Esitys palvelujen verkostosuunnitelmasta etenee päätöksentekoon: Keusoten alueelle kuusi sote-keskusta ja liikkuvien sote-yksiköiden palveluita

Hyvinvointialueelle kuusi sote-keskusta ja liikkuvien sote-yksiköiden palveluita

Palvelujen verkostosuunnitelman keskeisenä esityksenä nykyiseen on, että tulevaisuudessa sosiaali- ja terveyspalveluita tuotettaisiin ensivaiheessa kuudessa (6) sote-keskuksessa, joita täydentävät sote-yksiköiden palveluvalikoima.

Tulevaisuudessa sote-keskukset voivat laajentua hyvinvointikeskuksiksi. Nykyisistä sote-keskuksista ensi alkuun kolmesta (3) kehitetään hyvinvointikeskus: Hyrylään, Klaukkalaan ja Järvenpäähän. Hyvinvointikeskukset eroavat sote-keskuksista siten, että hyvinvointikeskuksissa on tarjolla myös muiden toimijoiden, kuten järjestöjen ja yksityisten toimijoiden palveluita. Hyvinvointialueen palvelut hyvinvointikeskuksissa ovat samat kuin sote-keskuksissa.

Tavoitteena on turvata ja monipuolistaa palveluvalikoimaa sekä rakentaa palvelujen verkostoa, joka on jatkossa nykyistä dynaamisempi. Tämä tarkoittaa laajempaa liikkuvien palveluiden valikoimaa sekä monipuolisempia digipalveluita.

Sote-yksiköt tuovatkin liikkuvien palveluiden avulla laajempaa palveluvalikoimaa lähemmäksi asukasta. Sote-yksiköitä hyvinvointialueella olisi sote-keskuksien rinnalla laajemmin; alkuvaiheessa Jokelassa, Pornaisissa, sekä selvitysten jälkeen Kellokoskella ja Rajamäellä. Lisäksi hyvinvointialue tuottaa keskitettyjä alueellisia palveluita, jotka ovat kaikille asukkaille paikkariippumattomasti tarjottavia palveluita.

Miksi palvelujen verkostosuunnitelmaa kehitetään?

Palveluverkon uudistamisella turvataan keskiuusimaalaisten sote-palvelut myös tulevaisuudessa. Hyvinvointialue tarvitsee merkittäviä rakenteellisia muutoksia ja uudenlaisia tekemisen tapoja, jotka parantavat tuottavuutta pysyvästi. Systemaattista uudistumista tarvitaan koko hyvinvointialueen laajuisesti. Muutos parantaa palvelujen saatavuutta.

Palvelujen verkostosuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet ja niihin liittyvät tilaratkaisut ovat tulevaisuuden visio palveluverkostostamme vuoteen 2030. Palvelujen verkostosuunnitelma on alustava suunnitelma tulevaisuuden kehittämistarpeista.

Palvelujen verkostosuunnitelman avulla vastaamme valtion edellyttämiin sotereformin vaateisiin, hillitsemme kustannusten kasvua ja vastaamme henkilöstön saatavuuden haasteisiin. Hyvinvointialueen palvelujen verkostosuunnitelman tavoitteena on rahoitushaasteista huolimatta parantaa palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta sekä varmistaa, että asiakas saa oikeaa palvelua oikea-aikaisesti.

Palvelujen verkostosuunnitelman tilaratkaisut hillitsevät hyvinvointialueen tilakustannuksia pitkällä aikavälillä. Tilojen käyttöä kehitetään monipuolisemmaksi ja kustannustehokkaammaksi hyödyntämällä tiloja sote-yksiköiden käyttöön liikkuvien palvelujen tuottamisessa. Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on turvata palvelujen saatavuus alueella.  

Päätöksenteko tapahtuu tammikuussa

Palvelujen verkostosuunnitelmaa käsitteli palvelujen järjestämisen lautakunta 11.1.24. Aluehallitus päättää esityksen lähettämisestä aluevaltuuston hyväksyttäväksi 16.1.24. Varsinaisen päätöksen palvelujen verkostosuunnitelmasta tekee aluevaltuusto kokouksessaan 25.1.24.

Kun päätös palvelujen verkostosuunnitelmasta on tehty, varsinainen toimeenpano voi alkaa. Toimeenpano jakautuu useammalle vuodelle, eikä muutokset tapahdu hetkessä. Toimeenpanoa valmistellaan ja toteutetaan yhdessä henkilöstön kanssa.

Tulevaisuuden sote-palvelut palvelevat monipuolisia palvelutarpeita

Palvelujen verkostosuunnitelman esityksenä on monipuolistaa sote-palvelujen valikoimaa ja kehittää niitä tarjoavia palvelupisteitä. Tulevaisuudessa hyvinvointialueella olisi kolmentasoisia palvelupisteitä: hyvinvointikeskuksia, sote-keskuksia ja sote-yksiköitä. Näiden lisäksi hyvinvointialueella tuotetaan keskitettyjä alueellisia palveluja, jotka ovat alueellisesti riippumattomia palveluja. Uudistunut palveluvalikoima mahdollistaa laajan palvelutuotannon ja asiakaslähtöiset lähipalvelut asukkailleen.