Pohjois-Karjalassa vedet olivat korkealla helmikuussa

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan helmikuu oli Pohjois-Karjalassa noin 0,3 astetta pitkän aikavälin keskiarvoa lämpimämpi. Esimerkiksi Valtimolla mitattiin helmikuun keskilämpötilaksi -9,2 °C, kun se keskimäärin on -9,4 °C. Vastaavasti Joensuun lentoasemalla mitattiin helmikuun keskilämpötilaksi -8,2 °C, kun pitkän ajan keskiarvo on -8,6 °C. 

Kuukauden sademäärä oli Pohjois-Karjalassa noin puolitoistakertainen ajankohdan keskiarvoon nähden. Ympäristöhallinnon havaintopisteissä Pielisjoella, Höytiäisellä, Koitajoella ja Jänisjoella keskimääräinen sademäärän vaihteluväli oli 41–65 mm, kun edellä mainittujen pisteiden pitkän ajan helmikuun keskiarvon vaihteluväli on 33–37 mm. Kuukauden lopussa mittausasemien lumen syvyys vaihteli yleisesti 58–64 cm, kun se on ajankohdalle tyypillisesti noin 57–59 cm.

Vesistöillä liikkujia muistutetaan välttämään rantahangilla liikkumista norppien pesintäalueella.

Helmikuun lopussa lumen vesiarvo (mm) eli lumikuorma (kg/m²) vaihteli maakunnassa 163–191 kg/m². Pitkän aikavälin keskiarvo helmikuulle on 112–122 kg/m². Suurien hallien kattoja ja pressukattoja on syytä tarkkailla Pohjois-Karjalassa. Hallien omistajien on huolehdittava lumen turvallisesta poistosta katolta tarpeen mukaan.

Järvien vedenkorkeudet olivat, Pyhäjärven Syrjäsalmea lukuun ottamatta, keskiarvon yläpuolella.

Orivesi-Pyhäselän vedenpinta on 27 cm ajankohdan keskitason yläpuolella. Vedenkorkeus on ajankohdalle tyypilliseen tapaan laskussa, jonka ennustetaan jatkuvan huhtikuun alkuun asti. Tämänhetkisen ennusteen mukaan kesäkuulle ajoittuva kevättulva nousee keskimääräisen tason yläpuolelle. Ennusteen epävarmuus on kuitenkin suuri, koska tulvahuipun korkeus riippuu paljolti kevään sademääristä.

Pielisen vedenkorkeus oli 21 cm ajankohdan keskitasoa ylempänä. Ennusteen mukaan vedenkorkeus pysyy muutaman seuraavan viikon ajan lähellä nykyistä tasoa. Huhtikuussa vedenkorkeus kääntyy lumen sulamisen myötä nousuun, mutta alkukesän tulvahuipun korkeutta on vielä liian aikaista arvioida.  

Ruunaan vedenkorkeus oli 4 cm, Viinijärven 11 cm, Kermajärven 9 cm, Juojärven 4 cm, Kajoonjärven  7 cm ja Varisveden 17 cm keskimääräistä ylempänä helmikuun lopussa. Pyhäjärven vedenkorkeus oli 1 cm keskimääräistä alempana.

Koitajoki Pamilon keskivirtaama oli helmikuussa noin 30 % keskimääräistä pienempi. Muiden asemien keskivirtaama oli noin 5–30 % keskimääräistä suurempi.

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen mittauspisteissä pohjavedenkorkeus oli helmikuun lopussa Nurmeksen Jaamankankaalla 27 cm, Kontiolahden Jakokoskella 6 cm, Ilomantsin Kuuksenvaaralla 48 cm ja Nurmeksen Juutilankankaalla 29 cm pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolella. Roudan paksuus oli samoilla mittausasemilla 3–12 cm, kun routaa on ajankohtana yleensä 17–29 cm.

Jääpeitteen paksuus oli Pyhäselän Roukalahdella helmikuun lopussa 41 cm, josta kohvajään osuus oli noin 16 cm. Pielisellä Nurmeksessa jäänpaksuus oli 50 cm, josta teräsjäätä 27 cm ja kohvajäätä 23 cm. Pyhäselän jää oli 6 cm ja Pielisen 1 cm keskimääräistä ohuempaa. Jään paksuus on vaihdellut ja joillain vesialueilla on jo tapahtunut ranta-alueiden sulamista.