Asuntolainoja nostettiin tammikuussa 2025 enemmän kuin vastaavaan aikaan kahtena edellisvuotena
Suomalaiset kotitaloudet nostivat uusia asuntolainoja[1] miljardin euron edestä tammikuussa 2025. Määrä on 24 % enemmän kuin tammikuussa 2024 ja 18 % enemmän kuin tammikuussa 2023 mutta silti noin 14 % vähemmän kuin tammikuussa keskimäärin vuosina 2011–2024. Uusien nostojen keskikorko nousi hieman joulukuusta, kun käytetyin viitekorko eli 12 kuukauden euribor nousi. Keskikorko oli tammikuussa 3,20 %, mikä on 1,16 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuosi sitten tammikuussa. Uusista nostoista 104 milj. euroa eli noin 10 % oli sijoitusasuntolainoja.
Euriborkorot ovat selvästi käytetyimpiä asuntolainojen viitekorkoja. Tammikuussa 2025 uusista asuntolainoista lähes 96 % sidottiin euriboreihin. Näistä 75,8 % sidottiin 12 kuukauden, 9,7 % 6 kuukauden ja 14,6 % 1 tai 3 kuukauden euriboriin. Eripituisten euriborkorkojen yleisyys vaihtelee korkotason muuttuessa niin, että kullakin hetkellä koroltaan pienimmän vaihtoehdon osuus nostoista kasvaa[2]. Vuotta lyhyempien euriborien suosio saavutti viime vuosien huippunsa lokakuussa 2023, kun yli puolet euriborsidonnaisista asuntolainoista sidottiin niihin.
Lyhyiden euriborien rinnalla myös muut viitekorot kasvattivat suosiotaan, kun yleinen korkotaso alkoi nousta vuonna 2022. Pankkien omien viitekorkojen, kuten primekorkojen[3], suosio saavutti huipun marraskuussa 2023, kun uusista asuntolainoista 7,1 % sidottiin pankkien omiin viitekorkoihin. Korkotason laskettua näihin viitekorkoihin sidottiin tammikuussa 2025 enää prosentin kolmasosa uusista asuntolainoista.
Kiinteiden korkojen kysyntä on tasaisempaa, ja niiden suosio saavutti huippunsa huhtikuussa 2024, kun 6,6 % uusista asuntolainoista oli kiinteäkorkoisia ja niistä maksettiin keskimäärin 0,6 prosenttiyksikköä pienempää korkoa kuin euriborsidonnaisista asuntolainoista. Tammikuussa 2025 uusista asuntolainoista 3,6 % oli kiinteäkorkoisia ja niiden keskikorko oli lähes sama kuin euriborsidonnaisilla asuntolainoilla. Tammikuussa 2025 kiinteiden korkojen kiinnitysaika oli yli 10 vuotta noin 34 prosentissa koko lainamäärästä ja lopuissa tätä lyhyempi. Koron kiinnitysaika tarkoittaa ajanjaksoa, jonka aikana korko ei voi muuttua.
Lainat
Asuntolainakanta oli tammikuun 2025 lopussa 105,6 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu –0,6 %. Sijoitusasuntolainoja oli 8,8 mrd. euroa asuntolainakannasta. Suomalaisten kotitalouksien lainoista oli tammikuun lopussa kulutusluottoja 17,7 mrd. euroa ja muita lainoja 17,6 mrd. euroa.
Suomalaiset yritykset nostivat uusia lainoja[4] tammikuussa 2,4 mrd. euron edestä, ja niistä asuntoyhteisölainoja oli 530 milj. euroa. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko nousi joulukuusta hieman ja oli 4,27 %. Suomalaisille yrityksille myönnettyjen lainojen kanta oli tammikuun lopussa 106,4 mrd. euroa, mistä asuntoyhteisöille myönnettyjä lainoja oli 45,2 mrd. euroa.
Talletukset
Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli tammikuun 2025 lopussa 111,2 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 1,16 %. Talletuskannasta oli yön yli ‑talletuksia 67,6 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksia 15,0 mrd. euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat tammikuussa 1,2 mrd. euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli tammikuussa 2,66 %.
Lisätietoja antavat
- Pauli Korhonen, puh. 09 183 2280, sähköposti: pauli.korhonen(at)bof.fi,
- Ville Tolkki, puh. 09 193 2420, sähköposti: ville.tolkki(at)bof.fi.
Seuraava raha- ja pankkitilastotiedote julkaistaan 28.3.2025 klo 10.
Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/.
[1] Omistus- ja sijoitusasuntolainoja.
[2] Eri euriborkorkojen ja muiden korkojen yleisyyteen asuntolainan viitekorkona saattaa vaikuttaa lisäksi se, miten pankit tarjoavat eri viitekorkoja.
[3] Osa pankeista on lopettanut omien viitekorkojen tarjonnan niiden vähäisen kysynnän vuoksi.
[4] Pl. tili- ja korttiluotot.
Avainsanat
Linkit
Suomen Pankki
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
I januari–mars 2025 betalades med kort i första hand till affärer som säljer livsmedel och alkoholfria drycker12.6.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
De finländska betaltjänstleverantörernas kunder betalade med betalkort för sammanlagt 17,1 miljarder euro under första kvartalet 2025, vilket var 854 miljoner euro (5,2 %) mer än vid motsvarande tidpunkt året innan. Nästan en tredjedel av summan betalades till försäljare, vars näringsgren är livsmedel och alkoholfria drycker. Kunderna köpte livsmedel och alkoholfria drycker till ett värde av 5,1 miljarder euro under första kvartalet 2025, vilket var 2 % mer än vid motsvarande tidpunkt för ett år sedan.
Kortilla maksettiin tammi-maaliskuussa 2025 ensisijaisesti elintarvikkeita ja alkoholittomia juomia myyville kaupoille12.6.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten maksupalveluntarjoajien asiakkaat maksoivat maksukortilla yhteensä 17,1 mrd. euron edestä vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä, mikä oli 854 milj. euroa (5,2 %) enemmän kuin edeltävänä vuonna vastaavana ajankohtana. Lähes kolmasosa summasta maksettiin myyjille, joiden toimiala on elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat. Asiakkaat ostivat elintarvikkeita ja alkoholittomia juomia 5,1 mrd. euron edestä vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä, mikä oli 2 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana.
In January–March 2025, card payments were primarily made to vendors of food and non-alcoholic beverages12.6.2025 10:00:00 EEST | Press release
In the first quarter of 2025, the value of card payments by Finnish payment service providers’ customers totalled EUR 17.1 billion, which was EUR 854 million (5.2%) more than in the corresponding period a year earlier. Almost a third of this amount was paid to vendors in the food and non-alcoholic beverages industry. The aggregate value of customers’ purchases of food and non-alcoholic beverages was EUR 5.1 billion in the first quarter of 2025, 2% more than in the corresponding period a year earlier.
Handelspolitiken och säkerhetsmiljön anger riktningen för Finlands ekonomi under åren framöver10.6.2025 11:00:00 EEST | Pressmeddelande
Den handelspolitiska utvecklingen är riktgivande för den ekonomiska omvärlden. En upptrappning av handelskriget skulle vara ett bakslag för Finlands ekonomi. För att förstärka Europas yttre säkerhet krävs inte bara nationella insatser utan också gemensamma europeiska initiativ. EU:s nya finanspolitiska regelverk tillåter flexiblare höjning av försvarsutgifterna, men för försvarsinvesteringarna behövs varaktiga finansiella lösningar.
Kauppapolitiikka ja turvallisuusympäristö viitoittavat Suomen talouden lähivuosien suuntaa10.6.2025 11:00:00 EEST | Tiedote
Kauppapolitiikan kehitys määrittää talouden toimintaympäristöä. Kauppasodan kärjistyminen olisi takaisku Suomen taloudelle. Euroopan ulkoisen turvallisuuden vahvistaminen edellyttää kansallisten panostusten lisäksi yhteiseurooppalaisia hankkeita. EU:n uudet finanssipolitiikan säännöt antavat joustoa puolustusmenojen lisäämiseen, mutta puolustusinvestointien rahoittamiseen tarvitaan pysyviä rahoitusratkaisuja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme