Kuluttajillakin on vastuu maksamisen turvallisuuden toteutumisessa
"Ilman luottamusta ei synny toimivia rahoitusmarkkinoita tai maksujärjestelmiä", Suomen Pankin johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki sanoi tänään Maksufoorumissa. Helsingissä järjestetyssä tilaisuudessa kuultiin, miten maksaminen turvataan nyt ja tulevaisuudessa ja millaisia vaihtoehtoja maksamiseen tarvitaan.
Suomen Pankki kannustaa suomalaisia huolehtimaan omien päivittäisten ostostarpeittensa turvaamisesta häiriötilanteissa maksamisen kotivaralla. Maksamisen kotivaralla tarkoitetaan mahdollisuutta käyttää tarvittaessa useampaa maksuvälinettä, kuten maksukortin lisäksi käteistä ja pikamaksusovellusta, sekä tiliä vähintään kahdessa eri pankissa.
Myös sähköiset tunnistautumisen välineet ovat tärkeässä roolissa maksamisen kotivarassa. Vahvaa tunnistautumista edellytetään nykyisin lähes kaikessa verkossa tapahtuvassa maksamisessa. Tämä luo riskin väärinkäytöksille. Yksi tapa vähentää pankkihuijausten vaikuttavuutta onkin käyttää muihin kuin pankkiasioihin muita vahvan tunnistamisen välineitä, kuten mobiili- tai kansalaisvarmennetta.
"Vaihtoehdot parantavat varmuutta myös tunnistautumisessa. Kuluttajillakin on vastuu maksamisen turvallisuuden toteutumisessa. Luottamuksen rakentaminen kuuluu meille kaikille", Välimäki muistutti.
Pikamaksuratkaisusta vaihtoehtoja maksamiseen
Suomi oli pitkään maksamisen edelläkävijä. Pankit ovat toimineet digitaalisesti vuosikymmeniä. Myös suomalaiset kuluttajat omaksuvat digitaaliset maksuvälineet vaivatta. Viime aikoina maksamisen uudet innovaatiot ovat kuitenkin syntyneet pääasiassa muualla.
Tähän pyritään tekemään nyt muutos elinkeinoelämän ja viranomaisten pikamaksamisen yhteishankkeessa. Tavoitteena on luoda uusi tilipohjaiseen pikamaksamiseen nojaava maksuratkaisu. Suomen Pankki koordinoi tätä yhteishanketta.
"Pikamaksuratkaisu toisi markkinoille lisää kilpailua, välttämätöntä toimintavarmuutta ja aidon vaihtoehdon käteis- ja korttimaksamiselle", Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn sanoi Maksufoorumissa.
Vuodesta 2007 lähtien järjestetty Maksufoorumi kokoaa yhteen maksupalveluiden käyttäjät, tuottajat sekä viranomaiset. Tapahtuman tavoitteena on edistää suomalaisten toimijoiden yhteistyötä ja yhteisten näkemysten muodostumista maksamisen kehittämiseksi.
Avainsanat
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Inlåningen från hushållen var den största genom tiderna i november 20257.1.2026 10:00:00 EET | Pressmeddelande
Inlåningen från hushållen har ökat 2025 samtidigt som inlåningsräntorna har sjunkit. Inlåningen har ökat i alla inlåningsformer. Dessutom ingick finländska företag i november rikligt med nya avtal om tidsbunden inlåning.
Kotitalouksien talletuskanta oli kaikkien aikojen suurin marraskuussa 20257.1.2026 10:00:00 EET | Tiedote
Kotitaloudet ovat kasvattaneet talletuksiaan vuonna 2025 samaan aikaan kun talletusten korot ovat laskeneet. Talletukset ovat kasvaneet kaikissa talletusmuodoissa. Lisäksi suomalaiset yritykset solmivat marraskuussa runsaasti uusia määräaikaistalletussopimuksia.
Households' deposit stock at all-time high in November 20257.1.2026 10:00:00 EET | Press release
Households have increased their deposits in 2025 while interest rates on deposits have declined. Deposits have grown in all deposit categories. In addition, Finnish corporations concluded a high volume of new agreements on deposits with agreed maturity in November.
Referensränta och dröjsmålsräntor enligt räntelagen för tiden 1.1–30.6.202622.12.2025 13:30:00 EET | Pressmeddelande
Referensräntan enligt 12 § i räntelagen (633/1982) är 2,5 % för tiden 1.1–30.6.2026. Dröjsmålsräntan för denna period är 9,5 % per år (referensräntan med tillägg för sju procentenheter enligt 4 § i räntelagen). Den dröjsmålsränta som tillämpas i kommersiella avtal är 10,5 % per år (referensräntan med tillägg för åtta procentenheter enligt 4 a § i räntelagen).
Korkolain mukainen viitekorko ja viivästyskorot 1.1.–30.6.202622.12.2025 13:30:00 EET | Tiedote
Korkolain (633/1982) 12 §:n mukainen viitekorko ajanjaksona 1.1.–30.6.2026 on 2,5 %. Viivästyskorko tänä ajanjaksona on 9,5 % vuodessa (viitekorko lisättynä korkolain 4 §:n mukaisella 7 prosenttiyksikön lisäkorolla). Kaupallisiin sopimuksiin sovellettavaksi tarkoitettu viivästyskorko on 10,5 % vuodessa (viitekorko lisättynä korkolain 4 a §:n mukaisella 8 prosenttiyksikön lisäkorolla).
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme