Etlan Kangasharju: ”Yhteisöveron alentaminen maksaa itsensä takaisin, kun kaikki hyödyt otetaan huomioon”

Hallitus on asettanut tavoitteeksi talouskasvua vauhdittavien toimien kehittämisen ilman julkisen talouden kustannuksia lyhyellä aikavälillä. Tehtävä lienee mahdoton, sillä riittävän paljon ja riittävän nopeasti vaikuttavat toimet aiheuttavat väistämättä kustannuksia lyhyellä aikavälillä.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen maanantaina 30.12.2024 julkaistavan muistion ”Yhteisöveron lasku on arvioitua kannattavampaa” (Etla Muistio 151) mukaan nopeimmin vaikuttaviin kasvutoimiin kuuluu yhteisöveron alentaminen, joka tuottaisi merkittäviä pitkän aikavälin hyötyjä niin yrityksille, työntekijöille kuin julkiselle sektorille.

Haasteena on ollut, että tutkimuskirjallisuudessa yleisesti otetaan huomioon yhteisöveroprosentin vaikutus pelkästään yhteisöveron pohjaan eli yritysten voittoihin. Laskelmat ovat siis tältä osin puutteellisia, huomauttaa Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

– Laskelmissa pitäisi ottaa huomioon veronalennuksen vaikutukset muuhunkin kuin yhteisöveropohjaan. Yhteisöveron alennus lisää myös työllisyyttä, ansiotasoa, kulutusta ja muuta toimeliaisuutta, mistä kaikesta syntyy verotuloja.

Vaikutukset eivät näy heti, mutta Kangasharjun mukaan yhteisöveron alennus pitäisikin nähdä investointina, jonka tuotot syntyvät veronalennuksen jälkeisinä vuosina sitä mukaa kun yritykset näyttävät voittoja Suomessa ja lisääntyneet investoinnit valmistuvat.

– Vaikka yhteisöveron alentaminen staattisesti laskettuna vähentäisi aluksi julkisen talouden verotuloja, palautuisivat verotulot kun talous reagoi muutokseen. Esimerkiksi työllisyyden parantuessa ansio- ja kulutusverot kasvaisivat ja investointien lisääntyessä tuottavuus- ja talouskasvukin vauhdittuisi. 

Myös yritysten voittojen lisääntyminen nostaisi verotuloja, Kangasharju listaa.

– Näin ollen väitänkin, että yhteisöveron lasku maksaa itsensä julkiselle sektorille takaisin – kun kaikki vaikutukset eli pitkän aikavälin hyödyt ja verotulojen kasvu otetaan huomioon.

Vuoden 2023 tiedoilla yhteisöveron laskeminen 20 prosentista 15 prosenttiin voisi Kangasharjun mukaan kasvattaa Suomen bruttokansantuotetta jopa neljä prosenttia.

Laskelmaan liittyy luonnollisesti myös epävarmuuksia, joista yksi syntyy työvoiman riittävyydestä.

Paras tapa varmistaa yhteisöveron talouskasvua ja verotuloja kasvattava vaikutus olisi tuottavuuden parantaminen julkisissa palveluissa sekä osaavan työvoiman lisääminen koulutuksella, työmarkkinoiden toimintaa parantamalla ja maahanmuutolla, Kangasharju ehdottaa.

– Nyt tarjotun ratkaisun vaikuttavuutta lisäisi se, että samaan aikaan alennettaisiin ansiotulojen korkeimpia marginaaliveroja. Molemmat uudistukset maksavat itsensä takaisin julkiselle sektorille pidemmällä aikavälillä. Jos alijäämä ei saa kasvaa edes lyhyellä aikavälillä, julkista taloutta voisi paikata omaisuuden myyntituloilla.

Samalla hallitusohjelmassa suunnitellusta neljän miljardin euron investointipaketista tulisi luopua ainakin osittain, sillä sen tuotto on merkittävästi näitä veronalennuksia heikompi. Omaisuuden myynnin käyttö veronalennuksen rahoitukseen lyhyellä aikavälillä poistaisi paineen nostaa samaan aikaan muuta verotusta, millä on omat haittavaikutuksensa talouskasvuun.

Kangasharju, Aki: Yhteisöveron lasku on arvioitua kannattavampaa (Etla Muistio 151)