Jyväskylän yliopisto

Kielikoulutus kuuluu kaikille – Tuore tutkimus tarttuu ajankohtaisiin kielenoppimisen teemoihin

Jaa

Yhteiskunnan kasvava monikielisyys ja monikulttuurisuus, teknologisoituminen ja jatkuvasti muuttuva työelämä asettavat vaatimuksia kielikoulutukselle. Oppijoiden moninaiset taustat on otettava entistä paremmin huomioon opetuksessa. Koulutuksen on oltava sosiaalisesti oikeudenmukaista ja teknologialle sekä arjen oppimiselle on annettava mahdollisuus.  

Tuore titkimus: oppijoiden moninaiset taustat on otettava entistä paremmin huomioon kieltenopetuksessa (Mostphotos).
Tuore titkimus: oppijoiden moninaiset taustat on otettava entistä paremmin huomioon kieltenopetuksessa (Mostphotos).

Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen julkaisusarjan tuoreessa teemanumerossa käsitellään näitä jatkuvasti muuttuvan ja moninaisen maailman vaikutuksia. Keskeisenä tavoitteena on nostaa esille kielen oppimisen ja kielikoulutuksen moniulotteisuus ja tarve tarkastella sitä sekä yksilöjen, yhteisöjen että yhteiskunnan ilmiönä ja niitä yhteen nivovista näkökulmista käsin.  

Viimeaikaiseen tutkimustietoon pohjautuen artikkelien kirjoittajatiimit pureutuvat niin äidinkielen, toisen kielen kuin vieraiden kielten oppimiseen erilaisissa koulutuksen ja arjen konteksteissa.  

– Koulutuskeskustelussa kielet asetetaan usein vastakkain ja lähdetään ajatuksesta, että ihmisellä on rajallinen kapasiteetti oppia niitä, ja että yhden kielen oppiminen haittaa tai jopa estää toisen kielen oppimista. Tutkimus on kuitenkin osoittanut päinvastaista, toimittajat toteavat johdantoartikkelissaan.   

Teemanumerossa käsitellään myös kielikoulutukseen vaikuttavien arvojen ja ideologioiden merkitystä esimerkiksi kielitaidon arvioinnissa tai koulutuksen järjestämisessä. Lukijaa muistutetaan, että kielikoulutus ei ole koskaan ideologisesti neutraalia.

Teemanumeron johdanto ja 17 artikkelia tarjoavat monipuolisen ja kattavan kokonaisuuden kielikoulutuksesta muuttuvassa yhteiskunnassa ja auttavat valottamaan sitä, että kielikoulutus kuuluu kaikille ja on kaikkien asia. 

Pitkänen-Huhta, A., Mård-Miettinen, K., & Nikula, T. (Eds.). (2023). Kielikoulutus mukana muutoksessa. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys ry. AFinLA-teema, 16. https://journal.fi/afinla/issue/view/10748

Lisätietoja:

Karita Mård-Miettinen, +358408055095, karita.mard-miettinen@jyu.fi

Tarja Nikula-Jäntti, +358405565877, tarja.nikula@jyu.fi

Anne Pitkänen-Huhta, +358504285276, anne.pitkanen-huhta@jyu.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitös: Koneoppiminen auttaa ennustamaan ylipainoa ja kestävyyskuntoa - apua ennaltaehkäisevien hoitojen kehittämisessä22.2.2024 08:00:00 EET | Tiedote

Jyväskylän yliopistossa tehdyssä väitöstutkimuksessa selvitettiin tekoälyn ja koneoppimisen mahdollisuuksia kestävyyskunnon ja ylipainon ennustamisessa sekä henkilökohtaisen terveysindeksin kehittämisessä. Kokonaisuutena koneoppiminen mahdollistaa yksilölle parempien hoitomuotojen valitsemisen sekä hoitojen kehittämisen ennaltaehkäisevämpään suuntaan.

Emeritusprofessori Pekka Neittaanmäki sanoo, ettei Suomi hyödynnä tarpeeksi tohtorien osaamista21.2.2024 07:00:00 EET | Tiedote

Jyväskylän yliopiston emeritusprofessori Pekka Neittaanmäki sanoo, että päästäkseen opetus- ja kulttuuriministeriön tohtorikoulutukselle asettamiin työllistymistavoitteisiin, Suomessa pitää vaatia korkeatasoisiin julkisiin virkoihin tohtorinkoulutusta ja että julkisella rahoituksella tehtävään tutkimukseen pitää palkata tutkijankoulutuksen saaneita henkilöitä. OKM uutisoi äskettäin tohtorikoulutuksen pilotista, jonka tavoitteena on kouluttaa aiempaa enemmän huippuosaajia.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye