Uusniityt parantavat pölyttäjien elinmahdollisuuksia kaupungeissa ja taajamissa
Huom! Tiedotteeseen korjattu kuvan copyright-tieto.
Tänään julkaistu yhteenveto eri puolille Suomea perustetuista uusniityistä esittelee 51 esimerkkiä siitä, miten pölyttäjille voidaan luoda uusia elinmahdollisuuksia rakennetuille alueille. Uusniityllä tarkoitetaan niittyä, joka on perustettu ainakin osittain niittykasvien siemeniä kylvämällä. Se voi olla myös nurmikosta perustettu niitty.
Lähinnä kunnille sekä ympäristö- ja puutarha-alan yhdistyksille suunnatussa, helmi-maaliskuussa 2024 toteutetussa kyselyssä saatiin tietoa yhteensä 104:stä eri puolille Suomea perustetusta uusniitystä. Hieman alle puolet näistä sijaitsee pääkaupunkiseudulla ja loput muissa Etelä-Suomen kaupungeissa, kuten Tampereella, Turussa ja Lappeenrannassa.
Uusniittyjä on monenlaisia
Nyt julkaistussa yhteenvedossa uusniittyjen sijainnit on koottu kahdelle kartalle. Lisäksi käydään yksitellen läpi yhteensä 51 esimerkkikohdetta. Kohteet esitellään tarkemmin valokuvin, ja tämän ohella kerrotaan niiden perustamistavasta sekä kasvi- ja hyönteislajistosta. Kukin esimerkkikohde on sijoitettu kartalle tarkasti, mikä antaa kiinnostuneille mahdollisuuden käydä tutustumassa kohteeseen paikan päällä. Esimerkkikohteiden kautta lukija saa käsityksen uusniittyjen moninaisuudesta.
Uusniittyjä on esimerkiksi kaupunkien puistoissa, kerrostalolähiöissä, teiden varsilla, joutomaa-alueilla ja talojen katoilla. Pinta-alaltaan laajimmat uusniityt ovat syntyneet, kun vanhoja kaatopaikka- ja soranottoalueita on maisemoitu. Niittylajistoltaan erityisen monipuolisia uusniittyjä puolestaan löytyy esimerkiksi Helsingin Vuosaaren täyttömäeltä ja Vantaan Vehkalanmäeltä Kehä III -tien varrelta.
Yhteenvedosta käy ilmi myös se, että aina uusniityn perustaminen ei ole helppoa. Kuivana kesänä niittykasvien kylvöt voivat laajalti epäonnistua, ja siksi kylvöjä voi olla tarpeen tehdä useampana vuonna.
Uusniityn voi perustaa niin kunta kuin kuntalainenkin
Erilaiset luonnonniityt ja niitä täydentävät uusniityt ovat pölyttäjähyönteisten tärkeimpiä elinympäristöjä. Tiiviisti rakennetussa ympäristössä pienetkin niittylaikut parantavat pölyttäjien elinmahdollisuuksia merkittävästi. Ne kytkevät isompia niittymäisiä alueita toisiinsa, helpottavat niittylajiston leviämistä ja auttavat muodostamaan monipuolista niittyverkostoa rakennettuun ympäristöön.
Uusniittyjen määrästä ja sijainneista on toistaiseksi ollut saatavilla heikosti julkista tietoa. Nyt julkaistu yhteenveto paikkaa tätä puutetta. Valtaosa yhteenvedon kaupunkiniityistä on perustettu viimeisen kymmenen vuoden aikana. Toiveena onkin, että yhteenveto kannustaisi niittyjen perustamiseen. Uusniittyjä voivat perustaa paitsi kunnat, myös kansalaiset omiin pihapiireihinsä.
Uusniityt ovat näkyvästi esillä myös 15.–16.6.2024 järjestettävässä Pölyttäjäviikonlopussa. Silloin pölyttäjiä on toivottavaa havainnoida erityisesti taajamien uusniityillä ja pihapiireissä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Erikoistutkija Mikko Kuussaari, etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 0295 251 331
Tutkija Ida-Maria Huikkonen, etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 0295 252 255
Tutkija Janne Heliölä, etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 0295 251 164
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Linkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Den vitkindade gåsen fick betydligt fler ungar29.8.2025 09:24:19 EEST | Pressmeddelande
Det totala antalet vitkindade gäss i huvudstadsregionen var oförändrat jämfört med föregående år, men antalet kullar och ungar var betydligt större än i fjol. Finlands miljöcentral och BirdLife Finland följer tillsammans upp hur det häckande beståndet av vitkindad gås utvecklas.
Valkoposkihanhien poikasten määrässä merkittävää kasvua29.8.2025 09:03:52 EEST | Tiedote
Pääkaupunkiseudun valkoposkihanhien kokonaismäärä pysyi ennallaan edellisvuodesta, mutta poikueita ja poikasia havaittiin viime vuotta huomattavasti enemmän. Valkoposkihanhen pesimäkannan kehitystä seurataan Suomen ympäristökeskuksen ja BirdLife Suomen yhteistyönä.
Viikkokatsaus 1.–5.9.202528.8.2025 11:48:49 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Long-term monitoring indicates clear changes in Baltic Sea ecosystem28.8.2025 10:30:00 EEST | Press release
Oxygen situation in the depths of Finland's southern sea areas has deteriorated. While nutrient loading has been curbed, phosphate phosphorus concentrations have increased over the long term. These changes have also shaped the benthos and zooplankton communities.
Långtidsövervakning pekar på tydliga förändringar i Östersjöns ekosystem28.8.2025 10:30:00 EEST | Pressmeddelande
Syreläget på de djupa bottnarna har försämrats i de södra delarna av Finlands havsområde. Trots att näringsbelastningen har minskat, har halterna av fosfatfosfor ökat på lång sikt. Också djurplankton- och bottendjursamhällena har påverkats av förändringarna.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme