SuPerin selvitys: Työnantajan vastuulla on varmistaa työntekijöiden kielitaito jo rekrytointivaiheessa

Vieraskielisten työntekijöiden määrä sosiaali- ja terveydenhuollossa, mukaan lukien aktiivisen rekrytoinnin kautta tulleet työntekijät, on edelleen kasvussa. Väestön ikääntyessä tämä on oikea suunta, sillä hoitoala tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa. SuPerin tuoreen jäsenkyselyn vastaajista 70 prosenttia kertoi, että heidän työpaikallaan on vieraskielisiä työkavereita. Vastaajista 46 prosenttia kertoi, että vieraskieliset työkaverit ovat tulleet aktiivisen rekrytoinnin kautta eli työnantaja rekrytoi rekrytointipalveluyrityksen kautta työntekijöitä ulkomailta.

SuPerin selvityksen mukaan myös työperäiseen maahanmuuttoon liittyvät haasteet ovat kasvussa.  SuPer on huolissaan siitä, etteivät työnantajat edelleenkään täytä velvoitteitaan rekrytoitavien työntekijöiden kielitaidon varmistamiseksi. Merkittävin havainto selvityksessä on, että heikko ammatillinen kielitaito aiheuttaa runsaasti erilaisia vaaratilanteita ja potilasvahinkoja.

On työnantajan vastuulla varmistaa työntekijöiden kielitaito jo rekrytointivaiheessa ja seurata sen jatkuvaa kehittämistä työpaikalla. SuPerin selvityksestä käy kuitenkin ilmi, että monilta osin työnantaja ei ole panostanut työntekijöiden ammatillisen kielitaidon varmistamiseen ja kehittämiseen ennen hoitajavahvuuteen laskemista eikä huomioi työvuorosuunnittelussa aikaa, mitä riittämättömän ammatillisen kielitaidon omaavan työntekijän perehdyttäminen ja tukeminen vaatii suomen ja ruotsin kielen taitoiselta hoitohenkilökunnalta.

– Riittävä ammatillinen kielitaito on ehdoton edellytys asiakas- ja potilasturvallisuuden kannalta, ja sen puute voi johtaa vakaviin seurauksiin, SuPerin puheenjohtaja Päivi Inberg painottaa.

 – Vaillinainen ammatillinen kielitaito voi vaarantaa sekä vieraskielisten että muun henkilökunnan työturvallisuuden tavalla, joka ei ole reilu kenellekään. Vieraskielisen hoitajan oikeusturva vaarantuu päivittäin, jos hän joutuu tekemään tehtäviä, joihin hänellä ei ole riittävää ammatillista osaamista tai kielitaitoa.  

Työyhteisössä kaivataan tukea

Yhdessä laaditut pelisäännöt ja työkielestä sopiminen koetaan tärkeimmiksi tukimuodoiksi vieraskielisen työkaverin tullessa työyhteisöön. Tarpeet ovat samankaltaisia edelliseen selvitykseen verrattuna. Viime vuoden tapaan myös selkosuomen opetus koetaan merkittävänä tukena. Avoimelle keskustelulle tarvitaan yhä enemmän aikaa. Myös opettajan apua työtilanteissa kaivataan aiempaa enemmän.

SuPer peräänkuuluttaa työnantajan roolia luoda turvalliset puitteet monikulttuurisen työyhteisön kehittämiseksi. Työnantajien on kiinnitettävä erityistä huomiota monikulttuuriseen johtamiseen ja varmistettava, että kaikki työntekijät tuntevat olonsa turvalliseksi ja arvostetuksi työpaikalla. 

- On tärkeää kitkeä pois vastakkainasettelu ja rasismi työpaikoilta. Työnantajien on luotava avoin keskustelukulttuuri, jossa asioista voidaan keskustella perusteellisesti ja kaikkien työntekijöiden näkemykset otetaan huomioon. Vieraskielisten työntekijöiden asemaa on parannettava, jotta he haluavat jäädä Suomeen pysyvästi ja tuntevat olonsa turvalliseksi ja arvostetuksi, Inberg sanoo.

SuPer on Suomen suurin toisen asteen koulutettujen sote-ammattilaisten ja varhaiskasvatuksen hoitajien ammattiliitto.

Lisätiedot:
SuPerin puheenjohtaja Päivi Inberg, 040 705 9115
SuPerin asiantuntija Elina Kiuru 09 2727 9194 (kysely)

Liite: SuPerin toimenpidesuositukset työpaikoille
Liite: SuPerin selvitys: Työantajan vastuulla on varmistaa työntekijöiden kielitaito jo rekrytointivaiheessa