Akava: Tarvitsemme kasvupanostuksia – taantuma voi syventyä väärin ajoitetuin leikkauksin ja veronkiristyksin

– Työmarkkinoiden kriisi pitää saada purettua, jotta julkisen talouden kestävyyden ja työllisyyden tavoitteet voidaan saavuttaa. Ilman vakaita ja luottamukseen pohjautuvia työmarkkinoita tämä ei onnistu, sanoo Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren. 

Akava nostaa esiin kannanotossaan menosopeutuksia julkisen talouden tasapainottamiseksi sekä ehdottaa verotuksen ja yritystukijärjestelmän uudistamista.

– Kehysriihessä tehtäneen kovia toimia julkisen talouden vahvistamiseksi. Edellytämme Akavassa, että samalla tehdään vaikuttavia kasvu- ja työllisyystoimia. Ehdotamme muun muassa, että osaajien saatavuus pitää varmistaa, aikuiskoulutustuen tilalle pitää luoda uusi tukimuoto sekä tehdä toimia työhyvinvoinnin edistämiseksi ja työttömän työllistymisedellytysten parantamiseksi, Löfgren jatkaa. 

Suomen talous oli taantumassa vuoden 2023 jälkipuoliskolla eikä käännettä ole näköpiirissä, koska vientikysyntä on heikkoa. Korkojen nopeaa laskua, jota odotettiin, ei ole tullutkaan. 

– On huolestuttavaa, että korkeakoulutettujen työttömyys on viime aikoina noussut nopeasti. Aiemmin tällainen käänne on edeltänyt laajempaa työttömyyden nousua, Löfgren sanoo.

– Työttömyysturvan ja muun sosiaaliturvan leikkaukset ajavat kotitalouksia ahtaalle, ja kotimainen kulutus laskee. Leikkausten huono ajoitus voi näivettää kasvun mahdollisuuksia. Huoli leikkausten vaikutuksesta ihmisten pärjäämiseen ja kotimaisen kysynnän heikkenemiseen on otettava tosissaan. Työllisyyttä, työnteon kannusteita ja ostovoimaa on tuettava laskemalla ansiotulojen verotusta, Löfgren jatkaa. 

Koulutus ja osaaminen rakentavat tulevaisuuden kasvua

– Korostamme, että koulutuksen laatu, koulutustason nousu ja jatkuva oppiminen, tutkimus ja TKI-investoinnit ovat tulevan kasvun kulmakiviä, joten niiden rahoitus on turvattava. Myös työnantajien on kannettava vastuuta työllisyystilanteen parantamisesta ja talouden vakauttamisesta. Säästöt ja heikennykset ovat nyt valtaosin palkansaajien ja työttömien kannettavana. Se ei ole yhteiskunnallisesti kestävää, Löfgren huomauttaa.

– Maan hallitus perustelee työelämän heikennyksiä työllisyyskynnyksen madaltamisella. Tarvitsemme työnantajien vastaantuloa uuden työpaikan etsimisessä. Kaikilla tuotannollis-taloudellisilla perusteilla irtisanotuilla pitää olla oikeus palkalliseen työllistymisvapaaseen viimeistään 14 vuorokauden kuluttua irtisanomisesta. Työllistyminen nopeutuisi ja tämä säästäisi mittavasti työttömyysturvamenoja, Löfgren toteaa.

Julkisen talouden pitkän aikavälin suunnittelua ja seurantaa kehitettävä

– Mielestämme on parannettava talouspolitiikan pitkän aikavälin suunnittelua ja seurantaa. Ehdotamme, että tätä varten sovitaan pysyvästä toimintatavasta ja rakenteesta, joka perustuu parlamentaarisen yhteistyön ja asiantuntijoiden hyödyntämiseen. Kehysriihessä pitää sitoutua pitkäjänteiseen uudistamiseen ja pohjustaa hallituskauden loppupuolen hankkeita, Löfgren huomauttaa.

– Ehdotamme, että kehysriihessä tehdään päätös yritystukijärjestelmän uudistamisesta. Yritystukien pitää jatkossa edistää vihreää siirtymää ja aineettomia investointeja ja kannustaa tutkimustoiminnan kasvattamiseen, uudistumiseen ja kansainvälisyyteen sekä uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin. Ehdotamme lisäksi verojärjestelmän uudistusta, jossa tuodaan verotukseen kasvua, osaamista ja työllisyyttä tukevia elementtejä, Löfgren sanoo.

Kannanotto on käytettävissä osoitteessa 

https://akava.fi/verkkouutiset/akavan-kehysriihikannanotto-19-3-2024/