Kielikoulutus kuuluu kaikille – Tuore tutkimus tarttuu ajankohtaisiin kielenoppimisen teemoihin
Yhteiskunnan kasvava monikielisyys ja monikulttuurisuus, teknologisoituminen ja jatkuvasti muuttuva työelämä asettavat vaatimuksia kielikoulutukselle. Oppijoiden moninaiset taustat on otettava entistä paremmin huomioon opetuksessa. Koulutuksen on oltava sosiaalisesti oikeudenmukaista ja teknologialle sekä arjen oppimiselle on annettava mahdollisuus.

Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen julkaisusarjan tuoreessa teemanumerossa käsitellään näitä jatkuvasti muuttuvan ja moninaisen maailman vaikutuksia. Keskeisenä tavoitteena on nostaa esille kielen oppimisen ja kielikoulutuksen moniulotteisuus ja tarve tarkastella sitä sekä yksilöjen, yhteisöjen että yhteiskunnan ilmiönä ja niitä yhteen nivovista näkökulmista käsin.
Viimeaikaiseen tutkimustietoon pohjautuen artikkelien kirjoittajatiimit pureutuvat niin äidinkielen, toisen kielen kuin vieraiden kielten oppimiseen erilaisissa koulutuksen ja arjen konteksteissa.
– Koulutuskeskustelussa kielet asetetaan usein vastakkain ja lähdetään ajatuksesta, että ihmisellä on rajallinen kapasiteetti oppia niitä, ja että yhden kielen oppiminen haittaa tai jopa estää toisen kielen oppimista. Tutkimus on kuitenkin osoittanut päinvastaista, toimittajat toteavat johdantoartikkelissaan.
Teemanumerossa käsitellään myös kielikoulutukseen vaikuttavien arvojen ja ideologioiden merkitystä esimerkiksi kielitaidon arvioinnissa tai koulutuksen järjestämisessä. Lukijaa muistutetaan, että kielikoulutus ei ole koskaan ideologisesti neutraalia.
Teemanumeron johdanto ja 17 artikkelia tarjoavat monipuolisen ja kattavan kokonaisuuden kielikoulutuksesta muuttuvassa yhteiskunnassa ja auttavat valottamaan sitä, että kielikoulutus kuuluu kaikille ja on kaikkien asia.
Pitkänen-Huhta, A., Mård-Miettinen, K., & Nikula, T. (Eds.). (2023). Kielikoulutus mukana muutoksessa. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys ry. AFinLA-teema, 16. https://journal.fi/afinla/issue/view/10748
Lisätietoja:
Karita Mård-Miettinen, +358408055095, karita.mard-miettinen@jyu.fi
Tarja Nikula-Jäntti, +358405565877, tarja.nikula@jyu.fi
Anne Pitkänen-Huhta, +358504285276, anne.pitkanen-huhta@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Tutkijat ovat askeleen lähempänä antineutriinon massan ymmärtämistä6.5.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Neutriinot ja antineutriinot ovat alkeishiukkasia, joilla on pieni mutta toistaiseksi vielä tuntematon massa. Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratoriossa tehdyt erittäin tarkat atomimassamittaukset paljastivat, että hopea-110-isotoopin isomeeristä tilaa voitaisiin tulevaisuudessa käyttää elektronin antineutriinon massan määrittämiseen. Tulos on merkittävä askel matkalla tulevaisuuden antineutriinomittauksiin.
Väitös: Kielitaidon testaamisen tulisi mitata ymmärrettävyyttä, ei äidinkielisyyttä2.5.2025 12:55:04 EEST | Tiedote
MA Sheryl Cooke tutki väitöstutkimuksessaan, miten englannin kielen maailmanlaajuinen käyttö lingua francana haastaa perinteiset tavat testata kielitaitoa. Hänen mukaansa kielitaidon arvioinnissa tulisi painottaa vähemmän äidinkielenään puhuvien normien mukaista ilmaisua ja enemmän viestinnän toimivuutta kansainvälisissä, todellisissa vuorovaikutustilanteissa.
Mikä tekee kodista kodin? Tuore filosofian väitöskirja tutkii kodin merkityksellisyyttä kokemuksena29.4.2025 13:43:17 EEST | Tiedote
Mikä saa kodin tuntumaan kodilta? Miksi taas kaikki asuinpaikat eivät tunnu kodilta? YTM Olli-Pekka Paanasen väitöstutkimus tarkastelee, miten kokemus kodista rakentuu, millainen on kodin ja asumisen välinen suhde ja miten tunnesiteet kotia kohtaan rakentuvat.
Perinnöllinen lihasvoima pienentää riskiä kuolla sydän- ja verisuonitauteihin29.4.2025 10:26:45 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutetussa tutkimuksessa havaittiin, että miehillä, joilla oli parempaa lihasvoimaa tukeva geeniperimä, oli matalampi riski kuolla sydän- ja verisuonitauteihin. Tämä yhteys oli riippumaton aikuisiän vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden määrästä ja muista elämäntapoihin liittyvistä tekijöistä.
Väitöstutkimus paljastaa Raamatun kymmenen käskyn roolin yhteiskunnan muodostumisessa klassikkoteoksen valossa25.4.2025 10:39:50 EEST | Tiedote
Mikä tekee yhteiskunnastamme mahdollisen? YTM Jukka Ruokanen selvitti väitöskirjassaan, millaiset tekijät tukevat sosiaalisuuden, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloa saksalaisen politiisen filosofin ja oikeusoppineen Johannes Althusiuksen teoksessa Politica Methodice Digesta. Althusiuksen mukaan yhteiskunta ei synny vain ihmisten toiminnan tai luonnollisten syiden seurauksena – myös Jumalan toimet, kuten kymmenen käskyä, ovat olennaisia yhteiselomme aikaansaamiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme