Koulu-uupumusoireilu on otettava vakavasti – tukea on saatava peruskoulusta lähtien
Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus seurasi opiskelijoiden psyykkistä oireilua alakoulusta aikuisuuden kynnykselle. Väitöskirjatutkimuksen perusteella on selvää, että opiskelijoiden psyykkisen pahoinvoinnin kierteen katkaisemiseksi huomio on syytä suunnata peruskouluvaiheeseen.

PsM, KM Milja Parviainen tarkasteli väitöstutkimuksessaan opiskelijoiden psyykkistä oireilua ikävuosien 12 ja 20 välillä. Tarkastelun kohteena olivat erityisesti opiskelijoiden kokemat koulu-uupumuksen oireet eli psyykkinen pahoinvointi, joka ilmenee kouluympäristössä. Koulu-uupumuksen voi rinnastaa työuupumukseen, sillä koulunkäynti ja opiskelu ovat nuoren työtä.
Koulu-uupumusoireilu voi johtaa vakavampiin mielenterveyden ongelmiin
Kun koulu-uupumusoireilua seurattiin kuudennelta luokalta lähtien, havaittiin, että voimakkaampi koulu-uupumusoireilu kuudennella luokalla sekä oireiden lisääntyminen kuudennelta yhdeksännelle luokalle ennakoivat voimakkaampaa koulu-uupumusoireilua toisen asteen opintojen alussa.
”Toisen asteen opiskelijoiden, erityisesti lukiolaisten, koulu-uupumus on herättänyt syystäkin huolta. Jotta oireiden kehittymiseen voitaisiin puuttua ajoissa, huomiota olisi tärkeä kohdistaa jo peruskouluun”, Parviainen toteaa.
”Uupumus ei ole yksilön vika. Olisikin syytä kiinnittää jo alakoulusta alkaen huomiota siihen, miten kouluissa voitaisiin tukea nuorten hyvinvointia ja jaksamista.”
Lisäksi tutkimuksessa havaittiin peruskouluaikaisen koulu-uupumusoireilun olevan yhteydessä masennusoireiluun toisella asteella sekä masennuslääkkeiden käyttöön myöhäisnuoruudessa.
”Nuoren koulu-uupumusoireilua ei tule kuitata pelkkänä ohimenevänä väsymyksenä, sillä se voi johtaa vakavampiin mielenterveyden ongelmiin”, Parviainen huomauttaa. ”Parhaimmassa tapauksessa nuori saa oikea-aikaista ja riittävää tukea, jolloin oireilun kehityspolut katkeavat.”
Opiskelijoiden psyykkinen oireilu on yhteydessä koulupudokkuusriskiin
Väitöstutkimuksessa selvitettiin toisen asteen opiskelijoiden psyykkisen oireilun ilmenemismuotoja. Myönteinen havainto oli, että valtaosa opiskelijoista kuului ryhmään, jossa raportoitiin suhteellisen vähän koulu-uupumusoireita, masennusoireita sekä käyttäytymisen pulmia. Kuitenkin noin joka viides opiskelijoista koki psyykkisen pahoinvoinnin oireita. Oireilevat opiskelijat jakautuivat kolmeen ryhmään, joissa oireilu ilmeni eri tavoin: osalla opiskelijoista korostuivat masennusoireet, osalla käyttäytymisen pulmat ja osalla sekä että.
Kun ryhmien koulutuksen keskeyttämiseen liittyviä aikomuksia vertailtiin, havaittiin psyykkisesti oireilevien opiskelijoiden raportoivan enemmän kyseisiä aikomuksia. Toisin sanoen psyykkistä oireilua kokevilla nuorilla on suurempi riski koulutuksen keskeyttämiseen kuin oireettomilla opiskelijoilla.
”Yksilön kannalta psyykkiseen oireiluun saatu tuki on ensiarvoisen tärkeää. Opiskelijoiden oireiluun puuttuminen on yhteiskunnallisestikin merkittävää, sillä se voi olla yksi keino ehkäistä koulupudokkuutta ja syrjäytymistä. Yhteiskunnallamme ei ole varaa jättää nuoria yksin oireidensa kanssa”, Parviainen pohtii.
Väitöskirjan aineistona käytettiin laajaa Alkuportaat-pitkittäisaineistoa sekä sen jatkona toteutetun Koulupolku: Alkuportailta jatko-opintoihin -tutkimushankkeen aineistoa. Lisäksi pitkittäistä kyselyaineistoa täydennettiin Kelan lääkerekisterillä. Väitöstutkimus koostuu kolmesta osatutkimuksesta, joissa osallistujamäärä vaihteli 673 ja 2889 välillä.
Lisätietoja
PsM, KM Milja Parviaisen väitöskirja “Students’ psychological ill-being from primary school to upper secondary education: Profiles, antecedents, and outcomes” tarkastetaan perjantaina 7.2. klo 12 Päärakennuksen juhlasalissa (C1). Vastaväittäjänä toimii tohtori Frances Hoferichter (University of Greifswald) ja kustoksena apulaisprofessori Kati Vasalampi (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Väitöskirja on luettavissa osoitteessa: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/99422
Milja Parviainen on valmistunut erityisopettajaksi ja psykologiksi Jyväskylän yliopistosta. Hän on työskennellyt väitöskirjatutkijana psykologian laitoksella ja Suomen Akatemian rahoittamassa Koulupolku: Alkuportailta jatko-opintoihin -hankkeessa. Lisäksi väitöstutkimusta on tukenut Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö. Tällä hetkellä Parviainen työskentelee opintopsykologina LUT-yliopistossa ja LAB-ammattikorkeakoulussa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Milja Parviainen,
milja.m.parviainen@jyu.fi
Kirke HassinenViestinnän asiantuntija
Puh:+359 50 462 1525kirke.m.hassinen@jyu.fiKuvat

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Kilpailtu rahoitus tuo Jyväskylään viisi nuorta huippututkijaa3.4.2025 14:44:48 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistoon myönnettiin huikeat viisi tutkimushankerahoitusta EU:n Marie Skłodowska-Curie -hausta. Rahoitus mahdollistaa kansainvälisten huippututkijoiden siirtymisen Jyväskylän yliopistoon.
Sosiaalihuollon priorisoinnille tarvitaan selkeitä eettisiä periaatteita – uusi kirja opastaa alan ammattilaisia ja päättäjiä3.4.2025 12:00:00 EEST | Tiedote
Miten sosiaalihuollossa tulisi päättää, kenelle apua tarjotaan ensimmäisenä? Mihin rajalliset resurssit kohdennetaan oikeudenmukaisesti? Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa tehdään päivittäin vaikeita päätöksiä. Uudessa kirjassaan Sosiaalihuollon priorisoinnin mallit ja etiikka yliopistonlehtori Petteri Niemi ja sosiaalityöntekijä Riikka Niemi tarjoavat päättäjille ja sosiaalihuollon ammattilaisille työkaluja oikeudenmukaiseen ja perusteluun priorisointiin.
Väitöstutkimuksen mukaan humanitaarisen avun kestävyys edellyttää paikallisten organisaatioiden vahvistamista2.4.2025 08:01:00 EEST | Tiedote
Humanitaarisen avun lokalisaation tavoitteena on vahvistaa paikallisia organisaatioita, ja siirtää heille avustustoimien resurssit ja johtajuus. Samalla lokalisaatio edistää avun pitkän aikavälin kestävyyttä. Usein julkilausutut lokalisaatiotavoitteet eivät kuitenkaan toteutudu, kun ulkopuoliset kansainväliset toimijat jatkavat lokalisaation johtamista. Väitöskirjatutkimuksessaan Abdul Kadir Khan tarkastelee tätä dynamiikkaa analysoiden kriittisesti Bangladeshin Cox’s Bazarissa rohingya-avustustyöhön osallistuvien organisaatioiden näkökulmia.
Muuttolintujen kevät innoittaa luonnonystäviä 8.4. – mukana tapahtumassa myös Mikko ”Peltsi” Peltola2.4.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Kansalaistieteen Lähde: Muuttolintujen kevät -tapahtuma ti 8.4.2025 klo 12–19, yliopiston kirjasto Lähde
Keski-Suomen korkeakouluviikko: Tulevan opintopolun suunta voi löytyä opiskellen1.4.2025 12:03:00 EEST | Tiedote
Keski-Suomen toisen asteen oppilaitoksissa opiskellaan 7.–11.4.2025 korkeakouluopintoja. Korkeakouluviikko mahdollistaa tutustumisen korkeakouluopiskeluun ja kiinnostaviin aloihin osana toisen asteen opintoja. Tavoitteena on uuden oppimisen lisäksi tukea opiskelijoita oman opintopolun suunnittelua ja madaltaa kynnystä korkeakouluun hakeutumisessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme