Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Suomi on Ruotsiin verrattuna surkimus aineettomiin tuotannontekijöihin investoimisessa ja niiden hyödyntämisessä

Jaa

Tuoreen tutkimuksen mukaan Suomi ei tunnista riittävästi ns. aineettomien tuotannontekijöiden yhteiskunnallista merkitystä. Ohjelmistoihin, tietokantoihin ja datoihin liittyvä aineeton pääomakanta suhteessa työtunteihin on Ruotsissa peräti neljä kertaa suurempi kuin Suomessa. Ruotsi näyttää myös saavan merkittävästi Suomea enemmän irti innovaatioista, joiden vaikutus on peräti 17-kertainen verrattuna Suomen lähellä nollaa olevaan vaikutukseen.

Tutkimuksen ovat tehneet Etlan tutkija Mika Pajarinen, tutkimusjohtaja Heli Koski sekä tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen.
Tutkimuksen ovat tehneet Etlan tutkija Mika Pajarinen, tutkimusjohtaja Heli Koski sekä tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen.

Suomi on jo vuosikymmeniä tehnyt enemmän aineettomia kuin aineellisia tuotannollisia investointeja, mutta markkinasektorin pääomakanta on silti edelleen voittopuolisesti aineellinen. Aineetonta pääomaa yrityksissä ovat esimerkiksi brändit, data, patentit ja ohjelmistot.

Tänään julkaistun Etla-tutkimuksen mukaan Suomen aineeton pääomakanta on vain 66 % Ruotsin vastaavasta pääomakannasta. Ruotsi investoikin radikaalisti Suomea enemmän aineettomaan pääomaan kuten ohjelmistoihin ja dataan sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan. Ruotsi saa myös Suomea enemmän irti näistä investoinneista.

Etlan tutkijoiden Heli Kosken, Petri Rouvisen ja Mika Pajarisen laatima ”Miltä Suomen aineeton pääomakanta näyttää Ruotsiin ja Saksaan verrattuna?” (Etla Muistio 133) käy läpi Suomen aineetonta pääomakantaa ja vertaa sitä Ruotsin ja Saksan vastaaviin. Suomi ja Saksa ovat tutkimuksen mukaan toistensa kaltaisia aineettoman pääoman suhteen, mutta Ruotsi onnistuu hyödyntämään näitä investointeja Suomea tehokkaammin.

- Kasvava osa Suomen kansantalouden investoinneista menee nykyisen kirjanpitomme ohi, minkä seurauksena käsityksemme talous- ja tuottavuuskasvusta on vääristynyt, emmekä tunnista lainkaan riittävästi aineettomien tuotannontekijöiden yhteiskunnallista merkitystä, toteaa Etlan tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen.

Ruotsissa nelinkertainen aineeton pääomakanta suhteessa työtunteihin 

Ohjelmistoihin, tietokantoihin ja dataan liittyvä aineeton pääomakanta suhteessa työtunteihin on Ruotsissa peräti neljä kertaa suurempi kuin Suomessa. Tutkimus- ja kehitystoimintaa sivuava pääomakanta on Ruotsissa noin 1,7 kertaa Suomen vastaavaa suurempi.

null
Kuvio 2. Pääomakanta euroina työtuntia kohden

Myös Suomen työn tuottavuuskehitys on ollut selvästi Ruotsia heikompi. Tutkimus-, kehitys-, suunnittelu- ja innovaatiotoiminnan sekä niiden tuotosten tuottavuusvaikutus on Ruotsissa peräti 17-kertainen Suomeen verrattuna. Ohjelmistojen, tietokantojen ja datan tuottavuusvaikutukset ovat Ruotsissa kolminkertaiset Suomeen verrattuna.

- Vaikka aineistoon liittyy epävarmuuksia ja laskelmamme ovat jossain määrin herkkiä tarkasteluajankohdalle, mikään ei nähdäksemme muuta sitä tosiseikkaa, että Suomi on Ruotsiin verrattuna surkimus sekä aineettomiin tuotannontekijöihin investoimisessa että niiden taloudellisessa hyödyntämisessä, lataa Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski.

Tutkijat korostavat, että hyvinvointi saadaan Suomessa kestävälle kasvu-uralle vain lisäämällä aineettomia investointeja ja löytämällä parempia tapoja niiden hyödyntämiseen.

InChange-tutkimushanke selvittää Suomen aineetonta pääomaa

Nyt julkaistut Etla-tutkimukset ovat osa Business Finlandin rahoittamaa laajaa InChange-tutkimushanketta, joka etsii keinoja edistää aineettomista tuotannontekijöistä saatavia hyötyjä. ”Aineettomat  tuotannontekijät uudistumisen ajureina – Yritysdynamiikalla tietoyhteiskunnan seuraavaan vaiheeseen” (InChange)hanke täydentää myös tietämystä aineettomien tuotannontekijöiden synnystä, kertymisestä, hyödyntämisestä ja vaikutuksista.

Hankkeen toinen samaan aikaan julkaistu muistio ”Suomen tulevan kasvun avain: Aineettoman pääoman ymmärtäminen kokonaisuutena” (ETLA Muistio 134) syventyy käsitteellisestä näkökulmasta aineettoman pääoman ominaisuuksiin.


Koski, Heli – Pajarinen, Mika – Rouvinen, Petri: Miltä Suomen aineeton pääomakanta näyttää Ruotsiin ja Saksaan verrattuna? (Etla Muistio 133)

Liite: Kuvio 2. Pääomakanta euroina työtuntia kohden

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tutkimuksen ovat tehneet Etlan tutkija Mika Pajarinen, tutkimusjohtaja Heli Koski sekä tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen.
Tutkimuksen ovat tehneet Etlan tutkija Mika Pajarinen, tutkimusjohtaja Heli Koski sekä tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen.
Lataa
Kuvio 2. Pääomakanta euroina työtuntia kohden
Kuvio 2. Pääomakanta euroina työtuntia kohden
Lataa
Tutkimusjohtaja Heli Koski, Etla
Tutkimusjohtaja Heli Koski, Etla
Lataa
Tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen, Etla
Tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen, Etla
Lataa

Liitteet

Linkit

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla

Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Verotuksen painopiste tukemaan kasvua15.4.2024 11:33:31 EEST | Tiedote

Etlan ehdotus toimenpiteiksi Suomen talouden kurssin muuttamiseksi eli Suomen pelastuspaketti sisälsi laajan joukon pitkän aikavälin rakenteellisia uudistuksia, mutta myös lyhyen aikavälin toimia, joilla verotuksen rakennetta saataisiin muutettua kasvua tukevaan suuntaan. Toimet muodostavat kokonaisuuden, jonka avulla verotuksen painopiste siirtyy kohti kasvua vähemmän haittaavia veromuotoja, arvioi tutkimusjohtaja Tero Kuusi.

Etla ennustaa: käänne talouteen jo loppuvuodesta - “hallituksen investointipaketista pitäisi luopua”26.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ennustaa suhdanteen kääntyvän jo loppuvuodesta, mutta lähivuosien talouskasvu jää vaatimattomaksi. Heikko alkuvuosi painaa kuluvan vuoden talouskasvun 0,3 prosenttiin. Ensi vuonna bkt:n kasvu yltää jo 1,4 prosenttiin. Investoinnit kääntyvät tänä vuonna vaatimattomaan mutta laaja-alaiseen kasvuun ja Suomen vienti alkaa palautua. Työttömyysaste nousee vielä tänä vuonna, mutta laskee ensi vuonna. Kuluttajahintainflaatio pysyy matalana.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye