Ensimmäinen Yöpuolen Tarinoita -podcastin retriitti järjestettiin historiallisessa miljöössä – Alma Hätönen kertoo paikalla tapahtuneesta kummittelusta

Juontaja Alma Hätönen valitsi mukaansa Yöpuolen Tarinoita -retriitilleen Instagram-arvonnan kautta yhdeksän podcastinsa kuuntelijaa, joista jokainen oli kisaan osallistumisensa yhteydessä kertonut parhaan muistonsa tai kokemuksensa yliluonnollisuuden äärelle pysähtyvästä podcastista.

Arvonnan kautta valitut pääsivät mukaan 4.-5. marraskuuta järjestetylle viikonloppuretriitille, jossa majoittuminen tapahtui Raaseporissa sijaitsevassa kulttuurihotellissa, Kansjerfin Kulttuuritilalla. Osallistujat saapuivat paikan päälle lauantaina, pyhäinpäivän aamuna ja lähtivät kotiin seuraavana päivänä sunnuntaina.

Yhteistyössä Podmen kanssa retriitin järjestänyt Hätönen kertoo reilun päivän verran kestäneen kokoontumisen sujuneen kokonaisuutena mainiosti. Retriitin aikana osallistujat pääsivät pysähtymään henkisyyden äärelle ja syventymään yöpuolen aktiviteetteihin, kuten Hätösen vetämään meditaatioon, astrologi Anne Mari Lampimäen tulkintaan maailmankaikkeudesta sekä Anu Craigin meediotilaisuuteen.

– Viikonloppu sujui niin äärettömän hyvin, että olen jopa vähän yllättynyt siitä, ettei tullut minkäänlaisia ongelmia. Meillä oli ihan mahdottoman kivaa! Ihmiset saapuivat odotetusti hiukan jännittyneinä paikan päälle, mutta pääsimme pian tutustumaan toisiimme ja jännitys hälveni. Minusta tuntui, että kaikki osui kohdalleen, Hätönen summaa tyytyväisenä.

Idean retriitin järjestämisestä Hätönen sai Yöpuolen Tarinoita -podcastin toisen kauden aikana viime keväänä. Mediapersoona huomasi podcast-yhteisönsä kasvavan nopeasti ja rupesi hahmottamaan miten tärkeä paikka podi on monelle yliluonnollisuudesta ja henkisyydestä kiinnostuneelle ihmiselle.

Retriitti keräsi positiivista palautetta

Kun joukko toisilleen tuntemattomia henkilöitä saapuu samaan paikkaan tietämättä täysin mitä on tulossa, tunnelma on väkisinkin odottava. Hätönen tiedosti etukäteen osallistujien retriittiin kohdistuvat suuret odotukset ja myöntää ottaneensa jonkin verran paineita siitä, miten kukin yksilö viihtyisi historiallisessa miljöössä järjestetyllä retriitillä.

Saamansa palautteen perusteella viikonloppu oli Hätösestä kuitenkin menestys. Viikonlopun jälkeen hän antoi osallistujille mahdollisuuden antaa lomakkeen kautta palautetta retriitistä. Marraskuun lämpimät viestit saavat juontajan edelleen silminnähden liikuttuneeksi.

– Olen hirveän ylpeä tästä [retriitin onnistumisesta]. Vaikka olen kova tekemään muutoksia elämässäni, niin en ole tehnyt mitään tällaista koskaan. Ihmiset varoittivat minua etukäteen siitä, että tässä on hirveä homma ja se on vaikea toteuttaa. Sen takia mietin jatkuvasti, olenko unohtanut jotain ja pohdin enkö ole ottanut jotain huomioon.

Tärkeintä Hätöselle oli luoda retriitillä turvallinen ympäristö, jossa jokaisella osallistujalla on hyvä olla. Retriitin aikana osallistujat jakoivat myös omia kipeitä kokemuksiaan, eikä arkojen aiheiden avaaminen ole koskaan helppoa jännittyneessä tilassa. Siksi ilmapiirin luonteen rentous oli entistäkin tärkeämpää.

– Olen itse käynyt paljon retriiteillä, jonka takia tällaisen tapahtuman luominen tuli lopulta aika orgaanisesti. Mietin, että jos menisin retriitille itse, en haluaisi huolehtia mistään. Esimerkiksi meediotilaisuuden koko kulma oli se, että kun ihmisillä on arjessa monia huolia ja monen täytyy vaikkapa pienten lasten takia pitää huolta niin monesta muusta, että tämä on heidän viikonloppunsa jolloin heistä pidetään huolta eikä heidän täydy kantaa huolta mistään.

“Elämän mittakaavassa erityinen kokemus”

Kolmen podcast-kauden ajan Yöpuolen Tarinoita -podia tehneen Hätösen mukaan osallistujien odotukset retriitistä ylittyivät. Hän uskoo, että juuri universumi toi arvalla valitut ihmiset sekä hänet yhteen.

– Yleensä korkeat odotukset saattavat jopa vesittää tapahtuman, mutta retriittiviikonloppu oli todella intiimi ja palautteiden perusteella monelle elämän mittakaavassa erityinen kokemus. Menin arvonnassa ihan intuitiolla: suljin silmät ja pysäytin sormeni tietyn käyttäjän kohdalla viesteissä. Porukkamme oli ihan täydellinen ja kaikille jäi juuri sellainen olo, että juuri meidän täytyy olla täällä, Hätönen kehuu.

– Pystyin järjestämisestä huolimatta ehdottomasti olemaan mukana prosessissa. Eniten koin saaneeni irti siitä, että sain auttaa äidillisesti eikä heidän tarvinnut tehdä muuta kuin olla läsnä. Monella lähti eräänlainen prosessi käyntiin pelkästä hyväksytyksi tulemisen tunteesta. Se, että sain olla tässä mukana eräänlaisena kapteenina, oli hillitön etuoikeus.

Retriitille osallistujilla on edelleen Hätösen luoma yhteinen WhatsApp-ryhmä, jossa he lähettävät keskenään viestejä ja jakavat tuntemuksiaan.

Kuka yritti avata ovia ja kaappeja keskellä yötä?

Hätöstä ovat aina kiinnostaneet ilmiöt, joita ei voi todentaa tieteellisillä keinoilla. Kun hän aloitti podcastinsa Podme-palvelussa keväällä 2022, hän halusi tarjota tavallisten ihmisten yliluonnollisuudesta kertoville tarinoille paikan, jossa ei kyseenalaisteta tai tuomita.

Yliluonnollisuutta todistettiin hänen mukaansa myös retriitillä Kansjerfin Kulttuuritilalla.

– Siellä kummitteli! Kyseinen rakennus on ollut samalla suvulla satoja vuosia ja sitä on pidetty hyvässä kunnossa. Lauantaina meedio kertoi nähneensä siellä kävelevän naisen, jolla oli raidallinen hame ja vanhanaikainen valkoinen hattu. Minusta se oli hyvin kiinnostavaa, Hätönen selittää.

Heti seuraavana päivänä retriittiläiset löysivät kulttuuritilalta valokuva-albumin, jossa oli kuvia tilan entisistä työntekijöistä.

– Heillä oli päällään samanlaiset raidalliset hameet ja valkoiset päähineet. Lisäksi yöllä kaappien sekä huoneiden ovet olivat kolisseet. Yksi retriitin osallistujista ei saanut edes nukuttua, kun läpi yön oli kuulostanut siltä, että erästä vanhaa apteekkarin hyllystöä oli yritetty avata. Kun kysyimme tästä myöhemmin henkilökunnalta, he sanoivat että tietyssä yläkerran huoneessa on tapahtunut ennenkin kaikenlaista. Mutta siinä huoneessa, jossa itse nukuin erään toisen retriittiläisen kanssa, oli hyvin rauhallista.

Ketään ei pakoteta uskomaan yliluonnolliseen

Hätönen tiedostaa, että idea kummittelusta ja yliluonnollisuudesta jakaa mielipiteitä ja asiaan liittyy paljon ennakkoluuloja. Se ei kuitenkaan häntä lainkaan haittaa.

– Jos lähdemme liikkeelle ihan muinaissuomalaisesta kansanperinteestä, niin yliluonnolliset asiathan ovat kulkeneet mukana kulttuurissamme aina. Ja se, että sanomme ettei tällaisia asioita ole olemassa, on aika uusi asia. Esimerkiksi Elias Lönnrot on aikanaan sanonut, että meillä on yö- ja päiväpuoli, vaikkapa länsimaalainen lääketiede ja yöpuolen parantaminen, jotka ovat kulkeneet rinnakkain todella pitkään. Ja sitten noin 50-100 viime vuoden aikana olemme menneet siihen, että sanotaan ettei tällaisia ole.

– Fyysikotkin ovat lopulta samaa mieltä siitä, ettö kaikki on energiaa. Jos energian määrä on maailmankaikkeudessa vakio, niin eikö ihmisen energian pitäisi kuoleman jälkeen muuttua jonnekin muualle? Ajattelen, että olemme kaikki vain osa energiaa ja energian olomuoto voi vaan muuttua. En kuitenkaan pakota ketään uskomaan asioihin mihin he eivät halua uskoa. Sitten voi kuunnella tätä podcastia ihan vaan sillä tunnelmalla, että olipa hyvä tarina. On kuitenkin tärkeää, ettei ihmisten kokemuksia kyseenalaisteta, Hätönen muistuttaa.

Yllättävä varoitus pelasti hirvikolarilta 

Podcastinsa tekemisen aikana Hätönen kertoo tavanneensa todella paljon kouluttautuneita ihmisiä, muun muassa lääkäreitä ja sairaanhoitajia, joilla on yliluonnollisia kokemuksia joita kukaan ei pysty selittämään. Sen lisäksi Hätönen sanoo omaavansa itsekin rutkasti vastaavanlaisia kokemuksia. Hyvänä esimerkkinä toimii Yöpuolen Tarinoita -podcastin ensimmäisessä jaksossa kerrottu tositarina muutaman vuoden takaisesta tapahtumasta.

Tuolloin Hätönen oli palaamassa puolisonsa kanssa mökiltä takaisin Helsinkiin. Ajovastuussa ollut Hätönen kertoi ajaneensa asfaltoitua mökkitietä noin 80 kilometrin tuntinopeudella, kunnes hänelle tuli yhtäkkiä olo, että vauhtia on pakko hidastaa.

Hän ilmoitti yllättävästä tunteestaan puolisolleen. Samalla hetkellä hirvi oli Hätösen mukaan juossut metsästä suoraan heidän autonsa eteen. Ilman hidastamista noin 70 kilometrin tuntinopeuteen Hätönen uskoo, että hän, hänen puolisonsa ja hirvi olisivat menehtyneet.

– En tiedä mistä se varoitus tuli ja miksi ihmeessä tuli sellainen olo, että minun pitää hiljentää, kun ei ollut mitään syytä. Olisin voinut aivan tyytyväisenä painella ja posottaa sitä kahdeksaakymppiä. Mutta onneksi kuuntelin ja onneksi reagoin siihen, ja se on ehkä se tärkein [asia], että reagoi, kun se viesti tulee läpi. Kiitos siitä varoituksesta, joka pelasti todennäköisesti minun, puolisoni ja tämän hirven hengen, Hätönen muisteli jaksossa.

Seuraavalle retriitille riittää jo kysyntää

Hätönen on saanut jo nyt monia kysymyksiä siitä, koska seuraava Yöpuolen Tarinoita -retriitti järjestetään. Jos näin käy, Hätösen tavoitteena on saada aikaan ainakin hiukan pidempi retriitti, joka ulottuisi esimerkiksi perjantaista sunnuntaihin.

– Moni kertoi palautteessa, että olisi voinut jäädä retriitille vaikka viikoksi. Nyt oli aika tiivis paketti, joten sinne voisi saada lisää tilaa yhteisöllisyydelle. Kysyntää on paljon ja tulijoita riittää, mikä on hienoa.

Ensimmäiseltä retriitiltä kerättyä äänimateriaalia voi kuulla Yöpuolen Tarinoita -podcastin kolmannen kauden päätösjaksossa.