Työn ja talouden tutkimus LABORE

Yritysten t&k-toiminnan uudistumisesta tuottavuuden nousuun?

Jaa

Suomen yritysten panostukset tutkimukseen ja kehitystyöhön (t&k) vajosivat voimakkaasti 2010-luvun alkupuoliskolla, mutta sittemmin ovat kasvaneet näihin päiviin saakka. Samalla yritysten t&k-toiminnan rakenne on merkittävästi muuttunut. T&k on ollut vahvassa kasvussa pk-yrityksissä, nuorissa yrityksissä ja yksityisissä palveluissa. Soveltavan tutkimuksen sekä perustutkimuksen osuus on kasvanut kehittämisen kustannuksella. T&k-panostusten kehitys tarjoaa lupaavia tuottavuusnäkymiä.

Kuva: byymee, Pixabay

Uusimmassa Laboren Analyysi-julkaisussa Yritysten t&k-toiminnan rakenne ja uudistuminen: tuottavuuden nousun enteitä? (Labore Analyysi 2/2024) Paolo Fornaro ja Mika Maliranta osoittavat, että yritysten t&k-panostuksissa on tapahtunut rakenteellisia muutoksia 2010-luvulla. Ne ovat olleet olennainen osa Suomen yritystoiminnan uudistumista 2010-luvun alkuvuosien tuottavuusvajoaman jälkeen. Jatkuessaan ja onnistuessaan ne saattavat merkittävästi vahvistaa Suomen tuottavuuskasvua tulevina vuosina.

"Muutokset lähtivät käyntiin vuoden 2005 jälkeen, jolloin uudet ja pienet, ja myöhemmin nuoret ja keskisuuret yritykset lisäsivät t&k-panostuksiaan", toteaa Fornaro.

Uudistukset käynnistyivät samoihin aikoihin, kun suurten yritysten t&k-panostukset alkoivat voimakkaasti pudota. Tällä hetkellä kaikkein suurimmat, vähintään 500 henkeä työllistävät, yritykset ovat ainoa yrityskokoryhmä, jossa Suomi on Ruotsia ja Tanskaa jäljessä reaalisissa t&k-panostuksissa.

P&k-yritysten ja nuorten yritysten reaalisten t&k-panostuksien kasvun lisäksi yritysten t&k-toiminnassa on tapahtunut 2010-luvun alun jälkeen useita tärkeitä rakenteellisia muutoksia. Yksityisten palvelualojen t&k-panostuksen osuus on kasvanut teollisuuden osuuden kustannuksella. Soveltavan ja perustutkimuksen osuus on puolestaan kasvanut kehittämisen kustannuksella. Tohtoritutkinnon suorittaneiden osuus yritysten t&k-henkilöstöstä on myös ollut vahvassa kasvussa.

Suomen yrityssektorin tuottavuus erkani Ruotsin ja Tanskan viitoittamalta polulta 2010-luvun alkupuoliskolla. Sen jälkeen tuottavuuden rako on kasvanut vielä jonkin verran lisää. 

Maliranta arvioi: "Jos yritysten t&k-toiminnan uudistuminen jatkuu ja laajenee, on toive, että tuo tuottavuusrako Ruotsiin ja Tanskaan alkaa kaventua. Se edellyttää, että tuottavat yritykset kasvavat suuremmaksi. Se vauhdittaisi kansantalouden tuottavuuden ja tuotannon kasvua." 

Julkaisu liittyy meneillään olevaan hankkeeseen “Yritysrahoituksen saatavuus ja tuottavuuskehitys Suomessa”, jonka rahoittaja on Suomen Arvopaperimarkkinoiden Edistämissäätiö.

Tutkimus:

Fornaro, Paolo & Maliranta, Mika: Yritysten t&k-toiminnan rakenne ja uudistuminen: tuottavuuden nousun enteitä? Labore Analyysi 2/2024.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Liitteet

Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä toimialan taloustiede ja makrotaloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.

Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE

Palkkatasa-arvo toteutuu parhaiten palvelualojen naisomisteisissa yrityksissä19.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote

Uusi tutkimus valottaa yritysten omistajan sukupuolen yhteyttä naisten ja miesten väliseen palkkaeroon eri toimialoilla ja eri kokoisissa yrityksissä. Tutkimuksen mukaan naisten palkka on keskimäärin 11–12 prosenttia alhaisempi kuin miesten, mutta naisomisteisissa yrityksissä ero on pienempi. Teollisuuden alan yrityksissä sukupuolten välinen palkkaero on samankaltainen sekä nais- että miesenemmistön omistamissa yrityksissä. Palvelualoilla taas palkkaero on vähäisempi naisomisteisissa yrityksissä. Yksityisen palvelualan kasvun ja naisyrittäjyyden lisääntymisen myötä yleisen palkkatasa-arvon voitaisiin olettaa parantuvan. Tutkimus on hyväksytty julkaistaksi arvostetussa Journal of Population Economics -lehdessä.

Talousennuste vuosille 2024–2026: Vauhtiin päästään – riskejä edessä18.4.2024 00:01:00 EEST | Tiedote

Suomen talouden taantuma on jäämässä taakse. Talouskasvu on hidasta kuluvana vuonna, mutta arvoimme sen kiihtyvän tulevina vuosina. Yksityinen kulutus ja vienti vauhdittuvat vuosina 2025–2026. Julkinen talous on edelleen ongelmissa, ja velkasuhteen tasapainottaminen vaatii lisätoimia. Suotuisa talouskehitys edellyttää, että sopeutustoimet ovat monipuolisia. Riskit talouskasvulle liittyvät vaikeasti ennakoitavaan työmarkkinatilanteeseen ja kansainväliseen talouteen.

M&A-podcast: Kaikkien aika on kaikkien rahaa17.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote

Rakennusalan tuottavuus on laahannut paikoillaan 40 vuotta. Teknologia kehittyy, mutta talonvalmistus on yhtä tahmeaa kuin 1980-luvulla. Rakentaminen tarvitsee kumouksen, jossa työmaa ei ole lennosta ratkaistavien ongelmien ketju, vaan hyvin säädelty tehdas. Jos rakentaminen vakioidaan paremmin, kustannuksissa voidaan säästää jopa kymmeniä prosentteja ja läpimenoajat nopeutuvat tuntuvasti. Siksi MAX-podcastin uusi jakso kysyy: Onko raksa valmis uuteen aikaan? Ja kenen etu on takertua vanhaan? Jakso on toteutettu yhteistyössä Firan kanssa ja se on taltioitu live-yleisön edessä 11.4. Helsingin Bio Rexissä.

Makeisvero ohjasi kulutusta terveellisemmäksi vain virvoitusjuomien osalta8.4.2024 08:05:39 EEST | Tiedote

Makeisvero ja siitä seuranneet korkeammat hinnat eivät vähentäneet makeisten ja jäätelön kulutusta, vahvistaa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n, Verotutkimuksen huippuyksikkö FIT:n ja Laboren uusi tutkimusraportti. Sen sijaan virvoitusjuomissa sokerillisten juomien korotettu vero ohjasi kulutusta voimakkaati sokerittomiin juomiin. Kulutusveroilla näyttää olevan terveysvaikutuksia vain, jos vero on tarkkaan kohdistettu ja läheinen sekä terveellisempi korvaava tuote löytyy.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye