Tampereen yliopisto

Väitös: Ymmärrys kantasolujen erilaistumisesta auttaa kehittämään rasva- ja luukudoksen sairauksien hoitoa

Jaa

Kantasolut ovat monikykyisiä soluja, jotka pystyvät erilaistumaan eri kudosten soluiksi. Väitöstutkimuksessaan FM Laura Hyväri tutki solunsisäisiä mekanismeja, jotka ohjaavat kantasolujen erilaistumista. Tutkimus antoi lisätietoa ihmisen kantasolujen erilaistumisesta luu- ja rasvakudoksen suuntiin. Tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi osteoporoosin ja liikalihavuuden hoitojen kehittämiseen.

Laura Hyväri
Laura Hyväri Kuva: KuvaKorpela

Yksilönkehitys hedelmöittyneestä munasolusta monta eri solutyyppiä sisältäväksi alkioksi perustuu kantasolujen kykyyn jakautua ja erilaistua eri kudosten solutyypeiksi. Aikuisessa yksilössä kantasolut vastaavat kudosten korjauksesta ja uudismuodostuksesta esimerkiksi kudosvaurion jälkeen. Kantasolujen erilaistuminen eri solutyypeiksi on tarkasti säädelty prosessi, johon osallistuu solunsisäisiä viestimekanismeja eli signalointireittejä.

Laura Hyväri tutki väitöstutkimuksessaan aikuisten lahjoittajien rasvakudoksesta tai luuytimestä eristettyjä monikykyisiä kantasoluja. Tutkimuksessa tarkasteltiin signalointireittejä, joiden tiedetään olevan merkityksellisiä solujen kiinnittymiskyvylle ja solutukirangan dynamiikalle. Tutkimuksessa havaittiin, että nämä mekanismit ovat keskeisiä säätelijöitä kantasolujen erilaistumissuunnan valinnalle.

– Tutkimuksemme mukaan molekulaarisina kytkiminä rasva- ja luuerilaistumissuuntien välillä toimivat soluadheesiota säätelevä fokaaliadheesiokinaasisignalointi sekä aktiinitukirangan dynamiikkaa säätelevä ROCK-signalointi ja sen kohdeproteiini transkriptiotekijä MRTF-A. Tämä tarkoittaa, että signaloinnin aktiivisuus sai aikaan kantasolujen erilaistumisen luukudoksen suuntaan, kun taas signaloinnin aktiivisuuden estäminen lisäsi rasvaerilaistumista, Hyväri kertoo.

Hyväri selvitti väitöstutkimuksessaan myös bioaktiivisen lasin vaikutusmekanismeja kantasoluissa. Bioaktiivinen lasi on erityisen houkutteleva biomateriaali käytettäväksi luun kudosteknologiassa, koska sen on havaittu tehostavan kantasolujen luuerilaistumista. Bioaktiivisen lasin vaikutusmekanismit ovat kuitenkin vielä puutteellisesti tunnettuja.

– Tutkimuksessamme osoitimme, että bioaktiivisesta lasista uutetut bioaktiiviset ionit pystyvät tehostamaan kantasolujen erilaistumista luukudoksen suuntaan. Biolasi-ionit aktivoivat solunsisäistä p38 MAPK-signalointia ja sen kohdemolekyylillä – lämpöshokkiproteiini 27:llä eli HSP27:llä – havaittiin uusi rooli kantasolujen luuerilaistumisessa. Tuloksemme viittaavat siihen, että HSP27:n vuorovaikutus aktiinitukirangan kanssa voisi toimia luuerilaistumisen säätelijänä, Hyväri kertoo.

Väitöstutkimuksessa tuotetun tiedon avulla voidaan kehittää tietopohjaisia kudosteknologisia ratkaisuja pehmyt- tai luukudoksen vaurioiden korjaamiseen ja esimerkiksi osteoporoosin hoitoon. Ymmärrys rasvaerilaistumisesta auttaa selvittämään rasvakudoksen häiriöiden, kuten liikalihavuuden, taustatekijöitä ja mahdollistaa kohdennettujen hoitomenetelmien kehittämisen.

Laura Hyväri on kotoisin Tampereelta ja valmistui filosofian maisteriksi Tampereen yliopiston bioteknologian koulutusohjelmasta keväällä 2015. Hyväri työskentelee nykyisin hedelmöityshoitobiologina Fimlab Laboratoriolla Tampereella.

Väitöstilaisuus perjantaina 14. kesäkuuta

Filosofian maisteri Laura Hyvärin solu- ja kudosteknologian alaan kuuluva väitöskirja Molecular Mechanisms of Cell Adhesion and Cytoskeletal Dynamics Underlying Human Mesenchymal Stem Cell Differentiation tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 14.6.2024 klo 12 Arvo-rakennuksen salissa F114 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii dosentti Maria Vartiainen Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Susanna Miettinen Tampereen yliopistosta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Laura Hyväri
laura.hyvari@tuni.fi

Kuvat

Laura Hyväri
Laura Hyväri
Lataa

Linkit

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Tampereen yliopiston EVIL-AI-hanke tutkii ja torjuu tekoälyn pimeää puolta.19.6.2024 11:43:09 EEST | Tiedote

Jane ja Aatos Erkon säätiö on myöntänyt 1,4 miljoonaa euroa Tampereen yliopiston EVIL-AI-hankkeelle, jossa tutkitaan tekoälyn pimeää puolta. Hankkeen tavoitteena on tunnistaa ja ehkäistä tekoälyagenttien eli ohjelmistojen ja järjestelmien haittavaikutuksia, kuten epäeettistä ja rikollista toimintaa. Jotta tekoälyä voidaan hyödyntää turvallisesti, sen haittoja täytyy hallita.

Kyselytutkimus: Miten koti soveltuu monenlaisen työnteon paikaksi?18.6.2024 12:59:37 EEST | Tiedote

Onko koti sinulle yksityinen tila lepäämistä, palautumista, virkistystä ja sosiaalista kanssakäymistä varten? Vai näetkö sen myös aktiivisena tilana, jossa voit tehdä monenlaista työtä? Tampereen yliopiston tutkijat etsivät nyt vastaajia kyselyyn sekä haastateltavia tutkimukseen. Tutkijoita kiinnostaa, miten ihmiset järjestävät asuinympäristönsä voidakseen työskennellä siellä. Tutkimus etsii etätyön ja digitaalisen työn järjestämiseen kestäviä ratkaisuja, jotka hyödyttävät sekä työntekijää että työnantajaa.

Väitös: Full-duplex-lähetinvastaanottimet mahdollistavat tiedonsiirron, tutkaamisen ja turvallisuuden yhdistämisen samaan laitteeseen17.6.2024 15:06:18 EEST | Tiedote

Diplomi-insinööri Jaakko Marin tutkii väitöskirjassaan, kuinka full-duplex-lähetinvastaanottimia voidaan hyödyntää yhdistämään tiedonsiirron, tutkaamisen ja turvallisuuden toimintoja. Toimintoja yhdistämällä säästetään rajallisia radioresursseja ja voidaan hyödyntää eri toiminnoista saatavaa lisäinformaatiota.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye