Korkeakoulutuksen tulee huomioida monikieliset opiskelijat paremmin
FM Kirsi Leskisen väitöstutkimus osoittaa, että maahanmuuttaneiden polut korkeakoulualoille voivat olla pitkiä ja monivaiheisia. Suomalaisessa yhteiskunnassa ja erityisesti korkeakoulutuksessa ei vielä tunnisteta riittävästi monikielisten ihmisten potentiaalia, jonka tutkimus tuo esiin.
Vaikka julkisessa keskustelussa niin kutsutut kansainväliset osaajat on toivottu ryhmä työmarkkinoilla, moni aikuisena Suomeen muuttanut korkeakoulutettu henkilö joutuu täydentämään tai haluaa täydentää osaamistaan mielekkään työn löytämiseksi. Myös suomen kielen oppiminen on monelle tärkeää. Leskisen väitöstutkimus valottaa korkeakoulutaustaisten maahanmuuttaneiden haasteita ja mahdollisuuksia, kun he navigoivat kohti ammatillisia tavoitteitaan. Tutkimuksessa korostuu tilanteiden yksilöllisyys.
”Julkisessa keskustelussa helposti unohtuu, että niin kutsuttujen kansainvälisten osaajien taustat ja tilanteet ovat valtavan erilaisia keskenään. Joku saattaa käyttää arjessaan mielellään englantia, vaikka on asettunut Suomeen. Toinen taas saattaa muuttaa pois, vaikka on työskennellyt omalla alallaan suomeksi. Tämä yksilöllisyys pitäisi huomioida myös koulutuksissa, joihin korkeakoulutaustaiset maahanmuuttaneet osallistuvat”, Leskinen toteaa.
Opiskelu voi onnistua, vaikka kielitaito olisi vasta kehittymässä
Joskus suomi ja englanti nähdään korkeakoulutaustaisten maahanmuuttaneiden kohdalla toisilleen vastakkaisina tai erillisinä vaihtoehtoina. Lisäksi huomio kiinnittyy usein siihen, millaista suomen kielen osaamista tai paikallisten käytänteiden hallintaa yksilöiltä puuttuu.
Leskinen painottaa, että eri kielten osaamisesta ja limittäisestä käytöstä on hyötyä opiskelussa, ja tämä tulisi huomioida myös korkeakoulutuksen käytänteissä. Korkeakoulun kielenkäyttötilanteissa ja tekstien äärellä voi lisäksi hyödyntää vaikkapa teknologian apua, toisten ihmisten tukea tai oman alan asiasisältöjen osaamista. Leskinen ehdottaa huomion kiinnittämistä yksilöiden vahvuuksiin ja potentiaaliin sekä käytänteiden joustavoittamista esimerkiksi kielitaitovaatimusten osalta. Suomen kieltäkin oppii parhaiten, kun pääsee osallistumaan.
”Olisi tärkeää kehittää tutkinto-ohjelmia, joissa opiskelijat voisivat hyödyntää koko kielellistä osaamistaan, myös kehittyviä kielitaitojaan. Lisäksi tarvitaan tukea omalla alalla tarvittavan suomen kielen taidon kehittämiseen”, Leskinen tiivistää.
Maahanmuuttotaustaiset ovat aliedustettu ryhmä niin korkeakoulutuksessa kuin työelämässä korkeakoulualoilla. Tutkimus tarjoaa eväitä kehittää korkeakoulutusta saavutettavampaan ja sosiaalisesti oikeudenmukaisempaan suuntaan.
FM Kirsi Leskisen soveltavan kielentutkimuksen ja suomen kielen väitöskirja ”Korkeakoulutaustaiset maahanmuuttaneet koulutuspolulla Suomessa: Neksusanalyysi tekstitoiminnasta, kielellisistä resursseista ja osallisuuden mahdollisuuksista” tarkastustilaisuus järjestetään 14.12.2024 klo 12.00 alkaen yliopiston päärakennuksen salissa C4. Vastaväittäjinä toimivat professori Lari Kotilainen (Helsingin yliopisto) ja yliopistonlehtori, FT Niina Hynninen (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii professori Minna Suni (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Tilaisuutta voi seurata suorana verkossa: https://r.jyu.fi/dissertation-leskinen-141224
Väitöskirja on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0436-5
Lisätietoja: Kirsi Leskinen, kirsi.m.leskinen@jyu.fi
Taustatietoja:
Kirsi Leskinen on valmistunut Jyväskylän yliopistosta filosofian maisteriksi ja äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi vuonna 2016. Sen jälkeen hän on opettanut suomen kieltä monenlaisissa konteksteissa, ja tällä hetkellä hän toimii yliopistonopettajana Jyväskylän yliopiston avoimessa yliopistossa. Väitöstutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa Työelämässä tarvittavien toisen kielen resurssien rakentuminen -hanketta (2019–2023, hankkeen johtaja Minna Suni). Tutkimusta ovat lisäksi rahoittaneet Jyväskylän yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Suomen Kulttuurirahasto sekä Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Reetta KalliolaViestinnän asiantuntija, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504335652reetta.j.kalliola@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitöstutkimus paljastaa Raamatun kymmenen käskyn roolin yhteiskunnan muodostumisessa klassikkoteoksen valossa25.4.2025 10:39:50 EEST | Tiedote
Mikä tekee yhteiskunnastamme mahdollisen? YTM Jukka Ruokanen selvitti väitöskirjassaan, millaiset tekijät tukevat sosiaalisuuden, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloa saksalaisen politiisen filosofin ja oikeusoppineen Johannes Althusiuksen teoksessa Politica Methodice Digesta. Althusiuksen mukaan yhteiskunta ei synny vain ihmisten toiminnan tai luonnollisten syiden seurauksena – myös Jumalan toimet, kuten kymmenen käskyä, ovat olennaisia yhteiselomme aikaansaamiseksi.
Kansainvälinen konferenssi rakentaa tulevaisuudenuskoa ja selviytymiskykyä23.4.2025 11:00:47 EEST | Tiedote
Ympäristökysymysten lisäksi aikamme yhteiskunnat kamppailevat monimutkaisten sosiaalisten haasteiden kanssa. Lapset, nuoret ja heidän perheensä ovat usein ensimmäisiä, joita tämän hetken yhteiskunnalliset haasteet koettelevat.
Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.
Tuore väitöstutkimus selvittää, miten tragedia auttaa käsittelemään ilmastokriisiä17.4.2025 06:58:00 EEST | Tiedote
Tragediaa pidetään turhaan vanhentuneena ja jopa kuolleena teatterimuotona, vaikka sillä voisi olla paljon annettavaa ilmastonmuutoksen hahmottamisessa ja sen seurausten käsittelemisessä, toteaa YTM Henna Vainio, joka tutki filosofian väitöskirjassaan tragedian mahdollisuutta ja merkitystä erityisesti ilmastonmuutoksen aikakaudella.
Uusi jättivirus eristettiin Jyväskylässä ensimmäistä kertaa Suomessa16.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen tutkijat ovat ensimmäistä kertaa Suomessa eristäneet jättiviruksen, joka nimettiin Jyvaskylavirukseksi. Löytö osoittaa jättivirusten olevan luultua yleisempiä pohjoisilla alueilla sekä havainnollistaa, että on vielä paljon rakenteita, joiden alkuperää ja toimintoja ei ole kunnolla tutkittu.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme