Viime viikkoina on ollut poikkeuksellisen hankalat keliolosuhteet - tienhoitotoimista huolimatta ei aina saada tavoiteltua laatutasoa

Teiden talvihoidossa on monta muuttuvaa tekijää, jotka vaikuttavat lopputulokseen. On myös totta, ettei siinä aina onnistuta.

Tiet on jaettu eri laatua tavoitteleviin hoito- ja kuntoluokkiin mm. teiden yleisen merkittävyyden ja liikennemäärien mukaan. Hoitoluokka määrittää, missä kunnossa teiden on oltava talvella ja kuinka nopeasti hoitotoimenpiteet pitää tiestöllä aloittaa. Alemman tieverkon tien kuuluvat alempiin hoitoluokkiin, jossa toimenpideajat ovat pidemmät.

Liukkaudentorjunnan hyödyt voivat jäädä lyhytaikaiseksi monista eri syistä

Sääolosuhteet ovat muuttuneet merkittävästi aiemmista vuosikymmenistä ja muutokset näkyvät varsinkin rannikkoseudulla. Aiempina vuosikymmeninä talvet olivat yleensä vakaampia. Pitkät pakkasjaksot ja pysyvä lumipeite pitivät tiet samassa kunnossa päivästä toiseen. Viime vuosina talvihoidon painopiste on siirtynyt enemmän lumen auraamisesta liukkaudentorjuntaan. Nopeat sään vaihtelut ja nollan molemmin puolin sahaavat kelit ovat yleistyneet. Tämän talven ongelmakelit ovatkin johtuneet juuri näistä syistä. Tällainen keli on myös kaikkein haastavin tienpidon kannalta. Tienkäyttäjiä tyydyttävää lopputulosta ei aina saavuteta jatkuvista tienhoitotoimenpiteistä huolimatta.

Suurimmat ongelmat ovat keskittyvät yleensä vähäliikenteisemmille teille, joiden liukkaudentorjunta hoidetaan hiekoittamalla. Pääteillä, joilla liukkaudentorjunta hoidetaan suolaamalla, ongelmia on lähinnä yksittäisillä tiejaksoilla. Ongelmakeleillä tienhoitotoimenpiteitä tehdään vuorokauden ympäri.

Nollan molemmin puolin sahaavasta lämpötilasta johtuen tien pinta on usein pakkasella, vaikka ilma onkin jo muutaman asteen plussalla. Kun tällaisella säällä sataa vettä, se jäätyy saman tientien pinnassa olevan hiekan päälle. Vaikka tie olisi juuri hetki aiemmin hiekoitettu, tien pinta tuntuu liukkaalta. Vesisateella tai kovalla tuulella hiekka voi puolestaan pyyhkiytyä helposti pois jäätyneeltä tienpinnalta. Tai tien pinnan sulaessa hiekka painuu jää alle ja sään pakastuessa uudelleen tie muuttuu liukkaaksi. Tilanteissa, joissa pakkaskelillä sataa alijäähtynyttä vettä, ei tienhoidon valikoimasta löydy hyviä keinoja liukkauden estämiseen. Lisäksi liukkaalla kelillä hoitolenkin ajaminen kestää normaalia kauemmin ja hiekan haku välillä hidastaa lenkkiä entisestään. Urakoitsijoiden hoitolenkki saattaa kestää ajaa läpi useamman tunnin jatkuvallakin ajolla, jolloin menee aikaa, ennen kuin hoitotoimenpiteet ehditään uusimaan tiellä.

Talvisin kelit voivat muuttua nopeastikin. On normaalia, että liukkautta saattaa esiintyä ajoittain ja ajoaika voi pidentyä. Nopeissa sään vaihteluissa saattaa pääteilläkin olla toisinaan huono keli. Vaikka kunnossapitoajoneuvo olisi jatkuvasti liikenteessä, teiden kunto voi muuttua hyvinkin nopeasti hoitotoimenpiteiden jälkeen uudelleen.

Hoitotoimet suunnitellaan sääennusteiden mukaan, ennusteet voivat kuitenkin poiketa toteutuneesta säästä

Urakoitsijoilla on käytössä kattavat sääennustuspalvelut, joiden avulla talvihoidon toimenpiteitä pyritään valitsemaan ja ajoittamaan oikein. Sääennustusten muuttuessa aina ei kuitenkaan onnistuta ajoittamaan ennakoivia hoitotoimia optimaalisesti koko urakka-alueella. Tienpinnan ja ulkoilman lämpötilat eroavat toisinaan hyvinkin paljon toisistaan. Lisäksi molemmat lämpötilat voivat vaihdella useilla asteilla lyhyenkin matkan sisällä. Sade- ja lumikuurot voivat myös olla hyvin paikallisia. Tai sään ollessa nollan tuntumassa, ei ole varmuutta, missä olomuodossa sade tulee. Liukkautta torjutaan yleensä jo ennen sään muuttumista pakkaselle, kun taas lumisateessa ensin aurataan lumet ja liukkaudentorjunta hoidetaan vasta sen perään. Jos sade tuleekin odotetun lumen sijasta vetenä, liukkaudentorjunnassa ollaan heti jälkijunassa.

Sateen ajoitusta ei voi valita, siksi hoitotoimia ei välttämättä saada aamuliikenteeseen mennessä valmiiksi  

Teiden talvihoitotoimenpiteiden ajoitusta ei voi valita ennakkoon ja kunnossapitotoimet vaativat aina oman aikansa. Jos sade alkaa aamuyön tunteina, kaikkia teitä ei ehditä hoitaa kuntoon ennen aamun työmatkoja ja koulukuljetuksia. Ensin hoidetaan vilkkaat päätiet ja vasta sen jälkeen muut tiet. On myös laatuvaatimusten mukaista, että vähäliikenteisemmillä teillä toimenpideaika teiden hoitoon on useita tunteja.

Yksittäisessä hoitourakassa on keskimäärin n. 1 000 km tieverkkoa. Siihen mahtuu yhden vuorokauden sisälläkin monenlaisia olosuhteita. Aina ei osata ennustaa kelien muuttumista tai ajoittaa teiden hoitotoimia täysin oikein. Hoitourakoiden sopimuksissa sallitaan laatuvaatimusten poikkeamat poikkeuksellisissa keliolosuhteissa. Kalustoa ei siten ole myöskään mitoitettu kaikkein hankalimpien keliolosuhteiden mukaan, joita on kuitenkin vain muutamia päiviä talvikauden aikana. On selvää, että hankalimmilla keleillä kaikki tiet eivät ole koko ajan laatuvaatimusten mukaisessa kunnossa. Laatuvaatimusten näkökulmasta kuitenkin riittää, että urakoitsijalla on koko kalusto käytössä ja hoitotoimenpiteet käynnissä. Jokaisella tiellä ei voida tehdä hoitotoimia yhtä aikaa, vaan työt tehdään ennalta suunnitellussa järjestyksessä.

Teiden talvihoidolla ei tavoitella kesäkelejä, ja etenkin vähäliikenteisemmillä teillä on huomioitava vallitsevat ajo-olosuhteet. Se edellyttää mm. ajonopeuden sovittamista vallitseviin keliolosuhteisiin ja se kannattaa huomioida myös matkojen aikataulujen suunnittelussa. On kuitenkin erittäin harvinaista, että tiellä ei pystyisi liikennöimään lainkaan. Joskus saattaa kuitenkin tulla tilanteita, jossa joutuu odottamaan tienhoitotoimenpiteitä, ennen kuin voi lähteä liikenteeseen. Ymmärrettävästi se haittaa erityisesti aikataulutettuja kuljetuksia, kuten esimerkiksi koulukuljetuksia tai elinkeinoelämän kuljetuksia.

Kohdennamme hoitoa myös liikenteen erityistarpeiden mukaan etenkin vähäliikenteisillä teillä. Tarkoitamme tällaisella täsmähoidolla hoidon tason parantamista tien erityiskäytön vuoksi tietyllä tiejaksolla tai lyhyen tieosuuden hoitamista normaalista poikkeavalla tavalla. Täsmähoito ei ole kuitenkaan sovellettavissa eri tienkäyttäjäryhmien yleisiin liikennöintitarpeisiin, sillä työmatkoja, koulukuljetuksia ja elinkeinoelämän kuljetuksia on käytännössä koko tieverkolla.

Kaikki tienkäyttäjien palautteet käsitellään, mutta aina ei ole tarvetta välittömiin toimenpiteisiin

Tienkäyttäjien palautteisiin suhtaudutaan vakavasti ja ne käsitellään urakoitsijan kanssa työmaakokouksissa. Virheistä otetaan oppia. Palautteen antaminen ei kuitenkaan ole työtilaus. Urakoitsija arvioi tien laatuvaatimukset huomioiden, mihin toimenpiteisiin palautteen johdosta pitää ryhtyä ja missä järjestyksessä. Aina aihetta toimenpiteisiin ei ole, sillä tie on laatuvaatimusten mukaisessa kunnossa. Jokaisella on oma subjektiivinen kokemus tien kunnosta. Urakoitsija kuitenkin nojaa hoitotoimissaan tien laatuvaatimuksiin.

Hoitourakoitsijat tekevät parhaansa monesti vaikeissakin olosuhteissa ja heille on hyvä antaa työrauha. Palautetta saa antaa, mutta toivomme, että keskustelu pysyy asiallisena.