Uusniityt parantavat pölyttäjien elinmahdollisuuksia kaupungeissa ja taajamissa
27.5.2024 08:00:00 EEST | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
Huom! Tiedotteeseen korjattu kuvan copyright-tieto.
Tänään julkaistu yhteenveto eri puolille Suomea perustetuista uusniityistä esittelee 51 esimerkkiä siitä, miten pölyttäjille voidaan luoda uusia elinmahdollisuuksia rakennetuille alueille. Uusniityllä tarkoitetaan niittyä, joka on perustettu ainakin osittain niittykasvien siemeniä kylvämällä. Se voi olla myös nurmikosta perustettu niitty.
Lähinnä kunnille sekä ympäristö- ja puutarha-alan yhdistyksille suunnatussa, helmi-maaliskuussa 2024 toteutetussa kyselyssä saatiin tietoa yhteensä 104:stä eri puolille Suomea perustetusta uusniitystä. Hieman alle puolet näistä sijaitsee pääkaupunkiseudulla ja loput muissa Etelä-Suomen kaupungeissa, kuten Tampereella, Turussa ja Lappeenrannassa.
Uusniittyjä on monenlaisia
Nyt julkaistussa yhteenvedossa uusniittyjen sijainnit on koottu kahdelle kartalle. Lisäksi käydään yksitellen läpi yhteensä 51 esimerkkikohdetta. Kohteet esitellään tarkemmin valokuvin, ja tämän ohella kerrotaan niiden perustamistavasta sekä kasvi- ja hyönteislajistosta. Kukin esimerkkikohde on sijoitettu kartalle tarkasti, mikä antaa kiinnostuneille mahdollisuuden käydä tutustumassa kohteeseen paikan päällä. Esimerkkikohteiden kautta lukija saa käsityksen uusniittyjen moninaisuudesta.
Uusniittyjä on esimerkiksi kaupunkien puistoissa, kerrostalolähiöissä, teiden varsilla, joutomaa-alueilla ja talojen katoilla. Pinta-alaltaan laajimmat uusniityt ovat syntyneet, kun vanhoja kaatopaikka- ja soranottoalueita on maisemoitu. Niittylajistoltaan erityisen monipuolisia uusniittyjä puolestaan löytyy esimerkiksi Helsingin Vuosaaren täyttömäeltä ja Vantaan Vehkalanmäeltä Kehä III -tien varrelta.
Yhteenvedosta käy ilmi myös se, että aina uusniityn perustaminen ei ole helppoa. Kuivana kesänä niittykasvien kylvöt voivat laajalti epäonnistua, ja siksi kylvöjä voi olla tarpeen tehdä useampana vuonna.
Uusniityn voi perustaa niin kunta kuin kuntalainenkin
Erilaiset luonnonniityt ja niitä täydentävät uusniityt ovat pölyttäjähyönteisten tärkeimpiä elinympäristöjä. Tiiviisti rakennetussa ympäristössä pienetkin niittylaikut parantavat pölyttäjien elinmahdollisuuksia merkittävästi. Ne kytkevät isompia niittymäisiä alueita toisiinsa, helpottavat niittylajiston leviämistä ja auttavat muodostamaan monipuolista niittyverkostoa rakennettuun ympäristöön.
Uusniittyjen määrästä ja sijainneista on toistaiseksi ollut saatavilla heikosti julkista tietoa. Nyt julkaistu yhteenveto paikkaa tätä puutetta. Valtaosa yhteenvedon kaupunkiniityistä on perustettu viimeisen kymmenen vuoden aikana. Toiveena onkin, että yhteenveto kannustaisi niittyjen perustamiseen. Uusniittyjä voivat perustaa paitsi kunnat, myös kansalaiset omiin pihapiireihinsä.
Uusniityt ovat näkyvästi esillä myös 15.–16.6.2024 järjestettävässä Pölyttäjäviikonlopussa. Silloin pölyttäjiä on toivottavaa havainnoida erityisesti taajamien uusniityillä ja pihapiireissä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Erikoistutkija Mikko Kuussaari, etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 0295 251 331
Tutkija Ida-Maria Huikkonen, etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 0295 252 255
Tutkija Janne Heliölä, etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 0295 251 164
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Linkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Viikkokatsaus 30.3–2.4.202626.3.2026 13:34:03 EET | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Torkan fortsätter vara utmanande – många sjöar och grundvattennivåer är låga26.3.2026 07:00:00 EET | Pressmeddelande
Grundvattennivåerna ligger under det normala i stora delar av landet, med undantag för Lappland. Situationen har förvärrats av en ovanligt snöfattig vinter, långa köldperioder, en tidig vår samt en långvarig torka särskilt i östra Finland. Enligt prognosen kommer de stora sjöarna i östra Finland att förbli låga även i år. Vårens och sommarens torka kan påverka tillgången på vatten, jordbrukets skördar, risken för skogsbränder, vattentransport, rekreationsanvändningen av vattendrag samt energiproduktion. Nederbörden under våren avgör vilka effekter torkan slutligen kommer att ha.
Kuivuustilanne jatkuu haastavana – monet järvet ja pohjavedet matalalla26.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Pohjavesien pinnat ovat tavanomaista matalammalla useilla alueilla Lappia lukuun ottamatta. Tilannetta ovat pahentaneet poikkeuksellisen vähäluminen talvi, pitkät pakkasjaksot, aikainen kevät sekä erityisesti Itä-Suomessa pitkään jatkunut kuivuustilanne. Ennusteen mukaan Itä-Suomen suuret järvet pysyvät tänäkin vuonna matalalla. Kevään ja kesän kuivuus voi vaikuttaa talousveden riittävyyteen, maatalouden satoihin, maastopaloihin, vesiliikenteeseen, vesistöjen virkistyskäyttöön ja energiantuotantoon. Kevään sademäärät vaikuttavat lopullisen kuivuustilanteen kehittymiseen.
Muovi ei kuulu maaperään vaan kiertoon – puutarhurin muovivalinnat näkyvät maaperässä pitkään24.3.2026 07:30:00 EET | Tiedote
Muovi on vakiinnuttanut paikkansa paitsi kodeissa myös kotipuutarhoissa: ruukuissa, katteissa, sidontanaruissa ja multapusseissa. Oikein käytettynä se kestää ja kiertää. Maaperään päätyessään muovi ei kuitenkaan katoa, vaan pilkkoutuu mikromuoviksi, joka voi säilyä ympäristössä pitkään.
Tutkijat: Suomessa ei tunnisteta energiaköyhyyttä23.3.2026 07:03:50 EET | Tiedote
Suomalaisista kotitalouksista noin 7–15 prosenttia on energiaköyhiä, mikä suurimmillaan tarkoittaa noin 300 000 kotia. Aalto-yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan energiaköyhyys liittyy muun muassa lämmitysmuotoon, asuinpaikkaan, työmarkkinatilanteeseen, perhekokoon ja sukupuoleen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme