Maanomistajien Kimmo Collander: Lunastuslaki ei vastaa tätä päivää
Maanomistajain liiton toiminnanjohtaja Kimmo Collanderin mielestä parhaillaan valmistelussa oleva lunastuslaki tulisi uudistaa perusteellisesti. – Olosuhteet ovat sen alkuperäistarkoituksesta muuttuneet täysin. Vuonna 1979 voimaan tulleen lain uudistamista on yritetty monen hallituksen aikana, mutta se on aina vesitetty valmistelussa.
–Tuulivoimayhtiöt ovat avanneet silmät siitä, että mikä tahansa yhtiö, joka haluaa vetää linjoja ihmisten metsiin, voi sen melkein ilmoitusluontoisesti tehdä. Samaan aikaan korvaustasot ovat jääneet todella vaatimattomiksi.
Nykyinen laki lähtee Collanderin mukaan siitä, että maanomistaja ei saa hyötyä häneltä väkisin otetuista maasta. – On absurdia, että voittoa tavoitteleva osakeyhtiö saa hyötyä ottamalla toisen omaisuutta, mutta maanomistaja ei saa siitä euroakaan yli käyvän arvon. Korvaus ei yleensä riitä edes vastaavan maa-alueen ostamiseen, mikä on lain tavoitteena.
– Vaikka tuulivoimayhtiöt ovat parantaneet käytäntöjään, riskinä on edelleen, että voimala-alueelta lähtevät siirtolinjat pakkolunastetaan. Tämä ei tee kyläyhteisölle hyvää, kun yksi saa korvauksen voimalan paikasta, mutta toiset joutuvat kärsimään linjasta. Maanomistajien pitää pyrkiä sopimaan yhdessä korvausmenettelyistä.
Collanderin mukaan sähkölinjoista saa kertakorvauksen, eikä tuulivoimaloiden tapaan tuotantoon sidottua vuokraa. – Pidän hyvänä Keuruun mallia, missä kunta myöntää kaavan tuulimyllyn rakentamiseen, kun ostaja sitoutuu maksamaan asiallisen korvauksen johtolinjan alle jäävästä maasta. Tämän menettelyn soisi leviävän laajemmalle ja toivottavasti maankäytöstä keskustellaan kuntavaaleissa laajemmin myös maanomistajan näkökulmasta.
–Lunastuslaki on tulossa keväällä eduskunnan käsittelyyn. Toivottavasti eduskuntaan mennään oikeusministeriön lausunnolla olleen luonnokseen perustuvalla esityksellä, sanoo Collander.
Kantaverkkoyhtiö aiheuttaa metsäkatoa
Kantaverkkoyhtiö Finngridillä on velvoite käyttää johtokaduilleen pakkolunastusta, mistä seuraa Collanderin mielestä täydellinen joustamattomuus neuvotella verkkolinjojen sijainnista.
– Kantaverkon käytössä 60 tuhatta hehtaaria maata. Fingrid onkin jo nyt suurin yksittäinen metsäntuhoja Suomessa. Seuraavan kymmenen vuoden kuluessa suunnitelmissa on 3600 kilometrin verran uutta tai levennettyä johtokatua. Tämä tarkoittaa yli 20 000 hehtaarin, pääosin metsämaan käyttöönottoa ja raivaamista.
Collanderin mukaan telemarkkinalaki antaa myös teleyhtiöille oikeuden pakkolunastuksen, vaikka niiden tarvitsema maankäyttö on vähäisempää kuin kantaverkkoyhtiöllä.
– Maanomistajille tarjottavat vuokrasopimukset ovat hankalia, koska toiminnalla on vaikutusta koko alueen maankäyttöön. Esimerkiksi telemastojen harukset rikkovat työkoneita ja vaikeuttavat metsänhoitoa. Jotkut yhtiöt jättävät jopa maston kiinteistöveron maanomistajan maksettavaksi.
Kunnat kikkailevat pakkolunastusoikeudella
Laki ja sen ongelmat eivät koske vain infrayhtiöitä, vaan Collanderin mukaan myös maata jalostavia kuntia ja kaupunkeja kasvukeskuksissa. – Kuntien ei tarvitse käyttää lunastettua maata siihen tarkoitukseen, mihin he ilmoittavat sen ottavan. Jos pakkolunastus tehdään sillä perusteella, että alueelle tulee virkistysalue, niin mikään ei estä kaavoittamasta sitä rakentamiseen.
–Jos maankäyttö muuttuu vähän rahakkaampaan rakentamisen suuntaan, niin maanomistaja ei pysty enää saamaan korvausta kuten monissa muussa Euroopan maissa. Myös menettelytavoissa on ongelmia esimerkiksi maanomistajan kuulemisen ja neuvottelukäytäntöjen suhteen.
Collander pitää kohtuuttomana, että esimerkiksi lunastustoimitukseen lähetetyn kutsun postituspäivä on ratkaiseva. – Käytännössä kutsu saattaa tulla vasta viikkoa ennen kokousta, jolloin maanomistajan mahdollisuus valmistautua siihen on liian lyhyt.
Markku Laukkanen, markku.laukkanen@audiomedia.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kimmo Collander
kimmo.collander@maanomistajainliitto.fi
Kuvat
Lisätietoja julkaisijasta
Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös https://www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustolla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Yksityisteillä yli miljardin korjausvelka — Raskaat kuljetukset vaarassa heikon tieverkoston ja siltojen takia18.2.2025 11:48:42 EET | Artikkeli
Metsäkeskuksen Pohjois-Pohjanmaan elinkeinopäällikkö Timo Piston mukaan yksityisteiden huonokuntoiset sillat ja tieverkot uhkaavat raakapuun ja energiapuun kuljetuksia. –Metsäteollisuuden toiminta suoraan sidoksissa tieverkoston kuntoon. Metsäteollisuuden kuljetukset ovat raskaita, ja siltojen ja teiden on kestettävä suuria akseli- ja telipainoja. Jos infrastruktuuri pettää, se rajoittaa metsäteollisuuden toimintaa ja heikentää kilpailukykyä. Vuonna 2022 Venäjän sotatoimien seurauksena Metsäkeskuksessa käynnistettiin Tiesit-hanke puu- ja energiahuollon sekä huoltovarmuuden turvaamiseksi. – Yksityistieverkko on olennainen osa Suomen infrarakennetta, sillä se kattaa noin 80 prosenttia kaikista teistä eli 370 tuhatta kilometriä. Erityisesti metsä- ja maataloussektorit ovat riippuvaisia yksityisteistä ja niiden kunnosta. – Selvityshankkeessa on kartoitettu yksityisteiden kunto noin 230 000 km:n pituudelta sekä yksityistieverkon noin 13 tuhannesta sillasta yli 7000 sillan kunto. Tämänhetkis
Metsäjuristi Laura Harjunpää: Hakkuiden rajoittamisvaateille ei oikeudellisia perusteita— Rajoitusten pelossa tehdään aavistushakkuita10.2.2025 12:31:13 EET | Artikkeli
Metsätalouden juridiikkaan erikoistuneen juristin Laura Harjunpään mukaan poliittisilla perusteilla ei voida rajoittaa metsänhakkuita, koska omaisuudensuoja on turvattu perustuslailla. – Myös Euroopan ihmisoikeussopimuksessa on määritelty ihmisoikeudet ja perusoikeudet, joilla on hyvin vahva lainsäädännöllinen suoja ja asema, joihin kajoamista ei voida tehdä poliittisilla puheilla ja päätöksillä. –Kun viime aikoina on eri tahoilta vaadittu ilmastopolitiikan tavoitteiden saavuttamisen nimissä metsähakkuiden rajoituksia, puhutaan perusoikeuden rajoittamisesta. Täytyy hyvin tarkkaan punnita, miten pitkälle meneviä rajoituksia voidaan tehdä ja millä perusteilla. Metsänomistajat ovat Harjunpään mukaan tilanteesta huolissaan. – Rajoittamista vaativat puheenvuorot avautuvat yksittäisille metsänomistajille pelottavina ja kummallisina. Samaan aikaan kun he kokevat syyllistämistä julkisessa keskustelussa, puheet metsähakkuiden rajoittamisesta vaikuttavat metsänomistajiin siten, että tulee kysymy
Biojalostuksen tutkimustoiminta vahvistuu— Lahdessa kehitetään fossiilisia korvaavia tuotteita7.2.2025 10:13:09 EET | Artikkeli
Marjatta ja Eino Kollin Säätiö 2,5 miljoonan euron lahjoitus LUT-yliopistolle ja LAB-ammattikorkeakoululle vahvistavat biotalouden tutkimustoimintaa ja puutuotealan koulutusta merkittävästi Lahdessa. –Säätiö haluaa edistää metsäbiotalouden uusia mahdollisuuksia puupohjaisten ratkaisujen ja uusiutuvien sähköntuotannon menetelmien tutkimuksessa ja kehittämisessä, sanoo Säätiön asiamies, talousneuvos Esko Kolli. Kollin mukaan metsäpohjaisen biotalouden mahdollisuuksia ei ole aiemmin tunnustettu riittävästi. – Biotalous tukee Suomen ja Euroopan kilpailukykyä sekä vihreää siirtymää. Tavoitteena on, että uudet biotalouden tutkimus ja investointihankkeet saavat jatkossa yksityisen rahoituksen lisäksi tukea myös EU:lta. –Toivottavasti uusi komissio tuo biotalouden kehittämiseen konkretiaa lisäämällä alan T&K rahoitusta sekä tukemalla alan innovatiivisia kehityshankkeita. Tarvitsemme myös kansallisia julkisen vallan panostuksia, koska Suomella on kaikki mahdollisuudet olla metsäpohjaisen biotal
Suometsätieteen professori Annamari Laurén: Suometsien ennallistamisesta ei ilmastohyötyjä28.1.2025 07:40:00 EET | Artikkeli
Suometsätieteen professori Annamari Laurénin mukaan soiden ennallistamisesta ei saada ratkaisuja ilmaston lämpenemiseen. – Soiden ennallistamiseen asetetaan liian suuria odotuksia ilmastotavoitteiden suhteen. Ennallistaminen vaikuttaa ilmastoa lämmittävästi ainakin 100 vuotta, minkä jälkeen se alkaa tuottaa toivottavia tuloksia. Suometsien hiilitasetta on Laurénin mukaan tarkasteltava koko ekosysteeminä mukaan lukien sekä maan, että metsän hiilitase. – Ojitetut suot ovat hiilinieluja, silloin kun soiden puuston kasvu lasketaan mukaan. Jos suo kuivatetaan, maan hiilivarasto vähenee. Jos halutaan viilentää ilmastoa lyhyemmällä kuin sadan vuoden tähtäimellä, niin suometsät kannattaa pitää puustoisena ja kasvamassa ja nostaa pohjaveden pintaa tuotannossa olevissa suometsissä. –Tuottavia metsämaita ei lähtökohtaisesti pitäisi ennallistaa, koska ne ovat puuntuotannollisesti tärkeitä ja toimivat hiilinieluina. Jos ennallistaminen tehdään metsänhoito edellä, niin ei mennä kovasti pieleen. Sell
Metsäasiantuntijain Stefan Borgman: Vihamielinen metsäkeskustelu heikentänyt alan työhyvinvointia15.1.2025 07:10:00 EET | Artikkeli
Metsäalan Asiantuntijat ry:n puheenjohtajan Stefan Borgmanin mielestä vihamielinen ja syyllistävä metsäkeskustelu on heikentänyt merkittävästi metsäalan ammattilaisten jaksamista ja työhyvinvointia. –Kun metsäkeskustelussa nostetaan esiin epäkohtia, virheitä ja syyllisiä, se vaikuttaa alan ammattilaisten motivaatioon tehdä töitä metsien, metsänomistajien ja Suomen talouden hyväksi. – Valtamedioiden rooli ja dominointi metsäasioiden käsittelyssä herättävät kysymyksiä, sillä ympäristöasioiden tarkastelu on monesti suppeaa ja jättää taloudellisen sekä sosiaalisen kestävyyden näkökulmat huomioimatta. Metsätalouden parissa työskentelevien työpanoksesta ja jaksamisesta on kiinni, missä kunnossa Suomen metsät ovat. Borgman viittaa YTT Juhani Wiion valtamedioiden metsäuutisointia koskevaan selvitykseen, jonka mukaan metsiä käsitellään ensi sijassa ilmastopolitiikan, luontokadon ja hiilinielujen kautta. – Haastateltavina esiintyvät useammin ympäristöjärjestöjen, Ilmasto- ja Luontopaneelien edus
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme