Keusoten aluehallitus hyväksyi tilinpäätöksen – Alijäämä katettava vuoden 2026 loppuun mennessä

Keusoten vuoden 2023 tilikauden alijäämä on 66,6 miljoonaa euroa. Alijäämä sisältää 14,6 miljoona euroa HUSin alijäämästä, joka on jaettu Uudenmaan hyvinvointialueille ja Helsingin kaupungille palvelujen käytön suhteessa. 

– Merkittävä alijäämä kertoo hyvinvointialueiden vaikeasta lähtötilanteesta, jossa toimintaa haastaa lainsäädännöllisten velvoitteiden ja rahoituksen riittävyyden epätasapaino. Hyvinvointialueiden tulee huolehtia lakisääteisistä palveluista ja samaan aikaan toimintaa vaikeuttaa henkilöstöpula ja ikääntyvän väestön myötä kasvanut palvelutarve, kertoo Keusoten talous- ja rahoitusjohtaja Päivi Tarsia. 

Alijäämä tulee olla katettuna vuoden 2026 lopussa 

Hyvinvointialuelain mukaan alijäämä tulee kattaa vuoden 2026 loppuun mennessä. Vuoden 2023 alijäämä ja vuoden 2024 alustavan tilinpäätösennusteen mukainen alijäämä ovat yhteensä noin 108 miljoonaa, mikä aiheuttaa paineen sopeuttaa taloutta nopeasti. 

Talouden sopeuttamiseksi Keusotessa on valmisteltu tuottavuus- ja taloudellisuusohjelma, joka tulee aluevaltuuston käsittelyyn 4.4. Ohjelman laatiminen on ehtona myös 34,6 miljoonan euron lainanottovaltuudelle, jonka valtioneuvosto on hyväksynyt Keusotelle ehdollisena. 

Keusoten alijäämän synnyn merkittävimmät tekijät ovat kasvaneen palvelutarpeen lisäksi ostopalvelujen hinnanmuutokset, yleinen inflaatiokehitys sekä sote-sektorin yleistä palkkatason nousua korkeammat palkankorotukset. 

Pula asiakas- ja potilastyötä tekevästä henkilöstöstä puolestaan näkyi kasvaneissa vuokratyövoiman kuluissa. Hoitajien ja lääkäreiden ostopalvelut olivat 22,3 miljoonaa euroa. Edellisen vuoden kuntayhtymän henkilöstön ostopalveluihin nähden kasvu oli 4,5 miljoonaa euroa. Kaiken kaikkiaan palvelujen ostoihin käytettiin 572,6 miljoonaa euroa, josta erikoissairaanhoidon palveluihin käytettävä osuus oli merkittävin, yhteensä 278,7 miljoonaa.