Asuntolainoja nostettiin tammikuussa 2025 enemmän kuin vastaavaan aikaan kahtena edellisvuotena
Suomalaiset kotitaloudet nostivat uusia asuntolainoja[1] miljardin euron edestä tammikuussa 2025. Määrä on 24 % enemmän kuin tammikuussa 2024 ja 18 % enemmän kuin tammikuussa 2023 mutta silti noin 14 % vähemmän kuin tammikuussa keskimäärin vuosina 2011–2024. Uusien nostojen keskikorko nousi hieman joulukuusta, kun käytetyin viitekorko eli 12 kuukauden euribor nousi. Keskikorko oli tammikuussa 3,20 %, mikä on 1,16 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuosi sitten tammikuussa. Uusista nostoista 104 milj. euroa eli noin 10 % oli sijoitusasuntolainoja.
Euriborkorot ovat selvästi käytetyimpiä asuntolainojen viitekorkoja. Tammikuussa 2025 uusista asuntolainoista lähes 96 % sidottiin euriboreihin. Näistä 75,8 % sidottiin 12 kuukauden, 9,7 % 6 kuukauden ja 14,6 % 1 tai 3 kuukauden euriboriin. Eripituisten euriborkorkojen yleisyys vaihtelee korkotason muuttuessa niin, että kullakin hetkellä koroltaan pienimmän vaihtoehdon osuus nostoista kasvaa[2]. Vuotta lyhyempien euriborien suosio saavutti viime vuosien huippunsa lokakuussa 2023, kun yli puolet euriborsidonnaisista asuntolainoista sidottiin niihin.
Lyhyiden euriborien rinnalla myös muut viitekorot kasvattivat suosiotaan, kun yleinen korkotaso alkoi nousta vuonna 2022. Pankkien omien viitekorkojen, kuten primekorkojen[3], suosio saavutti huipun marraskuussa 2023, kun uusista asuntolainoista 7,1 % sidottiin pankkien omiin viitekorkoihin. Korkotason laskettua näihin viitekorkoihin sidottiin tammikuussa 2025 enää prosentin kolmasosa uusista asuntolainoista.
Kiinteiden korkojen kysyntä on tasaisempaa, ja niiden suosio saavutti huippunsa huhtikuussa 2024, kun 6,6 % uusista asuntolainoista oli kiinteäkorkoisia ja niistä maksettiin keskimäärin 0,6 prosenttiyksikköä pienempää korkoa kuin euriborsidonnaisista asuntolainoista. Tammikuussa 2025 uusista asuntolainoista 3,6 % oli kiinteäkorkoisia ja niiden keskikorko oli lähes sama kuin euriborsidonnaisilla asuntolainoilla. Tammikuussa 2025 kiinteiden korkojen kiinnitysaika oli yli 10 vuotta noin 34 prosentissa koko lainamäärästä ja lopuissa tätä lyhyempi. Koron kiinnitysaika tarkoittaa ajanjaksoa, jonka aikana korko ei voi muuttua.
Lainat
Asuntolainakanta oli tammikuun 2025 lopussa 105,6 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu –0,6 %. Sijoitusasuntolainoja oli 8,8 mrd. euroa asuntolainakannasta. Suomalaisten kotitalouksien lainoista oli tammikuun lopussa kulutusluottoja 17,7 mrd. euroa ja muita lainoja 17,6 mrd. euroa.
Suomalaiset yritykset nostivat uusia lainoja[4] tammikuussa 2,4 mrd. euron edestä, ja niistä asuntoyhteisölainoja oli 530 milj. euroa. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko nousi joulukuusta hieman ja oli 4,27 %. Suomalaisille yrityksille myönnettyjen lainojen kanta oli tammikuun lopussa 106,4 mrd. euroa, mistä asuntoyhteisöille myönnettyjä lainoja oli 45,2 mrd. euroa.
Talletukset
Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli tammikuun 2025 lopussa 111,2 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 1,16 %. Talletuskannasta oli yön yli ‑talletuksia 67,6 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksia 15,0 mrd. euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat tammikuussa 1,2 mrd. euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli tammikuussa 2,66 %.
Lisätietoja antavat
- Pauli Korhonen, puh. 09 183 2280, sähköposti: pauli.korhonen(at)bof.fi,
- Ville Tolkki, puh. 09 193 2420, sähköposti: ville.tolkki(at)bof.fi.
Seuraava raha- ja pankkitilastotiedote julkaistaan 28.3.2025 klo 10.
Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/.
[1] Omistus- ja sijoitusasuntolainoja.
[2] Eri euriborkorkojen ja muiden korkojen yleisyyteen asuntolainan viitekorkona saattaa vaikuttaa lisäksi se, miten pankit tarjoavat eri viitekorkoja.
[3] Osa pankeista on lopettanut omien viitekorkojen tarjonnan niiden vähäisen kysynnän vuoksi.
[4] Pl. tili- ja korttiluotot.
Avainsanat
Linkit
Suomen Pankki
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
I augusti 2025 utbetalades mindre studielån än ett år tidigare26.9.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
Finländarna lyfte i augusti 2025 studielån till ett värde av 143 miljoner euro, vilket är 13 % mindre än vid motsvarande tid året innan. Från början av augusti kunde högskolestuderande lyfta låneandelen för hela höstterminen och studerande på andra stadiet den första låneandelen för höstterminen. Utbetalningarna var i genomsnitt något över 3 000 euro i augusti 2025. Uppskattningsvis över hälften av utbetalningarna gjordes till fullt belopp.[1] Maximibeloppen och utbetalningsdagarna för det statsgaranterade studielånet är för det nya läsåret motsvarande som tidigare[2].
Opintolainoja nostettiin vuodentakaista vähemmän elokuussa 202526.9.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset nostivat 143 milj. euron edestä opintolainoja elokuussa 2025, mikä on 13 % vähemmän kuin vastaavaan aikaan edellisvuonna. Elokuun alusta tuli korkeakouluopiskelijoille mahdolliseksi nostaa koko syyslukukauden lainaosuus ja toisen asteen opiskelijoille syyslukukauden ensimmäinen lainaosuus. Keskimääräinen lainanosto oli hieman yli 3 000 euroa elokuussa 2025. Arviolta yli puolet nostoista oli maksimimääräisiä.[1] Valtion takaaman opintolainan enimmäismäärät ja nostopäivät alkavalle lukuvuodelle ovat pysyneet aiemman mukaisina[2].
Student loan drawdowns declined year-on-year in August 202526.9.2025 10:00:00 EEST | Press release
In August 2025, Finns drew down EUR 143 million in student loans, a 13% decrease compared to the corresponding period a year earlier. From the beginning of August, higher education students were able to draw down their entire loan allocation for the autumn semester, while secondary education students could access the first loan disbursement for the autumn semester. The average loan drawdown in August 2025 was slightly above EUR 3,000. It is estimated that more than half of the drawdowns were made at the maximum permitted amount.[1] The maximum amounts and disbursement dates of government-guaranteed student loans for the upcoming academic year remained unchanged from the previous year.[2]
Invitation to the media: Bank of Finland’s 4th International Monetary Policy Conference: Monetary Policy in the Shadow of Geopolitical Tensions and Trade Conflicts18.9.2025 10:00:00 EEST | Press invitation
Dear journalist, You are invited to participate the Bank of Finland’s 4th International Monetary Policy Conference: Monetary Policy in the Shadow of Geopolitical Tensions and Trade Conflicts on Tuesday 30 September 2025 at the conference venue Valkoinen sali (Aleksanterinkatu 16 / Katariinankatu 3). Speakers include Governor of the Bank of Finland Olli Rehn, President of the European Central Bank Christine Lagarde and Vice Chair Philip N. Jefferson of the Federal Reserve Board. Kindly find the programme below. Please note that all times listed in the conference schedule are in Finnish local time (UTC+3 EEST). Please register by Thursday 25 September 2025 at 15.00 by using link below: Register here ----- Programme Time: Tuesday, 30 September 2025 Place: Valkoinen sali, address: Aleksanterinkatu 16 / Katariinankatu 3 12.30 Welcome and Introductory Remarks Governor Olli Rehn, Bank of Finland 13.00 Invited keynote speech Vice Chair Philip N. Jefferson, Federal Reserve Board 13.40 Invited k
Inflationen i euroområdet ligger nu kring målet och ekonomin håller ut trots tullturbulensen12.9.2025 11:00:00 EEST | Pressmeddelande
Ekonomin i euroområdet håller ut trots tullturbulensen. Fastän den ekonomiska tillväxten har varit starkare än vad prognoserna visat, är den dock fortfarande dämpad. En positiv nyhet för ekonomin i euroområdet är att de senaste årens höga inflation nu har stävjats.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme