Biosimilaarien tuomat säästöt lääkekustannuksiin toteutuivat Suomessa vain osittain
Biosimilaarit ovat biologisten lääkkeiden vaihtokelpoisia valmisteita, joilla pyritään hillitsemään lääkekustannuksia. Lääkärilehdessä julkaistun tutkimuksen perusteella niiden koko säästöpotentiaali ei ole toteutunut Suomessa. Paremmin toteutettu hintakilpailu olisi voinut tuoda lääkekorvauskuluihin yli 180 miljoonan lisäsäästöt. Arvio esitetään Tampereen yliopiston ja Yliopiston Apteekin tutkimusyksikön tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin kahden biologisen lääkkeen hintakehitystä sekä korvattavuuskäytäntöjä Suomessa ja Virossa vaihtokelpoisten biosimilaarien tultua markkinoille.
Laajassa käytössä olevien biologisten lääkkeiden biosimilaariversiot tuottivat arviolta 102 miljoonan euron säästöt Suomen lääkekustannuksissa vuosina 2018–2021.
Lääkärilehdessä julkaistu tutkimus vertaili adalimumabin ja etanerseptin hintakehitystä ja korvauskäytäntöjä biosimilaarien tultua markkinoille Suomessa ja Virossa. Tutkimuksessa arvioitiin myös, miten lääkkeiden kustannukset olisivat Suomessa voineet kehittyä Viron kaltaisella korvausmenettelyllä. Tutkimuksen toteutti Tampereen yliopisto yhdessä Yliopiston Apteekin tutkimusyksikön kanssa.
Tutkimuksen mukaan säästö olisi voinut olla arviolta 183 miljoonaa euroa suurempi, mikäli hintakilpailu olisi Suomessa toteutettu yhtä nopeasti ja tehokkaasti kuin tapahtui Virossa.
– Tutkimuksemme osoittaa, että biosimilaarien tuoma säästöpotentiaali on aiemmin arvioitua suurempi, erityisesti kun hintakilpailun piiriin tulee kalliita ja kustannusvaikutuksiltaan merkittäviä lääkkeitä kuten adalimumabi ja etanersepti, toteaa lääketieteen tohtori ja reumatologian erikoislääkäri Jarno Rutanen Tampereen yliopistosta.
Suomessa hintaa ohjattiin hinnoittelusäännöllä, jonka mukaan biosimilaarin tuli olla 30 prosenttia alkuperäisvalmistetta edullisempi, jotta se voitiin hyväksyä lääkekorvausjärjestelmään. Tämän jälkeen hintakilpailu eteni kuitenkin Suomessa hitaasti. Virossa puolestaan otettiin vuonna 2019 käyttöön tarjouskilpailun luonteinen viitehinnoittelu, jonka myötä valmisteiden hinnat laskivat nopeasti 70–80 prosenttia.
Biosimiliaarien hoito- ja kustannusvaikutuksia tärkeä seurata
Säästöt syntyivät lääkkeiden hinnan alenemisesta, kun autoimmuunisairauksien hoidossa käytettäville adalimumabille ja etanerseptille oli tarjolla vaihtokelpoinen biosimilaari lääke.
Adalimumabi ja etanersepti ovat autoimmuunisairauksissa kuten nivelreumassa ja tulehduksellisissa suolistosairauksissa käytettyjä biologisia lääkkeitä, jotka ovat saaneet patenttisuojan päätyttyä hoidollisesti vaihtokelpoisia ja hinnalla kilpailevia biosimilaarivalmisteita.
– Autoimmuunisairaudet lisääntyvät Suomessa, jolloin biologisten lääkkeiden käyttö on merkittävästi lisääntynyt ja kustannukset ovat kasvaneet. Biosimilaarit ovat tuoneet helpotusta kasvaviin lääkekustannuksiin mahdollistamalla hintakilpailua lääkemarkkinoille, Rutanen toteaa.
Tutkimuksen seuranta-ajan jälkeen Suomi on muuttanut biologisia lääkkeitä koskevaa lainsäädäntöään. Vuosina 2024–25 on asteittain alkamassa biologisten lääkkeiden apteekkivaihto jolloin potilaan biologinen lääke vaihdetaan apteekissa edullisimpaan vaihtokelpoiseen valmisteeseen.
– Uudistuksen toivotaan edistävän hintakilpailua, laskevan lääkkeiden hintoja ja siten tuovan säästöjä valtion lääkekorvauskustannuksiin. Uudistus on kuitenkin laajuudeltaan ensimmäisiä maailmassa. Sen vuoksi on tärkeää seurata uudistuksen hoito- ja kustannusvaikutuksia, Rutanen toteaa.
Tutkimus
Adalimumabin ja etanerseptin hinnat laskivat Viroa hitaammin. Suom Lääkäril 2024; 79: e39219 www.laakarilehti.fi/e39219 (Julkaistu 4.4.2024).
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Yliopistolehtori Jarno Rutanen, kliininen epidemiologia, Tampereen yliopisto
Lääketieteen tohtori ja reumatologian erikoislääkäri
jarno.rutanen@tuni.fi
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Politiikkamallien leviämiseen vaikuttaa niiden muovautuvuus ja symbolinen elinkelpoisuus25.4.2024 15:53:37 EEST | Tiedote
YTM Lauri Heimo tutki väitöskirjassaan ehdollisen käteisavun ohjelman (conditional cash transfer – CCT) globaalia leviämistä. Ehdollisen käteisavun ohjelmien tapaustutkimuksen avulla väitöskirja valaisee sitä, miten globaalit politiikkamallit kehittyvät ja millaiset ominaisuudet mahdollistavat niiden leviämisen ja omaksumisen erilaisissa yhteyksissä.
ProDigial testaa nyt infra-alan tuottavuutta parantavia ratkaisuja käytännössä – myös tekoälyn käyttöä tutkitaan25.4.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Infra-alan tuottavuutta ja digitalisaatiota kirittäneen, Tampereen yliopiston johtaman ProDigial-tutkimusohjelman jatkokaudella testataan kehitettyjen ratkaisujen toimivuutta tilaajaorganisaatioiden arjessa. Laajaan yhteistyöhön ja sen kehittämiseen nojaava tutkimusohjelma selvittää lisäksi tekoälyn käyttömahdollisuuksia infrahankkeiden elinkaarella.
Ihmisen ja tekoälyn välinen yhteistyö parantaa autonomisten työkoneiden turvallisuutta24.4.2024 10:47:20 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Marea De Koning kehittää autonomisten liikkuvien työkoneiden mukautuvia turvallisuusjärjestelmiä teollisuuden tarpeisiin. Tutkimus on paljastanut vakavia puutteita turvallisuuslakien noudattamisessa, kun käytetään tekoälyn ohjaamia liikkuvia työkoneita.
Uusi professuuri edistää kaupunkien elinvoimaisuudelle tärkeää elämystaloutta24.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopisto perustaa strategisessa yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa elämystalouden työelämäprofessuurin. Elämystalouden professuuriin kytkeytyy tutkimus- ja koulutuskokonaisuus, jonka avulla luodaan uutta ymmärrystä elämystalouden ekosysteemeistä ja kehitetään osaamista elinkeinoelämän ja julkisten organisaatioiden tarpeisiin.
Tampereen yliopistossa kehitetään syöpään uudenlaisia täsmälääkkeitä, jotka kohdistuvat RNA:n rakenteeseen22.4.2024 11:15:00 EEST | Tiedote
Tenure track -professori Minna-Liisa Änkö johtaa uutta hanketta, jossa tutkitaan solujen RNA:n laskostumiseen vaikuttavia tekijöitä paksusuolen syövässä. Tavoitteena on selvittää, voivatko syöpäsoluille tyypilliset RNA-rakenteet toimia perustana uusille kohdennetuille syöpähoidoille. Jane ja Aatos Erkon säätiö myönsi hankkeelle 932 000 euron rahoituksen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme