Etla: Vihreiden tukien osuus noussut Suomen yritystukikannassa, mutta suurimmat tuet maksetaan yhä päästöjä aiheuttaville toiminnoille
Suomessa on maksettu vuosina 2020–2023 keskimäärin yli miljardin euron edestä suoria yritystukia. Vuositasolla kasvihuonepäästöjä kasvattavien, ns. ruskeiden tukien osuus on ollut joka vuosi vihreitä tukia suurempi, käy ilmi tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Ruskeita tukia on maksettu vuosina 2020–2022 keskimäärin 140 miljoonan euron edestä. Samaan aikaan päästöjä vähentävien vihreiden tukien määrä – vaikkakin kasvussa – jää noin puoleen tästä. Myös tki-tukien vuosittain maksettu määrä jää ruskeita tukia pienemmäksi.
![Vihreiden tukien määrä on kasvanut 80 miljoonaan euroon, mutta se jää edelleen selvästi ruskeita tukia pienemmäksi, sanoo tutkimuksen laatinut Etlan tutkija Otto Kässi.](/data/images/public/3695/70142577/b08926d0-7200-4dca-a17b-104d2cfb8a6d-w_720.jpg)
Vihreän siirtymän edistämiseksi suunnatut taloudelliset tukitoimet ovat keskeisiä ilmastonmuutoksen torjunnassa ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Suomessa on maksettu vuosina 2020–2023 keskimäärin yli miljardin euron edestä yritystukia. Osa näistä selittyy koronapandemian poikkeuksellisilla tuilla sekä energiatuilla Venäjän hyökkäyssodan aikana.
Tänään julkaistussa Etla-tutkimuksessa ”Vihreän siirtymän ja digitalisaation tuet Suomessa” (Etla Raportti 147) tarkastellaan vuositasolla Suomen vihreään siirtymään ja digitalisaatioon liittyvien tukien kohdentumista. Suurin osa maksetuista tuista on ns. ruskeita tukia, jotka kohdistuvat joko suoraan fossiilisille polttoaineille, tai ovat tuotantotukena kasvihuonekaasuja aiheuttavassa toiminnassa. Näitä tukia on maksettu vuosina 2020–2022 keskimäärin 140 miljoonan euron edestä.
Samaan aikaan vihreiden tukien, jotka joko vähentävät kasvihuonepäästöjä tai muuten mahdollistavat vihreää siirtymää, määrä on kasvanut 35 miljoonasta 80 miljoonaan euroon vuosina 2020–2022. Määrä on edelleen selvästi ruskeita tukia pienempi, noin puolet siitä. Koko yritystukikannasta vihreiden tukien osuus on noin 12 prosenttia.
Digitalisaatiota tukevien tki-tukien vuosittain maksettu määrä jää myös alle ruskeiden tukien, noin 80 miljoonaan euroon. Digitalisaation tuissa ei kuitenkaan ole havaittavissa samanlaista nousutrendiä kuin vihreissä tuissa.
![null](https://www.sttinfo.fi/data/images/public/3695/70142577/8629a451-7417-460a-9c0f-da2050b62521-w_720.png)
Maakunnista Uusimaa ja Ahvenanmaa suurimmat tukien saajat
Maakunnittain ruskeat tuet kohdentuvat merkittävästi Uudellemaalle, mikä johtuu pitkälti myös yritysten pääkonttorien sijaintipaikasta. Merkittävimmät ruskeat tuet Uudellamaalla ovat päästökaupan epäsuoria kompensaatiotukia. Lisäksi yksittäisiä suuria ruskeita tukia on kohdentunut myös Ahvenanmaalle, Kanta-Hämeeseen ja Keski-Pohjanmaalle. Ahvenanmaan osuutta selittävät kauppa-alusten työvoimakustannustuet.
Vihreiden tukien suurimmat tuet ovat energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämisen tukia ja ne kohdistuvat niin ikään pääosin Uudellemaalle, missä sijaitsevat yritysten pääkonttorit. Uusimaa on näin myös digitalisaation tukien suurin saaja. Jos digitukien osuutta tarkastellaan maakuntien liikevaihto-osuuteen verrattuna, yliedustettuina (tukien osuus) tuen saajina ovat Ahvenanmaa, Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa ja Varsinais-Suomi.
Yritystukirahaa kohdennettava tki-tukiin
Tutkimuksen laatinut Etlan tutkija, VTT Otto Kässi huomauttaa, että taloustieteellisesti yritystuet voivat olla perusteltuja, jos ne tuottavat koko kansantaloutta tukevia innovaatioita tai paikkaavat yritysten rahoitusrajoitteita, esimerkiksi uuden liiketoiminnan kehittämisessä. Vientiyritysten tukeminen voi olla kannattavaa ilman ulkoisvaikutuksia tai rahoitusrajoitteitakin, jos olennaisimmat kilpailijamaat myöntävät vastaavaa staattista tukea. Ilman tukea viennille voisi syntyä vientiä haittaava kustannusrasite suhteessa kilpailijoihin.
Merkittävä osa nykyisistä yritystuista on kuitenkin esimerkiksi tukia halvemmille polttoaineille, ja ne kohdistuvat siten verrattain kannattaville yrityksille.
- Julkiseen talouteen kohdistuu nyt valtavia säästöpaineita ja Suomi on samalla sitoutunut varsin merkittäviin ilmastotoimiin. Siksi myös yritystukien kriittinen tarkastelu on perusteltua. Talouskasvun näkökulmasta yritystukirahan parempi kohdistaminen innovaatio- ja t&k-tukiin olisi järkevää, toteaa Etlan Kässi.
Nyt julkaistun tutkimuksen aineistona on hyödynnetty vuonna 2023 avattua työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämää yritystukien tietopalvelujärjestelmää, joka sisältää tiedot myönnetyistä ja maksetuista yritystuista yritystasolla.
![null](https://www.sttinfo.fi/data/images/public/3695/70142577/5cf4538c-be36-4b1d-93f0-c79e0a87940b-w_720.png)
Kässi, Otto: Vihreän siirtymän ja digitalisaation tuet Suomessa (Etla Raportti 147)
Liitteet: Kuvio 1 Yritystukisummien jakauma ja Kuvio 2: Tukien jakauma niistä vastaavan viranomaistahon mukaan
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Otto KässiTutkija, ETLA
Puh:050 532 3518otto.kassi@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
![Kuvio 1: Yritystukisummien jakauma](/data/images/public/3695/70142577/8629a451-7417-460a-9c0f-da2050b62521-w_240.png)
![Kuvio 2: Tukien jakauma niistä vastaavan viranomaistahon mukaan](/data/images/public/3695/70142577/5cf4538c-be36-4b1d-93f0-c79e0a87940b-w_240.png)
![Vihreiden tukien määrä on kasvanut 80 miljoonaan euroon, mutta se jää edelleen selvästi ruskeita tukia pienemmäksi, sanoo tutkimuksen laatinut Etlan tutkija Otto Kässi.](/data/images/public/3695/70142577/b08926d0-7200-4dca-a17b-104d2cfb8a6d-w_240.jpg)
![Tutkija Otto Kässi, Etla](/data/images/public/3695/70142577/934b51a6-110e-4616-8bc2-11bbb5494ebb-w_240.jpg)
Liitteet
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
![](/data/images/public/3695/70142577/7d90a756-adb7-499b-882b-81c77fe783dd-w_780.jpg)
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Lisää ymmärrystä talouskasvun uusista lähteistä: Etlassa alkaa syksyllä laaja innovaatiotutkimushanke10.7.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Etlassa käynnistyy syksyllä laaja Business Finlandin rahoittama tutkimushanke, joka keskittyy innovaatiovetoisen talouskasvun uusiin lähteisiin, painottuen kestävään kehitykseen ja kansainvälisen kaupan mekanismeihin. Hanke tarjoaa uutta tietoa muun muassa ilmastonmuutoksen hillitsemisen, kansainvälisen kaupan ja innovaatiovetoisen kasvun välisistä yhteyksistä.
Suomen kansainvälinen kilpailukyky taantunut laaja-alaisesti: IMD-vertailussa vasta 15. sija3.7.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomen sijoitus on pudonnut peräti neljä sijaa alaspäin IMD:n tuoreessa kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Suomi sijoittui vertailussa nyt sijalle 15 eli sijoitus aleni vuoden 2019 tasolle. Suomen tämän vuoden sijoitusta heikensi erityisesti taloudellinen menestyminen, jossa vajosimme sijalle 50. Parannusta tuli ainoastaan kansainvälisessä kaupassa, mutta kaikissa muissa 18 osa-alueessa Suomen sijoitus heikkeni viime vuodesta. Singapore nousi edellisen vuoden neljänneltä sijalta kärkeen. Toiseksi kiri Sveitsi ja kolmanneksi sijoittui Tanska.
Etlan ja Finnveran suuri talouskeskustelu valmis herättämään huomenna keskustelua Suomi Areenassa26.6.2024 09:42:21 EEST | Tiedote
Löydetäänkö ratkaisun avaimia Suomen tulevaisuuden kestävälle kasvulle? Etlan ja Finnveran suuri talouskeskustelu etsii kestävää kasvua huomenna torstaina 27. kesäkuuta kello 13. Keskustelu on katsottavissa MTV:n Katsomossa livenä.
Geopolitiikan aikakaudella maailmantalouden muutoksen veturina ovat valtioiden politiikkatoimet, eivät yritysten toimet25.6.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Geopolitiikassa korostuu kotimaisen politiikan vuorovaikutus muiden maiden kanssa, käy ilmi tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Kansainvälisiin investointeihin vaikuttavat enenevässä määrin kansainvälisen kaupan esteet ja eri maiden harjoittama teollisuuspolitiikka yritystukineen. Investointien saamiseen vaikuttavat monet muutkin asiat kuin tuet. Mitä elinkeinopolitiikan toimia Suomessa tehdäänkin, niiden pääpainon tulee olla yrityssektorin uudistamisessa eikä säilyttämisessä.
Etla: Palvelualoilla merkittävää vaihtelua digitalisaation käyttöönotossa – hotelli- ja ravintola-ala sekä kuljetus ja varastointi jääneet digissä jälkeen11.6.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Digitaalisten teknologioiden käyttöönotossa sekä hyödyntämisessä palvelualoilla on merkittävää vaihtelua, käy ilmi tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Informaation ja viestinnän sekä ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan toimialat ovat vahvasti digitalisoituneita. Sen sijaan hotelli- ja ravintola-ala sekä kuljetus ja varastointi ovat jääneet digitalisaatiossa jälkeen. Tutkimus havaitsi vahvan positiivisen yhteyden digitalisaation ja liikevaihdon välillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme