Etla: Vihreiden tukien osuus noussut Suomen yritystukikannassa, mutta suurimmat tuet maksetaan yhä päästöjä aiheuttaville toiminnoille
Suomessa on maksettu vuosina 2020–2023 keskimäärin yli miljardin euron edestä suoria yritystukia. Vuositasolla kasvihuonepäästöjä kasvattavien, ns. ruskeiden tukien osuus on ollut joka vuosi vihreitä tukia suurempi, käy ilmi tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Ruskeita tukia on maksettu vuosina 2020–2022 keskimäärin 140 miljoonan euron edestä. Samaan aikaan päästöjä vähentävien vihreiden tukien määrä – vaikkakin kasvussa – jää noin puoleen tästä. Myös tki-tukien vuosittain maksettu määrä jää ruskeita tukia pienemmäksi.
Vihreän siirtymän edistämiseksi suunnatut taloudelliset tukitoimet ovat keskeisiä ilmastonmuutoksen torjunnassa ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Suomessa on maksettu vuosina 2020–2023 keskimäärin yli miljardin euron edestä yritystukia. Osa näistä selittyy koronapandemian poikkeuksellisilla tuilla sekä energiatuilla Venäjän hyökkäyssodan aikana.
Tänään julkaistussa Etla-tutkimuksessa ”Vihreän siirtymän ja digitalisaation tuet Suomessa” (Etla Raportti 147) tarkastellaan vuositasolla Suomen vihreään siirtymään ja digitalisaatioon liittyvien tukien kohdentumista. Suurin osa maksetuista tuista on ns. ruskeita tukia, jotka kohdistuvat joko suoraan fossiilisille polttoaineille, tai ovat tuotantotukena kasvihuonekaasuja aiheuttavassa toiminnassa. Näitä tukia on maksettu vuosina 2020–2022 keskimäärin 140 miljoonan euron edestä.
Samaan aikaan vihreiden tukien, jotka joko vähentävät kasvihuonepäästöjä tai muuten mahdollistavat vihreää siirtymää, määrä on kasvanut 35 miljoonasta 80 miljoonaan euroon vuosina 2020–2022. Määrä on edelleen selvästi ruskeita tukia pienempi, noin puolet siitä. Koko yritystukikannasta vihreiden tukien osuus on noin 12 prosenttia.
Digitalisaatiota tukevien tki-tukien vuosittain maksettu määrä jää myös alle ruskeiden tukien, noin 80 miljoonaan euroon. Digitalisaation tuissa ei kuitenkaan ole havaittavissa samanlaista nousutrendiä kuin vihreissä tuissa.
Maakunnista Uusimaa ja Ahvenanmaa suurimmat tukien saajat
Maakunnittain ruskeat tuet kohdentuvat merkittävästi Uudellemaalle, mikä johtuu pitkälti myös yritysten pääkonttorien sijaintipaikasta. Merkittävimmät ruskeat tuet Uudellamaalla ovat päästökaupan epäsuoria kompensaatiotukia. Lisäksi yksittäisiä suuria ruskeita tukia on kohdentunut myös Ahvenanmaalle, Kanta-Hämeeseen ja Keski-Pohjanmaalle. Ahvenanmaan osuutta selittävät kauppa-alusten työvoimakustannustuet.
Vihreiden tukien suurimmat tuet ovat energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämisen tukia ja ne kohdistuvat niin ikään pääosin Uudellemaalle, missä sijaitsevat yritysten pääkonttorit. Uusimaa on näin myös digitalisaation tukien suurin saaja. Jos digitukien osuutta tarkastellaan maakuntien liikevaihto-osuuteen verrattuna, yliedustettuina (tukien osuus) tuen saajina ovat Ahvenanmaa, Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa ja Varsinais-Suomi.
Yritystukirahaa kohdennettava tki-tukiin
Tutkimuksen laatinut Etlan tutkija, VTT Otto Kässi huomauttaa, että taloustieteellisesti yritystuet voivat olla perusteltuja, jos ne tuottavat koko kansantaloutta tukevia innovaatioita tai paikkaavat yritysten rahoitusrajoitteita, esimerkiksi uuden liiketoiminnan kehittämisessä. Vientiyritysten tukeminen voi olla kannattavaa ilman ulkoisvaikutuksia tai rahoitusrajoitteitakin, jos olennaisimmat kilpailijamaat myöntävät vastaavaa staattista tukea. Ilman tukea viennille voisi syntyä vientiä haittaava kustannusrasite suhteessa kilpailijoihin.
Merkittävä osa nykyisistä yritystuista on kuitenkin esimerkiksi tukia halvemmille polttoaineille, ja ne kohdistuvat siten verrattain kannattaville yrityksille.
- Julkiseen talouteen kohdistuu nyt valtavia säästöpaineita ja Suomi on samalla sitoutunut varsin merkittäviin ilmastotoimiin. Siksi myös yritystukien kriittinen tarkastelu on perusteltua. Talouskasvun näkökulmasta yritystukirahan parempi kohdistaminen innovaatio- ja t&k-tukiin olisi järkevää, toteaa Etlan Kässi.
Nyt julkaistun tutkimuksen aineistona on hyödynnetty vuonna 2023 avattua työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämää yritystukien tietopalvelujärjestelmää, joka sisältää tiedot myönnetyistä ja maksetuista yritystuista yritystasolla.
Kässi, Otto: Vihreän siirtymän ja digitalisaation tuet Suomessa (Etla Raportti 147)
Liitteet: Kuvio 1 Yritystukisummien jakauma ja Kuvio 2: Tukien jakauma niistä vastaavan viranomaistahon mukaan
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Otto KässiTutkija, ETLA
Puh:050 532 3518otto.kassi@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Liitteet
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Uusi EU-datasäädös lisää laitevalmistajien ja palvelun tarjoajien velvoitteita, mutta parantaa datan saatavuutta3.5.2024 09:15:00 EEST | Tiedote
EU:n uusi datasäädös, joka parantaa datan saatavuutta ja hyödyntämistä hyväksyttiin marraskuussa 2023. Tuoreen Etla-selvityksen mukaan datasäädöksen alainen liiketoiminta on laajaa ja sen piiriin kuuluvien yritysten yhteenlaskettu liikevaihto nousee jopa 51 miljardiin. Säädös tuo velvoitteita erityisesti laitteita valmistaville ja niihin liittyviä palveluita tarjoaville yrityksille. Säädöksen soveltamiseen liittyy kuitenkin merkittävästi tulkinnanvaraisuutta.
Etla: Osa-aikatyö Suomessa kasvaa ja tehdyt työtunnit työntekijää kohden vähenevät edelleen17.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomessa tehdyt työtunnit työntekijää kohden vähenevät todennäköisesti edelleen tulevaisuudessa, käy ilmi Etlan tuoreesta selvityksestä. Kehitykseen vaikuttavat osa-aikatyöllisyyden yleinen kasvu sekä julkisen sektorin, erityisesti terveyspalvelujen, kasvava työnkysyntä. Osa-aikaisten määrä on kasvanut vuodesta 2015 vuoteen 2023 kolmanneksella, kun samaan aikaan kokoaikaisten osuus on noussut vain nelisen prosenttia.
Etla: Verotuksen painopiste tukemaan kasvua15.4.2024 11:33:31 EEST | Tiedote
Etlan ehdotus toimenpiteiksi Suomen talouden kurssin muuttamiseksi eli Suomen pelastuspaketti sisälsi laajan joukon pitkän aikavälin rakenteellisia uudistuksia, mutta myös lyhyen aikavälin toimia, joilla verotuksen rakennetta saataisiin muutettua kasvua tukevaan suuntaan. Toimet muodostavat kokonaisuuden, jonka avulla verotuksen painopiste siirtyy kohti kasvua vähemmän haittaavia veromuotoja, arvioi tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
Etlan ja Laboren yhteinen tutkimushanke selvittää, mikä merkitys yritysrahoituksella on tuottavuuskehitykselle5.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomen Arvopaperimarkkinoiden Edistämissäätiön rahoittamassa tutkimuksessa tarkastellaan yritysten rahoitusedellytyksiä, ulkoisen rahoituksen merkitystä tuottavuuskehitykselle sekä pitkän aikavälin talouskasvun tekijöitä Suomessa. Hankkeen toteuttavat Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ja Työn ja talouden tutkimus Labore.
Etla ennustaa: käänne talouteen jo loppuvuodesta - “hallituksen investointipaketista pitäisi luopua”26.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ennustaa suhdanteen kääntyvän jo loppuvuodesta, mutta lähivuosien talouskasvu jää vaatimattomaksi. Heikko alkuvuosi painaa kuluvan vuoden talouskasvun 0,3 prosenttiin. Ensi vuonna bkt:n kasvu yltää jo 1,4 prosenttiin. Investoinnit kääntyvät tänä vuonna vaatimattomaan mutta laaja-alaiseen kasvuun ja Suomen vienti alkaa palautua. Työttömyysaste nousee vielä tänä vuonna, mutta laskee ensi vuonna. Kuluttajahintainflaatio pysyy matalana.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme