Liikenne- ja viestintävaliokunnan sd-edustajat: Talousarvion käsittelystä tuli hallituspuolueiden arvoton näytelmä

– Muutosten tarkoitus on pyyhkiä virkatyönä valmistellusta lausuntopohjasta pois kaikki valiokunnan asiantuntijakuulemisissa esiin tullut huoli ja kritiikki sekä tuoda lausuntoon korulauseita hallituksen saavutuksista. Toiminta kaivaa pohjaa kuulemisilta ja halventaa eduskunnan työtä, jos määräenemmistöllä nuijitaan jo lausuntovaiheessa hallituspuolueiden mielen mukaan. Liikenne- ja viestintävaliokunnalla on kuitenkin ollut perinteisesti rakentava henki, jossa on pyritty tasapuolisesti käsittelemään asioita. Nyt valitettavasti tämä runnomistaktiikka on levinnyt muista valiokunnista myös valiokuntaamme, sanoo kansanedustaja Seppo Eskelinen. 

Valtion vuoden 2025 talousarvioesitys ei tarjoa liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan osalta ratkaisuja liikennepolitiikan isoihin kysymyksiin eli korjausvelan korkeaan kustannustasoon, vaikuttaviksi arvioitujen kehittämishankkeiden rahoitukseen eikä päästövähennysten saavuttamiseen tai joukkoliikenteen kehittämiseen.

Kansanedustaja Pinja Perholehdon mukaan hallitukselta puuttuu visio joukkoliikenteen tulevaisuudesta, kun se kapeakatseisesti suorastaan haittaa joukkoliikenteen kehitystä.

–  Kun väestö ikääntyy ja palveluverkot harventuvat, mutta kaikkien pitäisi pystyä yhä kulkemaan, tulisi uusia ratkaisuja hakea joukkoliikenteen piloteilla. Mitään uutta ei kuitenkaan kehitetä, koska hallitus ei ymmärrä investoida uuteen. Kustannusten nousua ei myöskään ole huomioitu joukkoliikenteen rahoituksessa, mikä johtaa liikenneyhteyksien supistumiseen. Junakuuluvuuden parantamiseen jo myönnetty määrärahakin leikattiin pois, vaikka se olisi voitu käyttää yhä työmatkojen sujuvoittamiseen. Hallituksen on korkea aika ymmärtää, että mitä useampi vaihtaa joukkoliikenteeseen tai esimerkiksi työmatkapyöräilyyn, sitä helpompaa päästövähennystavoitteidenkin saavuttaminen on.  Helpompien toimien laiminlyöminen lisää painetta tehdä sellaisia päästövähennystoimia, jotka osuvat enemmän heihin, joille henkilöauto on ainoa vaihtoehto päivittäisessä liikkumisessa, hän muistuttaa.

Huolimatta panostuksista teiden asfaltointiin korjausvelan arvioidaan nousevan nykyisestä yli neljästä miljardista jo viiteen miljardiin hallituskauden loppuun mennessä. Väylävirasto arvioi korjausvelan pysyväksi rahoitustarpeeksi 600 miljoonaa vuodessa lisää. Hallitus käyttää lähes kaiken korjausvelan taittamiseen varaamansa lisärahoituksen ensi vuoden loppuun mennessä, joten loppukauden korjauksiin etsitään rahaa kehittämisrahoituksen puolelta, jossa uusien liikennehankkeiden rahoitus leikataan pysyvästi noin puoleen aiemmasta. 

– Leikkaukset eivät kuitenkaan koske hallitusta itseään, vaan se on ilmoittanut toteuttavansa oman investointikokonaisuutensa valtionyhtiöistä imettävällä kertarahoituksella. On selvää, ettei liikennehankkeiden rahoittaminen valtion tuottavaa omaisuutta myymällä ole todellakaan kestävä ratkaisu tulevaisuutta silmällä pitäen. Mielestämme hallituksen olisi palattava aiempaan rahoitusmalliin ja pohdittava keinoja karanneen kustannustason ratkaisemiseksi, kansanedustaja Marko Asell toteaa.

– Ministeri Ranne on julistanut hallituksen käynnistävän nyt useita liikenneinfrahankkeita, mutta hän jättää kertomatta, että kehittämishankkeiden sitomattoman rahoituksen puolitus supistaa merkittävästi seuraavien hallitusten liikkumavaraa. Leikkaus estää uusien liikennehankkeiden toteuttamisen yhdessä sovitun Liikenne 12 -suunnitelman mukaisesti ja lykkää näin kansalaisten ja elinkeinoelämän odottamia investointeja yhä kauemmas tulevaisuuteen, mikä kasvattaa puolestaan investointivelkaa. Samalla korjausvelan hoidossa on unohtunut mm. alempi tieverkko ja siltojemme rapistuva kunto, kansanedustaja Anna-Kristiina Mikkonen kertoo.

Liikenne- ja viestintävaliokunnan sd-ryhmä jätti valtion vuoden 2025 talousarvioesitystä koskevaan lausuntoon valtionvarainvaliokunnalle eriävän mielipiteen tänään 24.10.