keskustelussa. Nyt ilmastotavoitteiden uhkaksi koetaan maaperän päästöt, joiden mittauksia tehdään jäsenmaissa eri menetelmin. Kun eri jäsenmaissa maaperän päästöjä mitataan eri tavoin, mittaustulokset eivät Hallenbergin mukaan ole täysin yhdenvertaisia. – Metsien maaperä on herkkä luonnon vaihteluille, kuten metsätuhoille ja metsäpaloille. Esimerkiksi Saksan metsien kyky täyttää nielutavoitteita on romahtanut kirjanpainajatuhojen myötä. Metsäpalot ja talven pituus vaikuttavat myös maaperän päästöihin. –Kun metsät ja maaperä ovat ulkoisille tekijöille näin herkkiä, kannattaako vahvoja ilmastotavoitteita sitoa nykyisellä painotuks
Jaalan tapahtuma-areena on näyttö talkootyön ja maaseudun elinvoimasta4.6.2025 13:14:37 EEST | Artikkeli
Yli 500 paikan puurakenteinen tapahtuma-areena Jaalassa on valmis käyttöön. Areena tulee kesän aikana tarjoamaan yli 50 tapahtumaa kesäteatterista ja konserteista yhteislaulutilaisuuteen. –Tapahtumiin on myyty lippuja jo yli 50 prosenttia. Esimerkiksi Diandran ensimmäinen konsertti myytiin nopeasti täyteen ja toinen konsertti täytyy kovaa vauhtia. Ohjelmiston monipuolinen kokonaisuus on iso kulttuuriteko, sanoo Areena hankkeen puuhamies Jaalan Lions Clubin presidentti Petri Ryynänen. Kesäteatterin näyttämölle tulee muun muassa Pia Kleimolan ohjaama musiikkinäytelmä Taisto Tammesta, jonka elämän juuret tulevat lähelle, Voikkaalle sekä Kulkukoirat musiikkinäytelmä Reijo Taipaleesta, Kari Tapiosta ja Topi Sorsakoskesta. –Kouvolan ja Lahden läheisyys sekä Jaalan alueen yli 3000 kesäasuntoa muodostavat suuren potentiaalisen käyttäjäyleisön. Viikonloppuisin täällä on käynyt ihmisiä kaukaakin katsomassa, miltä Areena näyttää ja valmistuuko se ajoissa.Hankkeen vetäjä Petri RyynänenAreena lisää
Lahteen uuden ajan elämysten kauppahalli27.5.2025 12:17:40 EEST | Artikkeli
Kauppahalli uudistaa perinteitä ja liiketoimintaa Lahden perinteinen kauppahalli on uudistettu. Hallin tulevasta liiketoiminnasta vastaava Heinolan Heilan yrittäjä Titta Matsar luonnehtii hallia uuden ajan kauppahalliksi. –Olemme uudistaneet yli satavuotiaan kauppahallin ilmeen, mutta myös sen liiketoiminnan. Kuluttaja löytää hallista lähes sadan lähituottajan tuotteita, ravintolan ja ennen muuta elämyksiä. –Uudistettu halli kunnioittaa fiksulla tavalla perinteitä, mutta on uudella twistillä rakennettu. Halusimme uudistaa perinteistä kauppahallin erillisiin osastoihin perustuvaa ajattelua, ja rakentaa lähituottajien tuotemyynnin sekä ravintolapalvelut yhden kassapisteen ympärille. Uskon, että niillekin asiakkaille, jotka pelkäsivät uudistusta, meillä on paljon annettavaa. Matsarin mukaan ideoita ja vaikutteita on vuosien varrella haettu Euroopan maista. – Monissa maissa kauppahallit ovat puhutelleet monipuolisella konseptilla, mihin mahtuu ruuan erikoiskauppoja, ravintoloita ja kahvilo
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme