Raportti: Leikkaukset hoivapalveluista siirtävät taakkaa läheisille ja voivat heikentää heidän työllisyyttään merkittävästi

Hyvinvointialueet hakevat paraikaa säästöjä vähentämällä ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan palvelupaikkoja. Kalevi Sorsa -säätiön talouspolitiikan tutkija Heta Melartin tarkastelee raportissaan, miten leikkaukset siirtävät hoivavastuuta palkatonta hoivaa tarjoaville läheisille ja miten se vaikuttaa heidän työllisyyteensä. Melartin tekee myös ensi kertaa Suomessa arviolaskelman näistä vaikutuksista. Sitä varten hän analysoi yhteensä 33 vuosina 2012–2024 julkaistua palkattoman hoivatyön ja vanhushoivapalveluiden työmarkkinavaikutuksia koskevaa kansainvälistä tutkimusta. 

–  Tutkimukset osoittavat, että ikääntyneen läheisen hoivaaminen johtaa monilla työikäisillä ansiotyön lopettamiseen, työtuntien vähentämiseen ja matalampaan palkkaan. Kaikkien voimavarat eivät yksinkertaisesti riitä palkkatöihin, kun läheisen auttaminen kuormittaa, Melartin summaa. 

Ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa, ja se heijastuu myös ympärivuorokautisen hoivan tarpeeseen. Vuoden 2023 lopussa näiden palvelujen peittävyys oli 75 vuotta täyttäneillä 6,4 prosenttia, eli noin 40 000 henkilöllä oli ympärivuorokautisen palveluasumisen paikka. Raportissa arvioidaan, että väestön ikääntyessä määrä kasvaisi noin 49 000 henkilöön vuoteen 2030 mennessä, jos peittävyys pysyisi ennallaan.

– Ympärivuorokautisen hoivan tarve kasvaa väestön ikääntymisen vuoksi noin 9 000 henkilöllä tällä vuosikymmenellä. Hallitus kuitenkin hakee säästöjä sote-palveluista, minkä seurauksena hyvinvointialueet ovat nykyarvioiden mukaan karsimassa hoivapaikkoja noin 2 000:lla. On selvää, että näin hoivavastuuta siirretään yhä enemmän läheisten harteille, Melartin toteaa. 

Raportissa esitetään arvio siitä, miten tämä noin 11 000 ympärivuorokautisen palveluasumispaikan vähentäminen vaikuttaa palvelua tarvitsevien läheisten työllisyyteen. Kansainvälisiin tutkimuksiin nojaavan laskelman mukaan hoivapaikkojen väheneminen voi heikentää työllisyyttä 400–1900 henkilötyövuodella vuoteen 2030 mennessä. Arvion vaihteluväli kertoo epävarmuudesta, joka liittyy muun muassa siihen, että laskelmassa on pitänyt nojata Suomen ulkopuolella tehtyihin tutkimuksiin.

– Ympärivuorokautista hoivaa tarvitsevien henkilöiden läheisten työllisyys heikkenisi suunnilleen yhdellä jokaista kymmentä lakkautettavaa asiakaspaikkaa kohden. Vaikkapa muistisairaan ihmisen hoivan tarve ei poistu sillä, että palveluista leikataan, eivätkä omaiset halua jättää läheistään tyhjän päälle, Melartin sanoo.

Raportissa tarkastellaan myös palkattoman hoivan pidemmän aikavälin vaikutuksia läheisiin sekä hoivavastuun jakautumista sukupuolten välillä.

– Läheistään hoivaa edelleen useammin nainen. Myös palkattoman hoivan kielteiset vaikutukset korostuvat naisilla. Heidän työllisyytensä ja palkkansa voivat jäädä matalammiksi jopa pysyvästi, sillä hoivaajien ei ole aina helppoa palata ansiotyöhön, Melartin sanoo.

Laskelman avulla voidaan arvioida myös työllisyyden laskun vaikutusta julkiseen talouteen.

– On odotettavissa, etteivät ympärivuorokautisen hoivan vähentämisellä tavoitellut säästöt toteudu kokonaisuudessaan. Hoivan tarpeessa olevien henkilöiden läheisten työllisyyden lasku voisi heikentää julkista taloutta vuosittain kymmenillä miljoonilla euroilla, kun verotulot laskisivat ja etuusmenot kasvaisivat, Melartin arvioi. 

Arviossa ei ole huomioitu kaikkia hoivaleikkausten vaikutuksia julkiseen talouteen. Ympärivuorokautisen palveluasumisen heikentynyt saatavuus voi esimerkiksi kuormittaa muita terveydenhuollon palveluja ja lisätä niiden kustannuksia. 

– Raportti osoittaa, että hoivapalvelujen taloudellisia vaikutuksia tulisi arvioida kokonaisvaltaisemmin. Ikääntyneiden hoivapalveluja ei pidä kuitenkaan ajatella vain kulueränä eikä niiden vaikutuksia voi mitata vain rahassa. Riittämättömät palvelut johtavat aina inhimilliseen kärsimykseen, Melartin sanoo. 

Julkaisu Joku muu hoitaa: Miten ympärivuorokautisen palveluasumisen säästöt vaikuttavat palkattomaan hoivaan ja läheisten työllisyyteen? on osa Kalevi Sorsa -säätiön Tasapainon talouspolitiikka -hanketta, johon on saatu avustusta Palkansaajasäätiöltä, Kuluttajaosuustoiminnan säätiöltä, Riihi säätiöltä ja Turun työväensäätiöltä.

Lisätiedot:

Heta Melartin

tutkija

Kalevi Sorsa -säätiö

heta.melartin@sorsafoundation.fi

puh. 050 362 8592