Populismi voi nostaa rakennemuutoksessa päätään myös ilman taloudellisia häviäjiä
Tuore Labore-tutkimus osoittaa, että vaikka rakennemuutosten häviäjille kompensoitaisiin täysin taloudelliset menetykset tulonsiirtojen avulla, voi poliittinen populismi silti nostaa päätään. Tutkimuksessa osoitetaan, että vaikka 1970-luvun Suomessa pellonvarauspolitiikan ns. peltopaketit hyödyttivät tilallisten lapsia taloudellisesti pitkällä aikavälillä, niin se johti myös SMP:n vaalivoittoon.
Tuoreessa Laboren Tensions of Structural Change: Evidence from Finland’s Field Reservation Policy (Labore Working Paper 341) tutkimuksessa tarkastellaan pellonvarauspolitiikan eli ns. peltopakettien taloudellisia vaikutuksia viljelijöihin ja heidän lapsiinsa, sekä sen poliittisia seurauksia. Vuonna 1969 voimaan astunut laki tarjosi maatiloille mahdollisuuden luopua viljelystä ja kotieläimistä korvausta vastaan. Politiikalla pyrittiin taltuttamaan Suomen maatalouden ylituotanto-ongelmia.
Vaikka peltopaketit eivät vaikuttaneet viljelijöiden omaan tulotasoon, heidän lapsensa kouluttautuivat pidemmälle ja ansaitsivat aikuisina verrokkiryhmän lapsia enemmän. He työskentelivät todennäköisemmin toimisto- ja johtotehtävissä. Yllättäen ne lapset, joilla oli heikommat kognitiiviset kyvyt, hyötyivät peltopaketeista eniten.
Siitä huolimatta, että politiikalla oli myönteisiä taloudellisia vaikutuksia, se kohtasi poliittista vastustusta. Peltopaketit olivat yksi merkittävä syy Suomen Maaseudun Puolueen kannatusnousulle vuoden 1970 eduskuntavaaleissa.
Tutkimusta varten skannattiin yli 290 000 maatalouslaskentalomaketta Kansallisarkistosta ja kehitettiin konelukualgoritmi, joka digitoi skannatut lomakkeet yksilötason aineistoksi. Maatalouslaskenta-aineisto yhdistettiin Tilastokeskuksen rekisteriaineistoihin, joiden avulla pystyttiin tutkimaan peltopakettien pitkän aikavälin vaikutuksia yksilötasolla. Tutkimusasetelmassa hyödynnettiin tilakoon rajaa, jonka mukaan vain yli kahden peltohehtaarin tilat saattoivat tehdä pellonvaraussopimuksen, sekä alueellista vaihtelua politiikan houkuttelevuudessa.
Tutkimus tarjoaa uutta tietoa siitä, miten rakennepolitiikalla voidaan nopeuttaa rakennemuutosta, ja toisaalta miten tällainen politiikka voi johtaa poliittisen populismin nousuun.
Tutkimuksen tekijä, Aapo Stenhammar, toteaa: "Tutkimus on ajankohtainen myös tämän päivän poliittisille päättäjille. Puhutaan siitä, kuinka esimerkiksi vihreä siirtymä tai kauppapolitiikka luo voittajia ja häviäjiä eri toimialoille. Toisaalta näille häviäjille voidaan kompensoida heidän taloudelliset menetyksensä tulonsiirtojen avulla. Tutkimukseni kuitenkin osoittaa, että poliittinen populismi voi nostaa päätään, vaikka suorat taloudelliset menetykset olisivatkin täysin kompensoituja.”
Tutkimus:
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Aapo StenhammartutkijaTohtorihautomo, Labore
Puh:045 7750 2061aapo.stenhammar@labore.fiLiitteet
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä toimialan taloustiede ja makrotaloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
M&A-podcast: Ujot pinkit ja oikeat punikit3.5.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Thomas Piketty on maailman seuratuimpia taloustieteilijöitä. Uudessa kirjassaan Pääoma ja ideologia vahvasti vasemmistolainen Piketty vaatii eriarvoisuuden hoitoon rajua omaisuuden uusjakoa. Mutta miksi toinen, aikanaan marxilainen huippuekonomisti Philippe Aghion päätyy samassa asiassa ihan toisenlaiseen ratkaisuun? Maliranta ja Apunen ovat kehätuomareina, kun ranskalaiset punatähdet ottavat mittaa toisistaan. Uusi M&A kysyy myös, pitääkö tupakan ja viinan veronkiristyksiä kompensoida pienituloisille.
Kutsu | Vihreä kasvu -kirjan julkistus 29.5.202429.4.2024 09:30:03 EEST | Kutsu
Vihreä siirtymä on elinympäristömme kannalta välttämätöntä. Toimimalla järkevästi ja ripeästi voimme myös saada aneemiseen talouteemme puhtia vihreästä kasvusta. Lämpimästi tervetuloa Laboren, VTT:n ja Business Finlandin ”Kestävän kasvun ennakointia – visio vihreän siirtymän jälkeisistä vaurauden ajureista” (ForGrowth) -hankkeen päätöstilaisuuteen. Tilaisuudessa julkistetaan hankkeen tuotoksena syntynyt Vihreä kasvu -tietokirja, joka käsittelee keinoja vihreän kasvun saavuttamiseksi.
Ansaintatapojen monipuolistaminen edistää hyvinvointia Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa25.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Uuden tutkimuksen mukaan tulonlähteiden monipuolistaminen näyttää olevan ansaintatapojen keskittämistä tehokkaampi strategia kohti parempaa toimeentuloa. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna ansaintatapojen monipuolistaminen näyttää parantavan toimeentuloa kaikilla tulotasoilla, vaikka parempituloiset menestyvät monipuolistamisessa paremmin. Jotta yhä useampi pääsisi kerryttämään tuloja potentiaalisista riskeistä huolimatta, tulee kotitalouksille tarjota vakuutus- ja rahoitusinstrumentteja, parempaa infrastruktuuria ja koulutusta.
Palkkatasa-arvo toteutuu parhaiten palvelualojen naisomisteisissa yrityksissä19.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus valottaa yritysten omistajan sukupuolen yhteyttä naisten ja miesten väliseen palkkaeroon eri toimialoilla ja eri kokoisissa yrityksissä. Tutkimuksen mukaan naisten palkka on keskimäärin 11–12 prosenttia alhaisempi kuin miesten, mutta naisomisteisissa yrityksissä ero on pienempi. Teollisuuden alan yrityksissä sukupuolten välinen palkkaero on samankaltainen sekä nais- että miesenemmistön omistamissa yrityksissä. Palvelualoilla taas palkkaero on vähäisempi naisomisteisissa yrityksissä. Yksityisen palvelualan kasvun ja naisyrittäjyyden lisääntymisen myötä yleisen palkkatasa-arvon voitaisiin olettaa parantuvan. Tutkimus on hyväksytty julkaistaksi arvostetussa Journal of Population Economics -lehdessä.
Talousennuste vuosille 2024–2026: Vauhtiin päästään – riskejä edessä18.4.2024 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen talouden taantuma on jäämässä taakse. Talouskasvu on hidasta kuluvana vuonna, mutta arvoimme sen kiihtyvän tulevina vuosina. Yksityinen kulutus ja vienti vauhdittuvat vuosina 2025–2026. Julkinen talous on edelleen ongelmissa, ja velkasuhteen tasapainottaminen vaatii lisätoimia. Suotuisa talouskehitys edellyttää, että sopeutustoimet ovat monipuolisia. Riskit talouskasvulle liittyvät vaikeasti ennakoitavaan työmarkkinatilanteeseen ja kansainväliseen talouteen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme