Kyselytulos: Ukraina herätti kuntien auttamishalut
Kysyimme kaikista Suomen kunnista loppuvuodesta 2023, ovatko ne avustaneet rahallisesti tai materiaaliavun muodossa Ukrainaa hyökkäyssodan alkamisen jälkeen. Kyselyyn vastasi 130 kuntaa, jotka arvioivat kokonaistuen olevan noin 3,2 miljoonaa euroa. Tähän summaan sisältyy raha- ja materiaalilahjoituksia sekä asiantuntija-apua ja joidenkin kuntien osalta myös kotoutumiseen käytettävää tukea.
Rahalahjoituksia on tehnyt 78 % (66 kuntaa) Ukrainaa tukeneista kunnista. Kyselyyn vastanneet kunnat arvioivat rahalahjoitusten kokonaismääräksi noin 2,1 miljoonaa euroa. Rahalahjoitukset on toimitettu useimmiten erilaisten avustusjärjestöjen kautta. Näitä ovat mm. Suomen Punainen Risti, Unicef, Pelastakaa lapset ry ja Kirkon Ulkomaanapu. Lisäksi rahalahjoituksia on tehty yhdessä muiden kuntien kanssa sekä maakunnan liittojen järjestäminä.
Myös materiaalilähetyksillä on tuettu Ukrainaa (37 % vastanneista kunnista). Materiaalilahjoituksista 19 % on ollut ensiapu- ja sairaalatarvikkeita, 15 % sähkötarvikkeita ja työkaluja sekä 15 % vaatteita. Vastanneista 18 % ilmoitti tukeneensa muilla materiaalilahjotuksilla. Näitä olivat mm. ruoka- ja elintarvikeapu, kalusteet, vesipumput, lämmittimet, lasten tarvikkeet (esim. vaipat ja urheiluvarusteet), kynttilät sekä juoksuhautakynttilät.
Kyselyyn vastanneista 15 % ilmoitti tukeneensa asiantuntija-avulla Ukrainaa. Asiantuntija-apu liittyy useimmiten ukrainalaisten pakolaisten kotouttamiseen ja tukemiseen Suomessa, ja voi pitää sisällään mm. tulkki- ja käännöspalveluita, kotoutumisasioita hoitavan henkilön palkkaamista sekä asuntojen järjestämistä. Lisäksi kyselyyn vastanneet kunnat mainitsivat koulutuksen ja kouluyhteistyön sekä opettajavaihdon. Asiantuntija-apua on annettu myös ukrainalaisdelegaatioiden vierailujen yhteydessä liittyen esimerkiksi väestönsuojiin, kaupunkiliikenteeseen ja hallintoon.
Kyselyyn vastanneet kunnat arvioivat kokonaistuen olevan noin 3,2 miljoonaa euroa. Tähän summaan sisältyy raha- ja materiaalilahjoituksia sekä asiantuntija-apua ja joidenkin kuntien osalta myös kotoutumiseen käytettävää tukea. Kyselyyn vastanneita kuntia oli 130, joten vastausprosentti oli 42 (Suomessa on 309 kuntaa).
Suomalaiset kunnat ovat tukeneet Ukrainaa myös monilla muilla tavoilla edellä mainittujen lisäksi:
- osoittamalla solidaarisuutta esimerkiksi liputtamalla ja valaisemalla rakennuksia sodan vuosipäivinä sekä Ukrainan itsenäisyyspäivänä
- tarjoamalla tiloja esimerkiksi materiaalilahjoituksia varten
- kuljettamalla materiaalilahjoituksia perille Ukrainaan
- järjestämällä kesäleirejä ystävyyskuntien nuorille
Kunnat merkittävässä roolissa tilapäistä suojelua saaneiden ukrainalaisten kotoutumisen edistämisessä
Kyselyllä ei kartoitettu kuntien Suomessa tekemää työtä ukrainalaisten pakolaisten hyväksi vaan keskityttiin rahallisen ja materiaalisen tuen antamiseen, mutta kunnat ovat merkittävässä roolissa myös tilapäistä suojelua saaneiden ukrainalaisten kotoutumisen edistämisessä.
Ukrainan sodan myötä Suomeen saapuneissa suuri osa on lapsia. Keskeisessä roolissa lasten kotoutumisen kannalta ovatkin erityisesti varhaiskasvatus ja opetuspalvelut, joita kunnat tarjoavat.
- Ukrainalaisia asuu laajasti ympäri Suomea, lähes jokaisessa kunnassa, ja he osallistuvat kuntien palveluihin myös riippumatta kotikunnasta. Kotoutumista edistetään kunnissa niin peruspalveluissa kuin työllisyys- ja kotoutumispalveluissa. Kuntien merkitys myös hyvien väestösuhteiden edistämisessä on huomattava, kuvailee Kuntaliiton maahanmuutto- ja kotoutumisasiantuntija Maija Lehtimaa.
Kotoutumiskoulutuksissa ukrainalaiset oppivat suomen kieltä ja yhteiskunta- ja työelämätaitoja. Kunnat tekevät myös laajasti yhteistyötä kotoutumisen edistämiseksi esimerkiksi hyvinvointialueiden ja järjestöjen kanssa.
Ystävyyskuntatoiminta Ukrainan kuntien kanssa kiinnostaa
Ystävyyskuntasopimusten solmiminen on ollut sodan alkamisen jälkeen vilkasta ja ainakin 15 kunnalla on ystävyyskunta Ukrainassa. Kyselyssä 19 suomalaista kuntaa kertoi, että heillä ei vielä ole ystävyyskuntaa Ukrainassa, mutta he olisivat kiinnostuneita solmimaan ystävyyskuntasopimuksen ukrainalaisen kunnan kanssa.
Kuntaliiton tiedossa ovat seuraavat ystävyyskuntaparit:
- Espoo –Kryvyij Rih (vuodesta 2023)
- Helsinki – Dnipro (2023)
- Helsinki – Kiova (1993)
- Hyvinkää-Bucha (2023)
- Hämeenlinna - Sumy (2024)
- Imatra – Niznyn (2023)
- Lahti - Zaporižžja (1953)
- Lappeenranta - Tšernihiv (2023)
- Loviisa – Varash (2023)
- Oulu – Odessa (1957)
- Seinäjoki - Melitopol (2023)
- Tampere- Kiova (1954)
- Turku – Harkova (2022)
- Vaasa – Herson (2023)
- Vantaa - Boryspil (2023)
- Ystävyyskuntatoiminta on ruohonjuuritason yhteistyötä yli valtion- ja kulttuurirajojen. Sen kautta on vaivatonta saada hyviä käytännön esimerkkejä erilaisista tavoista toteuttaa kunnan palveluita. Lisäksi erityisesti vaikeina aikoina, kuten nyt Ukrainassa käytävän sodan aikana, on ystävyyskuntien kautta mahdollista toimittaa perille apua ja tukea tarpeiden mukaisesti, kuvailee Kuntaliiton kv-asiantuntija Arja Puukko.
Miten tästä eteenpäin?
Kuntaliitto on käynnistämässä Ukrainan suurlähetystön kanssa pohdintaa siitä, miten kunnat voisivat tulevina vuosina tukea Ukrainaa uudelleenrakennuksessa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maija Ruohoviestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 340 3541maija.ruoho@kuntaliitto.fiLiitteet
Linkit
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kommuninvånarnas inställning till kommunerna utreds med omfattande enkät2.5.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
Inom den närmaste veckan får 32 900 medborgare runtom i landet per post ett formulär med frågor om deras uppfattning om hemkommunen och om hur olika frågor sköts i kommunen. Samtidigt utreds vad uppgiftslämnarna anser om den kommunala servicen och hur de deltar i kommunens beslutsfattande. Postningarna av enkäten har inletts.
Kuntalaisten suhtautumista kuntiin selvitetään laajalla kyselyllä2.5.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
Kaikkiaan 32 900 kansalaista ympäri Suomea saa lähiviikon aikana postitse kyselylomakkeen, jossa kysytään vastaanottajan käsityksiä omasta asuinkunnastaan ja sen tavasta hoitaa asioita. Samalla selvitetään, mitä vastaajat ajattelevat kunnallisista palveluista ja miten he osallistuvat kuntansa päätöksentekoon. Kyselyn postitukset on aloitettu.
Tarvitaan uusi kuntouttavan opetuksen malli opiskelijoiden tuen tarpeisiin vastaamiseksi23.4.2024 09:15:12 EEST | Uutinen
Ammatillisen koulutuksen Areena -verkosto ja Kuntaliitto esittävät, että opetus- ja kulttuuriministeriö yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa aloittavat valmistelun, miten väliaikaisesti opiskelukuntoa vailla olevia opiskelijoita pystyttäisiin tukemaan koulutusta ja sote-palveluja uudella tavalla yhdistämällä.
Kuntaliiton viestit EU-vaaleihin: Työperäisen maahanmuuton edistäminen ja vihreässä siirtymässä onnistuminen ovat kohtalonkysymyksiä kuntien elinvoimaisuudelle18.4.2024 15:29:19 EEST | Tiedote
EU-vaaleissa ei määritellä pelkästään Euroopan suuntaa seuraavaksi viideksi vuodeksi vaan myös kuntien tulevaisuuskysymyksiä - siksi EU-vaalit ovat myös kuntavaalit! Kuntaliiton tavoitteena on, että kunnilla on kaikki mahdollisuudet toteuttaa vihreää ja digitaalista siirtymää, houkutella investointeja sekä vahvistaa EU:n tukemana elinvoimaa alueellaan. Tavoittelemme myös työperäisen maahanmuuton ja kotouttamisen voimakasta edistämistä, sillä työvoimapula rajoittaa yritystoiminnan kasvua ja vaikeuttaa julkisten palveluiden tuotantoa.
Ramförhandlingarna hörsammade kommunerna delvis – normerna måste luckras upp snabbt16.4.2024 18:38:49 EEST | Tiedote
Kommunförbundet och kommunerna är lättade över att regeringen vid ramförhandlingarna lovade kompensera åtminstone en del av den statsandelsnedskärning som staten stått i beråd att genomföra till följd av slutnotan för social- och hälsovårdsreformen. Om nedskärningen hade genomförts fullt ut, hade det inneburit att kommunernas statsandelar minskat permanent med 400 miljoner euro. En förbättring av kommunalskattens effektivitet ger på lång sikt också större spelrum i kommunernas ekonomi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme