Vuosi vaihtui runsaslumisena Pohjois-Karjalassa

Pohjois-Karjalan keskilämpötila oli joulukuussa ajankohdan keskiarvoon verrattuna kylmempi. Nurmeksen mittausaseman keskilämpötila oli joulukuussa -9,4 °C, kun se on keskimäärin ollut -6,1 °C. Liperin mittausaseman keskiarvo oli -8,7 °C, kun se on keskimäärin ollut -5,5 °C.

Joulukuun sademäärä oli Pohjois-Karjalassa hieman keskimääräistä vähäisempi. Kuukauden aikana satoi 40–49 mm, kun keskimääräinen sademäärä on ollut noin 52 mm. Lumen vesiarvo vaihteli joulukuun lopussa 79–90 mm, kun pitkän aikavälin keskiarvo koko maakunnassa on ollut noin 42 mm. Lumipeitteen paksuus oli Tohmajärven mittausasemalla 47 cm ja Ilomantsin mittausasemalla 42 cm, kun se on keskimääräisesti noin 28 cm.

Pielisen vedenkorkeus oli joulukuun lopussa noin 34 cm ajankohdan pitkän ajan keskiarvoa ylempänä. Pielisen vedenkorkeuden odotetaan laskevan tasaisesti maalis-huhtikuussa ennustettaviin kevättulviin saakka.

Orivesi-Pyhäselän vedenpinta oli Arvinsalmen mittauspisteellä noin 53 cm ajankohdan keskiarvoa ylempänä. Ennusteen mukaan vedenkorkeus Orivesi-Pyhäselällä laskee loivasti kevättulviin mennessä.

Ruunaan, Varisvesi Karvion, Kermajärven, Juojärven ja Viinijärvi Vaivion vedenpinnankorkeudet olivat 3–16 cm ajankohdan keskiarvoa ylempänä. Juuan Kajoonjärven ja Pyhäjärvi Syrjäsalmen mittausasemien vedenkorkeudet olivat 1–5 cm keskiarvon alapuolella.

Pielisjoki Kaltimon keskivirtaama oli ajankohtaan nähden puolitoistakertainen, eli noin 352 m³/s. Varisvesi Karvion ja Lieksanjoen Lieksankosken keskivirtaamat olivat joulukuussa vähän keskimääräistä ylempänä. Sen sijaan Koitajoen Pamilon, Höytiäisen Puntarikosken, Jänisjoki Ruskeakosken sekä Saramojoen Roukkajan kosken virtaamat olivat noin 10–40 % keskimääräistä alempana.

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen mittauspisteissä pohjavedenkorkeus oli joulukuun lopussa Kontiolahden Jaamankankaalla, Ilomantsin Kuuksenvaaralla sekä Nurmeksen Juutilankankaalla 23–67 cm keskimääräistä ylempänä. Kontiolahden Jakokoskella pohjavedenkorkeus oli 15 cm ajankohdan keskimääräistä alempana.

Joulukuun lopussa Nurmeksen Juutilankankaalla, Kontiolahden Jaamankankaalla ja Jakokoskella, sekä Ilomantsin Kuuksenvaarassa routaa oli keskimäärin 1–5 cm, kun tyypillisesti sitä on 7–13 cm.

Joulukuun lopussa jäänpaksuus Pyhäselän Roukalahdella oli 28 cm, eli jää oli noin 10 cm keskimääräistä paksumpaa. Roukalahden jäästä noin 22 cm oli teräsjäätä ja 6 cm kohvaa. Pielisen Nurmeksen jäänpaksuus oli noin 23 cm, kun se on keskimääräisesti noin 27 cm.  

Jäällä liikuttaessa on noudatettava erityistä varovaisuutta ja varustauduttava asianmukaisin turvavarustein. Jään paksuus voi vaihdella merkittävästi vesistön alueella ja olla huomattavasti ohuempaa esimerkiksi virtaamapaikoissa.

Vuosi 2023

Vuosi 2023 oli keskilämpötilaltaan keskimääräistä lämpimämpi. Maakunnassa kevättalvi oli lämmin, kesä viileä ja sateinen, ja alkusyksy lämmin. Lämpimän syksyn vuoksi vesistöjen lämpötila oli myös pidempään keskimääräistä lämpimämpi.

Kuluneen vuoden sädemäärä Pohjois-Karjalassa oli runsas. Maakunnan järvien vedenkorkeudet olivat keskimääräistä ylempänä aina maaliskuusta loppuvuoteen. Lokakuussa Pielinen ylitti mittaushistoriansa ajankohdan korkeusennätyksen. Vastaavasti alueen keskivirtaamat ovat pääosin olleet keskiarvon yläpuolella maaliskuusta lähtien.

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen mittauspisteissä pohjaveden pinnat pysyttelivät keskimääräisen yläpuolella lähestulkoon koko vuoden.

Talvella 2022–2023 lunta oli koko maakunnan alueella keskimääräistä enemmän. Lumen vesiarvot pysyivät korkeana pitkään, minkä takia myös kevättulvat olivat kohtalaiset. Loppuvuoden runsaat lumisateet ajoittuivat pääosin marraskuulle.

Järvien jäiden paksuuntuminen viivästyi talvella 2022–2023, ja jäätilanne oli vesistöissä keväällä erittäin vaihteleva. Keväällä maakunnan järvien jäidenlähtö ajoittui huhti-toukokuun vaihteeseen. Marraskuun kovien pakkasten myötä kantavia jäitä saatiin jo loppuvuodesta isolle osalle vesistöistä.