Korkeakoulutuksen tulee huomioida monikieliset opiskelijat paremmin
FM Kirsi Leskisen väitöstutkimus osoittaa, että maahanmuuttaneiden polut korkeakoulualoille voivat olla pitkiä ja monivaiheisia. Suomalaisessa yhteiskunnassa ja erityisesti korkeakoulutuksessa ei vielä tunnisteta riittävästi monikielisten ihmisten potentiaalia, jonka tutkimus tuo esiin.
Vaikka julkisessa keskustelussa niin kutsutut kansainväliset osaajat on toivottu ryhmä työmarkkinoilla, moni aikuisena Suomeen muuttanut korkeakoulutettu henkilö joutuu täydentämään tai haluaa täydentää osaamistaan mielekkään työn löytämiseksi. Myös suomen kielen oppiminen on monelle tärkeää. Leskisen väitöstutkimus valottaa korkeakoulutaustaisten maahanmuuttaneiden haasteita ja mahdollisuuksia, kun he navigoivat kohti ammatillisia tavoitteitaan. Tutkimuksessa korostuu tilanteiden yksilöllisyys.
”Julkisessa keskustelussa helposti unohtuu, että niin kutsuttujen kansainvälisten osaajien taustat ja tilanteet ovat valtavan erilaisia keskenään. Joku saattaa käyttää arjessaan mielellään englantia, vaikka on asettunut Suomeen. Toinen taas saattaa muuttaa pois, vaikka on työskennellyt omalla alallaan suomeksi. Tämä yksilöllisyys pitäisi huomioida myös koulutuksissa, joihin korkeakoulutaustaiset maahanmuuttaneet osallistuvat”, Leskinen toteaa.
Opiskelu voi onnistua, vaikka kielitaito olisi vasta kehittymässä
Joskus suomi ja englanti nähdään korkeakoulutaustaisten maahanmuuttaneiden kohdalla toisilleen vastakkaisina tai erillisinä vaihtoehtoina. Lisäksi huomio kiinnittyy usein siihen, millaista suomen kielen osaamista tai paikallisten käytänteiden hallintaa yksilöiltä puuttuu.
Leskinen painottaa, että eri kielten osaamisesta ja limittäisestä käytöstä on hyötyä opiskelussa, ja tämä tulisi huomioida myös korkeakoulutuksen käytänteissä. Korkeakoulun kielenkäyttötilanteissa ja tekstien äärellä voi lisäksi hyödyntää vaikkapa teknologian apua, toisten ihmisten tukea tai oman alan asiasisältöjen osaamista. Leskinen ehdottaa huomion kiinnittämistä yksilöiden vahvuuksiin ja potentiaaliin sekä käytänteiden joustavoittamista esimerkiksi kielitaitovaatimusten osalta. Suomen kieltäkin oppii parhaiten, kun pääsee osallistumaan.
”Olisi tärkeää kehittää tutkinto-ohjelmia, joissa opiskelijat voisivat hyödyntää koko kielellistä osaamistaan, myös kehittyviä kielitaitojaan. Lisäksi tarvitaan tukea omalla alalla tarvittavan suomen kielen taidon kehittämiseen”, Leskinen tiivistää.
Maahanmuuttotaustaiset ovat aliedustettu ryhmä niin korkeakoulutuksessa kuin työelämässä korkeakoulualoilla. Tutkimus tarjoaa eväitä kehittää korkeakoulutusta saavutettavampaan ja sosiaalisesti oikeudenmukaisempaan suuntaan.
FM Kirsi Leskisen soveltavan kielentutkimuksen ja suomen kielen väitöskirja ”Korkeakoulutaustaiset maahanmuuttaneet koulutuspolulla Suomessa: Neksusanalyysi tekstitoiminnasta, kielellisistä resursseista ja osallisuuden mahdollisuuksista” tarkastustilaisuus järjestetään 14.12.2024 klo 12.00 alkaen yliopiston päärakennuksen salissa C4. Vastaväittäjinä toimivat professori Lari Kotilainen (Helsingin yliopisto) ja yliopistonlehtori, FT Niina Hynninen (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii professori Minna Suni (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Tilaisuutta voi seurata suorana verkossa: https://r.jyu.fi/dissertation-leskinen-141224
Väitöskirja on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0436-5
Lisätietoja: Kirsi Leskinen, kirsi.m.leskinen@jyu.fi
Taustatietoja:
Kirsi Leskinen on valmistunut Jyväskylän yliopistosta filosofian maisteriksi ja äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi vuonna 2016. Sen jälkeen hän on opettanut suomen kieltä monenlaisissa konteksteissa, ja tällä hetkellä hän toimii yliopistonopettajana Jyväskylän yliopiston avoimessa yliopistossa. Väitöstutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa Työelämässä tarvittavien toisen kielen resurssien rakentuminen -hanketta (2019–2023, hankkeen johtaja Minna Suni). Tutkimusta ovat lisäksi rahoittaneet Jyväskylän yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Suomen Kulttuurirahasto sekä Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Reetta KalliolaViestinnän asiantuntija, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504335652reetta.j.kalliola@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Suuri linturetki -tempaus 7.4. saa koululaiset liikkeelle Helsingistä Sodankylään4.4.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Linnut ja luonto kiinnostavat suomalaisia. Peruskoululaisten Suuri linturetki -tempaukseen on ilmoittautunut lähes 4 000 osallistujaa 76 paikkakunnalta.
Läpimurto virustutkimuksessa: Virus-RNA:n havaitseminen entistä herkemmin4.4.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen (NSC) tutkijat ovat tehneet merkittävän edistysaskeleen enteroviruksen RNA:n havaitsemisessa kehittämällä uudenlaisen suhteelliseen fluoresenssiin perustuvan anturin, joka tunnistaa enteroviruksen perimän entistä herkemmin. Tutkimus myös vahvistaa tieteidenvälisen yhteistyön merkitystä maailmanlaajuisten terveyshaasteiden ratkaisemisessa.
Kilpailtu rahoitus tuo Jyväskylään viisi nuorta huippututkijaa3.4.2025 14:44:48 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistoon myönnettiin huikeat viisi tutkimushankerahoitusta EU:n Marie Skłodowska-Curie -hausta. Rahoitus mahdollistaa kansainvälisten huippututkijoiden siirtymisen Jyväskylän yliopistoon.
Sosiaalihuollon priorisoinnille tarvitaan selkeitä eettisiä periaatteita – uusi kirja opastaa alan ammattilaisia ja päättäjiä3.4.2025 12:00:00 EEST | Tiedote
Miten sosiaalihuollossa tulisi päättää, kenelle apua tarjotaan ensimmäisenä? Mihin rajalliset resurssit kohdennetaan oikeudenmukaisesti? Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa tehdään päivittäin vaikeita päätöksiä. Uudessa kirjassaan Sosiaalihuollon priorisoinnin mallit ja etiikka yliopistonlehtori Petteri Niemi ja sosiaalityöntekijä Riikka Niemi tarjoavat päättäjille ja sosiaalihuollon ammattilaisille työkaluja oikeudenmukaiseen ja perusteluun priorisointiin.
Väitöstutkimuksen mukaan humanitaarisen avun kestävyys edellyttää paikallisten organisaatioiden vahvistamista2.4.2025 08:01:00 EEST | Tiedote
Humanitaarisen avun lokalisaation tavoitteena on vahvistaa paikallisia organisaatioita, ja siirtää heille avustustoimien resurssit ja johtajuus. Samalla lokalisaatio edistää avun pitkän aikavälin kestävyyttä. Usein julkilausutut lokalisaatiotavoitteet eivät kuitenkaan toteutudu, kun ulkopuoliset kansainväliset toimijat jatkavat lokalisaation johtamista. Väitöskirjatutkimuksessaan Abdul Kadir Khan tarkastelee tätä dynamiikkaa analysoiden kriittisesti Bangladeshin Cox’s Bazarissa rohingya-avustustyöhön osallistuvien organisaatioiden näkökulmia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme