Väitös: Tasa-arvon edistämisessä yliopistoissa on puutteita

Jaa

Yliopistot ovat sitoutuneet huomioimaan sukupuolinäkökulman kaikessa toiminnassaan, mutta tasa-arvo-ohjelmien toteuttamisessa on monia ongelmia. Asia käy ilmi KM Johanna Lätin kasvatustieteiden alan väitöskirjasta, joka tarkasteli kansainvälisten tasa-arvosuositusten soveltamista ja työntekijöiden kokemuksia eriarvoisuudesta. Lätti tutki sukupuolten tasa-arvon edistämistä viimeisimmän yliopistouudistuksen aikana.

Johanna Lätti (Kuva: Teija Lätti)
Johanna Lätti (Kuva: Teija Lätti)

Yliopistoja velvoittavat tasa-arvolain vaatimukset, ja ne ovat sitoutuneet sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen (gender mainstreaming).   Viimeisimmän yliopistouudistuksen aikana sukupuolten eriarvoisuuden ongelmiin kiinnitettiin vain vähän huomiota, vaikka sukupuolijaot eivät ole purkautuneet toivotusti. Naisten suhteellinen osuus vähenee ylemmille uratasoille siirryttäessä, ja heidän palkkatasonsa on keskimäärin miehiä matalampi. Naisia on suhteessa enemmän määräaikaisissa ja opetuspainotteisissa tehtävissä, joissa urakehityksen mahdollisuudet ovat heikompia.

Johanna Lätin väitöstutkimus osoitti, että kansainvälisesti suositellun valtavirtaistamisen periaatteen toteuttamiseen liittyy käsitteellisiä, käytännöllisiä ja eettisiä haasteita. Tavoitteet eivät huomioi riittävästi yliopistotyön erityispiirteitä ja ongelmakohtia, eivätkä ne onnistu puuttumaan eriarvoistaviin mekanismeihin.

– Standardimaiset, ylhäältä alas ohjattavat tasa-arvovelvoitteet eivät välttämättä sovellu sellaisenaan tiettyyn instituutioon. Yliopistoissa ne eivät riitä korjaamaan syvällä olevia sukupuolittuneita rakenteita, käytäntöjä ja asenteita, sanoo Johanna Lätti.

Tutkimus osoittaa esimerkiksi sen, että yliopistotyöntekijät pitivät palkitsemisen kriteerejä ja rekrytointikäytäntöjä osin epäoikeudenmukaisina. Naisvaltaisten alojen ja naistapaisen työn koettiin saavan vähemmän arvostusta. Akateemisen yhteisön ja oman perheen eteen tehtävä huolenpidollinen työ on ammatillisesti ja taloudellisesti epäedullista, mikä koskee enenevästi myös miehiä.

– Näitä kysymyksiä tasa-arvo-ohjelmat eivät aina tunnista. Tasa-arvon mittarit vertaavat miesten ja naisten ryhmiä mekaanisesti toisiinsa, ja tilastojen taakse jää paljon näkymättömiin, Lätti toteaa.   

Tasa-arvon edistäminen edellyttää aitoa keskustelua

Toisaalta tasa-arvo ei ole enää korkeakoulu- ja tiedepolitiikan  keskiössä. Siihen viitataan usein välineellisesti keinona kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantamiseen. Tasa-arvotyö kohtaa käytännön ongelmia, kuten tiedonsaannin, resurssien ja toimivallan puutteen. Siinä huolehditaan Lätin mukaan monesti vain minimivelvollisuuksien täyttämisestä, eivätkä tasa-arvotoimet useinkaan vastaa työntekijöiden arkisia kokemuksia epäkohdista. Yliopistouudistus vahvisti tasa-arvotyötä entisestään henkilöstöhallinnollisena osa-alueena erillään ruohonjuuritasosta. 

– Jos tasa-arvoa halutaan aidosti edistää, olisi löydettävä keinoja osallistaa koko yhteisöä ja kuulla eri ryhmien kokemuksia. Tasa-arvopolitiikka kytkeytyy myös aina myös joihinkin arvoihin. Tutkimukseni näkökulma oikeudenmukaisuuden etiikkaan paljasti, että tasa-arvon mittareiden ja kokemusten välillä oli eroja siinä, mitä pidetään arvokkaana. Tätä pohdintaa ei instituutioissa useinkaan tehdä, vaikka esimerkiksi juuri yliopistoissa olisi edellytykset käydä arvokeskustelua, Lätti sanoo. 

Tutkimuksen tulokset on julkaistu englanniksi neljässä vertaisarvioidussa artikkelissa kansainvälisissä tiedejulkaisuissa.

Johanna Lätti on kotoisin Tampereelta. Hän on asunut viime vuodet ulkomailla, pääosin Ranskassa. Parhaillaan Lätti työskentelee sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvoyksikössä Helsingissä ja valmistelee hallituksen tasa-arvopolitiikkaa sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi työelämässä.

Väitöstilaisuus lauantaina 8. kesäkuuta 

Kasvatustieteen maisteri Johanna Lätin kasvatustieteiden alaan kuuluva väitöskirja Tasa-arvopolitiikan ylikansalliset ohjelmat ja paikallinen todellisuus. Gender mainstreaming -politiikka muuttuvissa suomalaisissa yliopistoissa tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa lauantaina 8.6.2024 klo 12 Tampereen yliopiston keskustakampuksella, päärakennuksen salissa D11 (Kalevantie 4, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori (emerita) Liisa Husu, Örebron yliopisto. Kustoksena toimii professori (emerita) Anja Heikkinen, Tampereen yliopisto.

Yhteyshenkilöt

Johanna Lätti
johanna.latti@tuni.fi
02 951 63 348

Linkit

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Tampereen yliopiston EVIL-AI-hanke tutkii ja torjuu tekoälyn pimeää puolta.19.6.2024 11:43:09 EEST | Tiedote

Jane ja Aatos Erkon säätiö on myöntänyt 1,4 miljoonaa euroa Tampereen yliopiston EVIL-AI-hankkeelle, jossa tutkitaan tekoälyn pimeää puolta. Hankkeen tavoitteena on tunnistaa ja ehkäistä tekoälyagenttien eli ohjelmistojen ja järjestelmien haittavaikutuksia, kuten epäeettistä ja rikollista toimintaa. Jotta tekoälyä voidaan hyödyntää turvallisesti, sen haittoja täytyy hallita.

Kyselytutkimus: Miten koti soveltuu monenlaisen työnteon paikaksi?18.6.2024 12:59:37 EEST | Tiedote

Onko koti sinulle yksityinen tila lepäämistä, palautumista, virkistystä ja sosiaalista kanssakäymistä varten? Vai näetkö sen myös aktiivisena tilana, jossa voit tehdä monenlaista työtä? Tampereen yliopiston tutkijat etsivät nyt vastaajia kyselyyn sekä haastateltavia tutkimukseen. Tutkijoita kiinnostaa, miten ihmiset järjestävät asuinympäristönsä voidakseen työskennellä siellä. Tutkimus etsii etätyön ja digitaalisen työn järjestämiseen kestäviä ratkaisuja, jotka hyödyttävät sekä työntekijää että työnantajaa.

Väitös: Full-duplex-lähetinvastaanottimet mahdollistavat tiedonsiirron, tutkaamisen ja turvallisuuden yhdistämisen samaan laitteeseen17.6.2024 15:06:18 EEST | Tiedote

Diplomi-insinööri Jaakko Marin tutkii väitöskirjassaan, kuinka full-duplex-lähetinvastaanottimia voidaan hyödyntää yhdistämään tiedonsiirron, tutkaamisen ja turvallisuuden toimintoja. Toimintoja yhdistämällä säästetään rajallisia radioresursseja ja voidaan hyödyntää eri toiminnoista saatavaa lisäinformaatiota.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye