Etlan Kangasharju: ”Yhteisöveron alentaminen maksaa itsensä takaisin, kun kaikki hyödyt otetaan huomioon”
30.12.2024 00:01:00 EET | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote
Yhteisöveron alentaminen tarjoaa ratkaisun, joka vauhdittaa talouskasvua ilman kustannuksia julkiselle taloudelle, käy ilmi tuoreesta Etla Muistiosta. Yritykset ja palkansaajat hyötyvät veronalennuksesta asteittain niin paljon, että veronalennus maksaa todennäköisesti itsensä takaisin julkiselle sektorille. Vaikutukset eivät ole välittömiä. Ennen kuin vaikutukset ehtivät syntyä, julkista taloutta voisi paikata omaisuuden myyntituloilla, ehdottaa Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju. Myyntitulot kannattaa käyttää veronalennuksen lyhyen aikavälin rahoitukseen hallituksen kaavaileman neljän miljardin euron investointipaketin sijaan.
Hallitus on asettanut tavoitteeksi talouskasvua vauhdittavien toimien kehittämisen ilman julkisen talouden kustannuksia lyhyellä aikavälillä. Tehtävä lienee mahdoton, sillä riittävän paljon ja riittävän nopeasti vaikuttavat toimet aiheuttavat väistämättä kustannuksia lyhyellä aikavälillä.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen maanantaina 30.12.2024 julkaistavan muistion ”Yhteisöveron lasku on arvioitua kannattavampaa” (Etla Muistio 151) mukaan nopeimmin vaikuttaviin kasvutoimiin kuuluu yhteisöveron alentaminen, joka tuottaisi merkittäviä pitkän aikavälin hyötyjä niin yrityksille, työntekijöille kuin julkiselle sektorille.
Haasteena on ollut, että tutkimuskirjallisuudessa yleisesti otetaan huomioon yhteisöveroprosentin vaikutus pelkästään yhteisöveron pohjaan eli yritysten voittoihin. Laskelmat ovat siis tältä osin puutteellisia, huomauttaa Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
– Laskelmissa pitäisi ottaa huomioon veronalennuksen vaikutukset muuhunkin kuin yhteisöveropohjaan. Yhteisöveron alennus lisää myös työllisyyttä, ansiotasoa, kulutusta ja muuta toimeliaisuutta, mistä kaikesta syntyy verotuloja.
Vaikutukset eivät näy heti, mutta Kangasharjun mukaan yhteisöveron alennus pitäisikin nähdä investointina, jonka tuotot syntyvät veronalennuksen jälkeisinä vuosina sitä mukaa kun yritykset näyttävät voittoja Suomessa ja lisääntyneet investoinnit valmistuvat.
– Vaikka yhteisöveron alentaminen staattisesti laskettuna vähentäisi aluksi julkisen talouden verotuloja, palautuisivat verotulot kun talous reagoi muutokseen. Esimerkiksi työllisyyden parantuessa ansio- ja kulutusverot kasvaisivat ja investointien lisääntyessä tuottavuus- ja talouskasvukin vauhdittuisi.
Myös yritysten voittojen lisääntyminen nostaisi verotuloja, Kangasharju listaa.
– Näin ollen väitänkin, että yhteisöveron lasku maksaa itsensä julkiselle sektorille takaisin – kun kaikki vaikutukset eli pitkän aikavälin hyödyt ja verotulojen kasvu otetaan huomioon.
Vuoden 2023 tiedoilla yhteisöveron laskeminen 20 prosentista 15 prosenttiin voisi Kangasharjun mukaan kasvattaa Suomen bruttokansantuotetta jopa neljä prosenttia.
Laskelmaan liittyy luonnollisesti myös epävarmuuksia, joista yksi syntyy työvoiman riittävyydestä.
Paras tapa varmistaa yhteisöveron talouskasvua ja verotuloja kasvattava vaikutus olisi tuottavuuden parantaminen julkisissa palveluissa sekä osaavan työvoiman lisääminen koulutuksella, työmarkkinoiden toimintaa parantamalla ja maahanmuutolla, Kangasharju ehdottaa.
– Nyt tarjotun ratkaisun vaikuttavuutta lisäisi se, että samaan aikaan alennettaisiin ansiotulojen korkeimpia marginaaliveroja. Molemmat uudistukset maksavat itsensä takaisin julkiselle sektorille pidemmällä aikavälillä. Jos alijäämä ei saa kasvaa edes lyhyellä aikavälillä, julkista taloutta voisi paikata omaisuuden myyntituloilla.
Samalla hallitusohjelmassa suunnitellusta neljän miljardin euron investointipaketista tulisi luopua ainakin osittain, sillä sen tuotto on merkittävästi näitä veronalennuksia heikompi. Omaisuuden myynnin käyttö veronalennuksen rahoitukseen lyhyellä aikavälillä poistaisi paineen nostaa samaan aikaan muuta verotusta, millä on omat haittavaikutuksensa talouskasvuun.
Kangasharju, Aki: Yhteisöveron lasku on arvioitua kannattavampaa (Etla Muistio 151)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Aki KangasharjuToimitusjohtaja, ETLA
Puh:050 583 8573aki.kangasharju@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Liitteet
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Tiedon ja teknologian leviäminen yritysten välillä yhteydessä teollisuuden päästökehitykseen23.2.2026 08:59:00 EET | Tiedote
Yrityksistä toisiin leviävällä tiedolla, teknologioilla ja innovaatioilla on keskeinen rooli teollisuuden kasvihuonekaasupäästöjen kehityksessä, ilmenee Etlan tänään julkaisemasta tutkimuksesta. Tiedon ja innovaatioiden leviäminen yrityksestä toiseen eli ns. heijastevaikutus on jopa voimakkaammin yhteydessä päästöjen kehitykseen kuin yrityksen oma t&k-toiminta. Tiedon leviäminen ei kuitenkaan automaattisesti vähennä päästöjä, vaan lopputulos riippuu siitä, kuinka aktiivisesti toimiala sekä yritys itse investoivat t&k-toimintaan. Teollisuuden tekemät päästövähennykset ovat avainasemassa, kun Suomi pyrkii saavuttamaan hiilineutraalisuustavoitteensa.
Etla: Eläkeuudistus vahvistaa julkista taloutta sijoitustuottojen kautta, mutta jättää merkittävän päätösvallan työmarkkinajärjestöille18.2.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Etlan tuoreen arvion mukaan viime vuonna saavutettu neuvottelutulos työeläkeuudistuksesta pienentää kestävyysvajetta ja laskee pitkän aikavälin maksupaineita. Uudistus kasvattaa yksityisalojen eläkkeiden rahastointia ja eläkelaitosten mahdollisuuksia ottaa riskejä sijoitustoiminnassaan. Samalla uudistus kuitenkin lisää eläkemaksujen alttiutta sijoitusmarkkinoiden heilahteluille eikä lakiehdotuksessa ole mainittu, miten menetellään, jos riskit realisoituvat. Merkittäväksi kysymykseksi nousee myös finanssipoliittinen päätösvalta: koska sääntöpohjainen vakautusjärjestelmä jäi toteuttamatta, valta päättää eläkemaksuista ja seuraavista uudistuksista säilyvät edelleen työmarkkinajärjestöillä.
Etla: Suomi EU:n kärkijoukoissa vihreän siirtymän yritystuissa – tukirakenteemme kuitenkin poikkeaa muista ja vaikuttavuus jää epäselväksi9.2.2026 09:01:00 EET | Tiedote
Suomi käyttää vihreään siirtymään liittyviin yritystukiin suhteessa talouden kokoon enemmän kuin suurin osa muista EU-maista, mutta tukien vaikutukset jäävät vaatimattomiksi. Suomen tukijärjestelmä nojaa vahvasti verohelpotuksiin ja kustannusten kompensointiin, kun taas investointeihin ja teknologiseen uudistumiseen tähtäävät suorat tuet ovat selvästi pienemmässä roolissa. Tutkijoiden mukaan tukipolitiikan suurimmat haasteet liittyvät tukien rakenteeseen ja vaikuttavuuden arviointiin – eivät tukien määrään.
Suomella kaikki edellytykset nousta dynaamiseksi kasvutaloudeksi – kasvuharppaus vaatii nyt osaavaa työvoimaa ja osaavaa omistajuutta6.2.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Kansantalouden tasolla Suomi on junnannut kohta kaksi vuosikymmentä, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan samaan aikaan on kuitenkin perustettu useita innovatiivisia yrityksiä. Näiden yritysten dynamiikka on monin paikoin vertailukelpoinen jopa Yhdysvaltojen kanssa. Tänään julkaistun Etlan ja Laboren kirjan mukaan Suomella on kaikki edellytykset nousta dynaamiseksi kasvutaloudeksi. Jotta potentiaali realisoituisi, on Suomen siirryttävä pankkikeskeisestä rahoituksesta kohti pääomarahoitteista ja aktiivista, osaavaa omistajuutta.
Etla: Kuntapalveluiden nykyinen tuottavuusmittaus ei kerro totuutta tuottavuudesta – data hajallaan, mittarit kapeita4.2.2026 14:00:00 EET | Tiedote
Kunnissa kerätään jo runsaasti dataa palveluiden järjestämisestä, mutta tieto ei jalostu systemaattisesti tuottavuuden kehittämiseksi. Tuottavuuden mittaamista vaikeuttavat erityisesti markkinahintojen puuttuminen, sekä eri rekisterien ja toiminnanohjausjärjestelmien hajanaisuus. Kannustimet ohjaavat päätöksiä liian kapeiden kustannus- ja suoritemittareiden perusteella. Etlan tuore tutkimus osoittaa, että kunnilla olisi mahdollisuus parantaa mittaamisen laatua, jos jo olemassa olevia tietovarantoja hyödynnettäisiin johdonmukaisesti ja liitettäisiin ne osaksi strategista johtamista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme