ELY-keskus tuki Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson elinvoimaa viime vuonna 113 miljoonalla eurolla

Maaseudulle ja maatalouteen monipuolisesti rahoitusta   

Maaseuturahaston uusi ohjelmakausi (CAP27, Common Agricultural Policy) alkoi vuoden 2023 alussa. Haut käynnistyivät vuoden aikana vaiheittain. Rahoituspäätöksiä päästiin tekemään maatalousinvestointeihin ja nuoren viljelijän aloitustukiin sekä yritystukiin. Maaseutuohjelman yritysrahoitusta vuonna 2023 myönnettiin Kaakkois-Suomessa 14 yritykselle yhteensä noin 400 000 euroa, josta Leader-rahoituksen osuus oli noin 20 000 euroa. ​Maaseutuohjelman hanketukiin sidottiin noin kaksi miljoona euroa kymmeneen hankkeeseen, niissä rahoituspäätökset pystytään tekemään vasta vuoden 2024 puolella. Samoin Leader-hanketuissa päätöksenteko käynnistyy vasta vuonna 2024.     

Maa- ja puutarhatalouden aloitus- ja investointitukia myönnettiin vuonna 2023 avustuksina noin 1,2 miljoonaa euroa. Avustuksen lisäksi ELY-keskus myönsi osalle hankkeita korkotukea noin 80 000 euroa yhteensä noin 0,7 miljoonan euron lainapääomalle. Aloitustukea myönnettiin seitsemälle uudelle viljelijälle.   

Kaakkois-Suomen ELY-keskus myönsi luomuviljelijöille luomukorvausta vuonna 2023 yhteensä 3,22 miljoonaa euroa. Luomuala on Kaakkois-Suomessa noin 21 300 hehtaaria eli 17,4 prosenttia peltoalasta. Koko valtakunnassa luomualaan tuli ohjelmakauden vaihtuessa notkahdus, mutta Kaakkois-Suomessa näin ei tapahtunut.    

Maaseutuohjelman ympäristösopimuksien avulla parannetaan maaseutuluonnon monimuotoisuutta sekä tuetaan alkuperäisrotujen kasvatusta. Näihin sopimuksiin perustuen ELY-keskus maksoi tukia viime vuonna liki 500 000 euroa. Viljelijät voivat käyttää neuvontakorvausta muun muassa investoinnin alustavaan suunnitteluun, tuotantokustannuslaskelmiin ja tuotantoeläinten hyvinvointiin. Neuvontakorvausta maksettiin vuonna 2023 yhteensä noin 400 000 euroa.​    
    
Kaakkois-Suomeen tuli viime vuonna kasvihuonetukea reilut 900 000 euroa sekä kalatalouden investointi- ja kehittämishankkeisiin yhteensä 300 000 euroa.​    

Suurin rahoituskokonaisuus alueen maaseudulle, 64,4 miljoonaa euroa, kohdentuu maatalouden tulotukien kautta. Tuet maksetaan viljelijöille kuntien YT-alueiden kautta, ja ELY-keskuksen tukivalvonta varmistaa sekä mahdollistaa niiden maksatukset.       

Työllisyyden palveluihin 17,6 miljoonaa euroa   

ELY-keskus hankki TE-palveluja yritys- ja henkilöasiakkaille 2023 yhteensä 17,6 miljoonalla eurolla.  Ostopalveluja hankittiin tukemaan yrittäjyyttä, työllisyyttä, kotoutumista ja osaamisen kehittämistä.  Yrittäjyyden tukemiseksi yrityksen perustamista suunnitteleville hankittiin  yrittäjävalmennuksia ja muita yrittäjyyttä tukevia palveluja kuten yrittäjäkoulutuksia.   
     
Työnhakijoiden työllistymistä tuettiin ostamalla erilaisia työnhakua tukevia valmennus- ja asiantuntijapalveluja 2,8 miljoonalla eurolla.  Osaamisen kehittämistä tuettiin hankkimalla työvoimakoulutusta 6,7 miljoonalla eurolla. Työllisyydenhoidon määrärahaa jaettiin TE-toimistolle palkkatukiin yrityksille ja kunnille sekä starttirahana aloittaville yrittäjille yhteensä 6,4 miljoonaa euroa, työllisyyspolittiisin avustuksiin 1,5 miljoonaa euroa ja muiden asiakkaiden työnhakua tukeviin toimiin 0,2 miljoonaa euroa.     

Työllisyyden palveluihin kohdennetun 17,6 miljoonan euron lisäksi pakolaisten kuntakorvauksiin kohdennettiin 3,2 miljoonaa euroa.         

Yritysten kehittämisavustuksilla potkua liiketoimintaan  

Ohjelmakausi Uudistuva ja Osaava Suomi 2021–2027 käynnistyi toden teolla vasta vuonna 2023. Ohjelmakauden EAKR-varoista ja JTF-varoista myönnettiin kehittämisavustuksia 3 880 000 euron verran ja lisäksi myönnettävissä oli myös Kaakkois-Suomen erillisrahoitusta, jota myönnettiin yrityksille 1 583 000 euroa.  Vuosi oli yritysrahoituksen osalta ennätyksellinen, koska haettavissa EAKR-rahoituksen lisäksi useita erillisvaroja.     

ESR-rahoituksessa reipas käynnistyminen   

Euroopan sosiaalirahaston varoista myönnettiin Kaakkois-Suomessa käynnistyneisiin hankkeisiin vuonna 2023 runsaat kahdeksan miljoonaa euroa. Euroopan sosiaalirahaston hankkeilla tuetaan työllistymisen ja työssä pysymiseen, osaamisen kehittämisen ja osallisuuden tukemiseen liittyvää toimintaa. Hankkeet ovat tyypillisesti monivuotisia, joten tämän rahoituksen myötä vilkkaana käynnistynyt hanketoiminta jatkuu tulevinakin vuosina. Tukea ovat saaneet alueen oppilaitosten lisäksi myös järjestöt.  

Business Finland -rahoitusta yli 20 miljoonaa euroa  

 Business Finland -rahoitusta yrityksille kohdistettiin viime vuonna Etelä-Karjalaan yhteensä  16,5 miljoonaa euroa, josta energiatuen osuus oli 0,5 miljoonaa euroa.​ Kymenlaaksoon tuli Business Finland -rahoitusta 3,5 miljoonaa euroa, josta energiatuen osuus oli 1,9 miljoonaa euroa.    

Enemmistö energiainvestoinneista kohdistui molemmissa maakunnissa aurinkosähköjärjestelmiin, mutta investointeja tehtiin myös energian säästämiseen ja lämmön tuotantoon uudella tekniikalla liittyviin investointeihin.   

Ympäristörahoitusta METSO-metsiensuojeluun

Kaakkois-Suomen ELY-keskus maksoi vuonna 2023 metsänomistajille ennätykselliset 6,1 miljoonaa euroa korvauksia metsien ja soiden vapaaehtoisesta suojelusta. Suojelun piiriin saatiin yhteensä 785 hehtaaria, joista 584 hehtaaria on METSO-ohjelman mukaisia metsiensuojelualueita ja 201 hehtaaria Helmi-ohjelman mukaista soidensuojelua. Uhanalaisten lajien aiheuttamien vahinkojen korvauksia maksettiin vuonna 2023 noin 200 000 euroa.       

Vesistöjen kunnostustoiminta (vesien- ja merenhoidon toteuttaminen) on ollut viime vuosina kasvava ympäristöavustusmuoto, ja hankkeiden määrän lisäämisessä ELY-keskuksen aktivointityöllä on ollut merkittävä rooli. Vuonna 2023 vesistökunnostushankkeita tuettiin noin  900 000 eurolla ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön määrärahoista.   Rakennusperintöavustuksia ja saariston ympäristönhoidon avustuksia jaettiin yhteensä noin 150 000 euroa.   

Perusväylänpitoon 32,7 miljoonaa euroa    

Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueen perusväylänpitoon käytettiin vuonna 2023 yhteensä noin  32,7 miljoonaa euroa, mikä on noin kahdeksan miljoonaa edellisvuotta vähemmän. Tieverkon hoitoon ja käyttöön kohdennettiin noin 15,4 miljoonaa euroa,  korjaukseen ja ylläpitoon noin 13,8 miljoonaa euroa,  parantamisinvestointeihin ja niiden suunnitteluun n. 2,4 miljoonaa euroa, jakovarahankkeisiin 1,5  miljoonaa euroa sekä liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja keskitettyihin tehtäviin 0,16 miljoonaa euroa.     

Vuoden aikana perusväylänpidon kustannuksia edelliseen vuoteen 2022 verrattuna kasvatti edelleen muuttunut maailmantilanne ja inflaatio. Kustannusten nousu kohdistui hoitoon, korjaukseen ja investointiin. Kustannuksia kasvatti muun muassa bitumi-indeksi ja maarakennuskustannusindeksi sekä sähköenergian hinnan nousu. Maanteiden hoidon kustannukset pysyivät korkeana vaativan talvihoitokauden sekä varhain syksyllä 2023 alkaneen talven takia.     

Vuonna 2023 toteutettuja suurimpia investointihankkeita olivat vt6 meluntorjunnan rakentaminen Ruokolahdelle Oritlammen kohdalle, Kouvolaan mt370 Valkealanväylälle toteutettu jalankulku- ja pyöräilyväylä sekä mt 408 ja mt 409 jalankulku- ja pyöräilyväylän taajamaturvallisuuden parantaminen Savitaipaleella.   

Siltoja korjattiin ja uusittiin 2,6 miljoonalla eurolla. Tavoitteena oli toteuttaa kuusi sillankorjauskohdetta, mutta ennakoitua suuremmat kulut mahdollistivat vain kolmen sillan peruskorjauksen ja yhden uusimisen.    

Traficomin rahoitus ja valtatie 6:n suunnittelu  

Korjaus- ja ylläpitorahoituksen turvin päällystettiin noin 81 kilometriä maanteitä sekä korjattiin tai uusittiin kolme siltaa.    
  
Valtatien 6 tiesuunnitelman laatiminen Kouvolan kohdalle välille Keltti–Tanttari on käynnissä, ja suunnitelma valmistuu vuoden 2024 aikana. Lisäksi on käynnistetty vt6 Kullasvaaran eritasoliittymän kohdan suunnittelu.    

Traficomin myöntämää valtion avustusta yksityisten teiden kunnossapitoon oli käytettävissä noin 5,9 miljoonaa euroa sisältäen aiempien vuosien käyttämättömät avustukset. Myönteisiä avustuspäätöksiä parantamiskohteisiin tehtiin 40 kappaletta ja avustuksia maksettiin 3,6 miljoonaa euroa.   Siltakohteita avustettiin neljässä hankkeessa avustussummalla.      

Alueen joukkoliikenteen ostoihin ja kuntien avustamiseen käytettiin noin 1,9 miljoonaa euroa Traficomin myöntämää rahoitusta.  Aiempiin vuosiin nähden vähennystä oli muun muassa markkinaehtoisen liikenteen korvaavien yhteyksien ostojen väheneminen.