Uusniityt parantavat pölyttäjien elinmahdollisuuksia kaupungeissa ja taajamissa
27.5.2024 08:00:00 EEST | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
Huom! Tiedotteeseen korjattu kuvan copyright-tieto.
Tänään julkaistu yhteenveto eri puolille Suomea perustetuista uusniityistä esittelee 51 esimerkkiä siitä, miten pölyttäjille voidaan luoda uusia elinmahdollisuuksia rakennetuille alueille. Uusniityllä tarkoitetaan niittyä, joka on perustettu ainakin osittain niittykasvien siemeniä kylvämällä. Se voi olla myös nurmikosta perustettu niitty.
Lähinnä kunnille sekä ympäristö- ja puutarha-alan yhdistyksille suunnatussa, helmi-maaliskuussa 2024 toteutetussa kyselyssä saatiin tietoa yhteensä 104:stä eri puolille Suomea perustetusta uusniitystä. Hieman alle puolet näistä sijaitsee pääkaupunkiseudulla ja loput muissa Etelä-Suomen kaupungeissa, kuten Tampereella, Turussa ja Lappeenrannassa.
Uusniittyjä on monenlaisia
Nyt julkaistussa yhteenvedossa uusniittyjen sijainnit on koottu kahdelle kartalle. Lisäksi käydään yksitellen läpi yhteensä 51 esimerkkikohdetta. Kohteet esitellään tarkemmin valokuvin, ja tämän ohella kerrotaan niiden perustamistavasta sekä kasvi- ja hyönteislajistosta. Kukin esimerkkikohde on sijoitettu kartalle tarkasti, mikä antaa kiinnostuneille mahdollisuuden käydä tutustumassa kohteeseen paikan päällä. Esimerkkikohteiden kautta lukija saa käsityksen uusniittyjen moninaisuudesta.
Uusniittyjä on esimerkiksi kaupunkien puistoissa, kerrostalolähiöissä, teiden varsilla, joutomaa-alueilla ja talojen katoilla. Pinta-alaltaan laajimmat uusniityt ovat syntyneet, kun vanhoja kaatopaikka- ja soranottoalueita on maisemoitu. Niittylajistoltaan erityisen monipuolisia uusniittyjä puolestaan löytyy esimerkiksi Helsingin Vuosaaren täyttömäeltä ja Vantaan Vehkalanmäeltä Kehä III -tien varrelta.
Yhteenvedosta käy ilmi myös se, että aina uusniityn perustaminen ei ole helppoa. Kuivana kesänä niittykasvien kylvöt voivat laajalti epäonnistua, ja siksi kylvöjä voi olla tarpeen tehdä useampana vuonna.
Uusniityn voi perustaa niin kunta kuin kuntalainenkin
Erilaiset luonnonniityt ja niitä täydentävät uusniityt ovat pölyttäjähyönteisten tärkeimpiä elinympäristöjä. Tiiviisti rakennetussa ympäristössä pienetkin niittylaikut parantavat pölyttäjien elinmahdollisuuksia merkittävästi. Ne kytkevät isompia niittymäisiä alueita toisiinsa, helpottavat niittylajiston leviämistä ja auttavat muodostamaan monipuolista niittyverkostoa rakennettuun ympäristöön.
Uusniittyjen määrästä ja sijainneista on toistaiseksi ollut saatavilla heikosti julkista tietoa. Nyt julkaistu yhteenveto paikkaa tätä puutetta. Valtaosa yhteenvedon kaupunkiniityistä on perustettu viimeisen kymmenen vuoden aikana. Toiveena onkin, että yhteenveto kannustaisi niittyjen perustamiseen. Uusniittyjä voivat perustaa paitsi kunnat, myös kansalaiset omiin pihapiireihinsä.
Uusniityt ovat näkyvästi esillä myös 15.–16.6.2024 järjestettävässä Pölyttäjäviikonlopussa. Silloin pölyttäjiä on toivottavaa havainnoida erityisesti taajamien uusniityillä ja pihapiireissä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Erikoistutkija Mikko Kuussaari, etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 0295 251 331
Tutkija Ida-Maria Huikkonen, etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 0295 252 255
Tutkija Janne Heliölä, etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 0295 251 164
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Linkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Finland behöver utan dröjsmål en strategi för biologisk mångfald10.3.2026 01:00:00 EET | Pressmeddelande
Att trygga den biologiska mångfalden kräver långsiktigt och konsekvent beslutsfattande. Därför förutsätter naturvårdslagen att en strategi för biologisk mångfald utarbetas. Trots detta har Finland sedan år 2020 saknat en gällande strategi. Strategin och det handlingsprogram som ska styra dess genomförande måste färdigställas utan dröjsmål för att målmedvetet kunna avancera arbetet med att stoppa naturförlusten och förbättra naturens tillstånd, konstaterar en grupp bestående av medlemmar i den nationella IPBES-arbetsgruppen i sitt uttalande.
Suomi tarvitsee viipymättä luonnon monimuotoisuusstrategian10.3.2026 01:00:00 EET | Tiedote
Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen vaatii pitkäjänteistä ja johdonmukaista päätöksentekoa. Tästä syystä luonnonsuojelulaki edellyttää luonnon monimuotoisuusstrategian laatimista. Silti Suomi on jo vuodesta 2020 ollut ilman voimassa olevaa strategiaa. Strategia ja sen toimeenpanoa ohjaava toimintaohjelma on saatettava viipymättä valmiiksi, jotta työtä luontokadon pysäyttämiseksi ja luonnon tilan parantamiseksi voidaan määrätietoisesti edistää, esittää kansallisen IPBES-työryhmän jäsenistä koostuva ryhmä kannanotossaan.
Viikkokatsaus 9.–13.3.20265.3.2026 12:13:28 EET | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Vårfloderna väntas bli små på många håll5.3.2026 08:10:49 EET | Pressmeddelande
Vårfloderna väntas bli mycket små i södra, västra och mellersta Finland eftersom snömängderna har varit ovanligt små. Snösituationen i Lappland tyder på normala eller något mindre vårfloder. Det är dock viktigt att komma ihåg att flodens storlek i slutändan alltid beror på nederbörden och temperaturen under snösmältningen.
Kevättulvat jäämässä monin paikoin pieniksi5.3.2026 08:10:30 EET | Tiedote
Kevättulvat ovat jäämässä hyvin pieniksi maan etelä-, länsi- ja keskiosissa, koska lunta on ollut harvinaisen vähän. Lapin lumitilanne ennakoi tavanomaisia tai hieman pienempiä tulvia. On kuitenkin hyvä huomioida, että tulvan koko riippuu aina lopulta sulamisajan sateista ja lämpötilasta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme