Selvitys: Joukkoliikennettä kuritettaisiin arvonlisäverokannan korottamisella turhaan - ALV:n nosto vähentää valtion tuloja

Jaa

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa on linjattu, että henkilökuljetusten arvonlisäverokantaa nostetaan 4 prosenttiyksikköä nykyisestä 10 %:sta 14 %:iin. Linja-autoliitto, Paikallisliikenneliitto ja Kuntaliitto vetoavat hallitukseen, että joukkoliikenteen arvonlisäverokanta pidettäisiin ennallaan. Jos muutos tehdään, uhkana on, että asiakkaat saavat aiempaa niukempaa palvelua, kun verotus vaikuttaa kaupunkien ja kuntien joukkoliikennekustannuksiin.

Linja-autoliiton teettämän selvityksen mukaan veronkorotus ei lisää valtion verokertymää. Arvonlisäverokannan korottaminen siirtyy hintoihin, eli matkustamisesta tulee nykyistä kalliimpaa.

Muutos pienentäisi esimerkiksi linja-autoalan tuloja, mikä voi pahimmillaan johtaa palvelutarjonnan karsimiseen.  Kaupunkiseutujen joukkoliikenteeseen kohdistuu lisäksi ilmastoperusteisen valtionavustuksen poisto. ALV-korotus tämän ja yleisen kustannustason nousun kanssa lisäisi entisestään toimialan kustannuksia.

Arvonlisäverokannan korottaminen rapauttaa joukkoliikennettä ja kasvattaa julkisen sektorin kustannuksia

Järjestöt muistuttavat, että kaupunkiseutujen joukkoliikenne ja linja-autoala ovat vielä palautumassa koronapandemian aiheuttamasta murroksesta. Jos arvonlisäverokantaa korotetaan samaan aikaan, joukkoliikenteen käyttö uhkaa vähentyä ja olemassa olevien palveluiden ylläpito ja kehittäminen vaikeutuvat entisestään.

- Veronkorotus ei selvityksemme mukaan lisäisi valtion verokertymää, mutta heikentäisi olennaisesti linja-autoliikenteen kilpailukykyä. Tämä on erittäin epätoivottava kehityssuunta sekä yrittäjien että matkustajien näkökulmasta, toteaa Linja-autoliiton toimitusjohtaja Mika Mäkilä.

- Verojen korottaminen on lisäksi ristiriidassa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattamiseen tähtäävien pyrkimysten kanssa. Tämän vaikutukset kohdistuvat myös kaupunkien ulkopuoliseen runkoliikenteeseen, jonka hoitaminen on vahvasti linja-autoalan vastuulla, jatkaa Mäkilä.

- Joukkoliikenteellä on aivan keskeinen merkitys saavutettavuudelle, työllisyydelle, ilmastotavoitteille ja sosiaaliselle kestävyydelle. Sen vetovoiman perustana ovat toimivat palvelut ja matkaketjut, edulliset lipunhinnat sekä viihtyisät ja mielellään päästöttömät liikennevälineet, tuo esille Kuntaliiton kehittämispäällikkö Johanna Vilkuna.

- Kaupunkiseudut ovat tehneet paljon kehitystyötä ja saaneet matkustajamäärät nousuun. Valtio toimii nyt päinvastoin. Henkilökuljetusten arvonlisäveron nosto tulee perua, koska siitä ei ole kenellekään hyötyä, kertoo Minna Soininen Suomen Paikallisliikenneliitosta.

Neljä syytä, miksi arvolisäverokannan nosto kuormittaa julkista taloutta ja heikentää joukkoliikenteen toimivuutta

  1. Korotus heikentää joukkoliikenteen kilpailukykyä: Arvonlisäverokannan korottaminen nostaa joukkoliikenteen kustannuksia. Veromuutoksen laskennallinen kustannuksia lisäävä vaikutus on 3.6 % (arvonlisäverokannan kohoaminen 10 %:sta 14 %:iin).  Tämä muutos vähentää linja-autojen käyttäjiltä kerättäviä tuloja suuruusluokaltaan saman verran, kuin arvonlisäverokannan korotuksesta tulevat verotuotot kasvavat.

  2. Korotus vähentää joukkoliikenteen käyttöä: Matkustamisen hintojen nousu heikentää joukkoliikenteen kilpailukykyä verrattuna yksityisautoiluun ja pienentää joukkoliikenteen matkamääriä, joten kaupunkien ja kuntien järjestämässä joukkoliikenteessä lippujen hintoja on korotettava tätäkin enemmän, mikäli lipputulokertymä halutaan pitää ennallaan.

  3. ALV-korotus ei tuo lisätuloja julkiselle taloudelle: Vaikka arvonlisäverokannan korotus lisää arvonlisäverokertymää, samanaikainen työmatkavähennysten kasvu puolestaan pienentää verokertymää, jolloin kokonaisvaikutus julkiseen talouteen on neutraali. Arvonlisäverokannan korottamisella saatava arvolisäverotuottojen kasvu on pientä, koska julkinen sektori rahoittaa merkittävällä osuudella linja-autoliikennettä.

    Kunnat ja valtion toimijat rahoittavat joukkoliikennettä myös suoraan mm. ostoliikenteen kautta. Rahoitus on osa linja-autoyritysten liikevaihtoa, josta ne maksavat arvonlisäveroa. Arvonlisäverokannan korottaminen käytännössä nostaa ostetun joukkoliikenteen kustannuksia.

  4. Julkisen sektorin kustannukset kasvavat: Kunnat ja valtion toimijat rahoittavat joukkoliikennettä mm. matkakustannusten korvausten kautta. Verotus vaikuttaa julkisen sektorin joukkoliikenteen kustannuksiin. Koulumatkatuen ja koululaislippujen kustannusten kasvua on rahoitettava muilla veroilla. Lisäkustannuksia tulee lisäksi hyvinvointialueiden kannettavaksi. 

Rambollin toteuttamaan selvitykseen voi tutustua täällä: ALV-muutos_linjaautoala_20240111.pdf (linja-autoliitto.fi)

Lisätietoja:

Johanna Vilkuna

Kehittämispäällikkö, Suomen Kuntaliitto ry

040 869 7836, johanna.vilkuna@kuntaliitto.fi

Mika Mäkilä

Toimitusjohtaja, Linja-autoliitto

0400 606750, mika.makila@linja-autoliitto.fi

Minna Soininen

Toiminnanjohtaja, Paikallisliikenneliitto

050 434 4514, minna.soininen@pllry.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

40 procent av kandidaterna i EU-valet är fullmäktigeledamöter16.5.2024 09:09:32 EEST | Tiedote

Av kandidaterna i Europaparlamentsvalet är närmare hälften, dvs. 40 procent, ledamöter i kommunfullmäktige, enligt en utredning som Kommunförbundet gjort. I valet 2019 var motsvarande andel en tredjedel, vilket innebär att fler fullmäktigeledamöter nu kandiderar till Europaparlamentet än tidigare. Sammanlagt 232 personer ställer upp i EU-valet och av dem är 92 för tillfället ledamöter i kommunfullmäktige.

EU-vaalien ehdokkaista 40 prosenttia on kunnanvaltuutettuja16.5.2024 09:03:29 EEST | Tiedote

Europarlamenttivaalien ehdokkaista lähes puolet eli 40 prosenttia istuu kuntien valtuustoissa, ilmenee Kuntaliiton selvityksestä. Vuoden 2019 vaaleissa vastaava osuus oli kolmannes eli kunnanvaltuutettuja on nyt pyrkimässä aiempaa enemmän parlamenttiin. Yhteensä europarlamenttiin hakee 232 ehdokasta, joista 92 on tällä hetkellä kunnanvaltuutettuja. Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom arvioi, että vaativien luottamustehtävien kasautuminen ja hoitaminen monella eri päätöksenteon portaalla voi olla haastavaa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye