Jyväskylän yliopisto

Tuoretta professoria Miriam Nokiaa kiehtoo muistin hermostollinen perusta

Jaa

Jyväskylän yliopiston rehtori Jari Ojala on nimittänyt Miriam Nokian psykologian professorin tehtävään. Professuurin erityisalana on käyttäytymisen muutoksen taustalla olevat, erityisesti keskus- ja autonomisen hermoston perusmekanismit.

Parhaillaan professori Miriam Nokia johtaa Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimusta, jossa selvitetään millaiset koko aivojen laajuiset hermoverkot ovat vastuussa muistiinpainamisesta unen aikana.
Parhaillaan professori Miriam Nokia johtaa Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimusta, jossa selvitetään millaiset koko aivojen laajuiset hermoverkot ovat vastuussa muistiinpainamisesta unen aikana. Petteri Kivimäki Jyväskylän yliopisto

Huhtikuussa professorina aloittanut Miriam Nokia on väitellyt psykologian tohtoriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2009, jonka jälkeen Nokia on toiminut tutkijana ja sittemmin apulaisprofessorina psykologian laitoksella tammikuusta 2022 alkaen. Hänellä on lisäksi käyttäytymisneurotieteen dosentuuri Turun yliopistossa (2014).

Miriam Nokia on koko tutkijanuransa ajan ollut kiinnostunut etenkin hippokampuksen toiminnasta oppimisen aikana. Tutkimuksissaan hän on perehtynyt muun muassa muistojen syntymiseen ja niiden tallentumiseen aivoihin.

”Olen erityisen kiinnostunut hippokampuksen toiminnasta, sillä se on tärkeä aivorakenne varsinkin elämäntapahtumia koskevien, niin kutsuttujen episodisten muistojen muodostumisessa ja tallentamisessa”, Nokia kuvailee.

Nokian johtaman tutkimusryhmän kiinnostuksen kohteena ovat oppimisen ja muistin hermostollinen perusta. Ryhmä tutkii erityisesti hippokampuksen roolia muistin organisoijana sekä kehon rytmien, kuten hengityksen ja sydämen sykkeen, yhteyksiä oppimiseen. Tutkimuksia tehdään monin eri menetelmin, yhdistäen tietoa solutasolta käyttäytymiseen.

”Tutkijana minua askarruttaa, kuinka lähes tosiaikaista tietoa kehon rytmeistä, kuten hengityksestä ja sydämen sykkeestä, voidaan käyttää apuna oppimisen säätelyssä. Tämän selvittämiseksi tutkimme, miten kehon ja aivojen rytmit suhteutuvat toisiinsa sekä miten näitä rytmejä seuraamalla ja kokeellisissa asetelmissa hyödyntämällä voimme vaikuttaa käyttäytymisen muutokseen”, Nokia kertoo.

Parhaillaan Nokia johtaa Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimusta, jossa selvitetään millaiset koko aivojen laajuiset hermoverkot ovat vastuussa muistiinpainamisesta unen aikana. Tavoitteena on lisätä tietoa erityisesti pikkuaivojen roolista muistijälkien lujittumisesta sekä selvittää, voidaanko autonomisen hermoston toimintaa säätelemällä parantaa muistia.

Nokian tutkimuksia on julkaistu alan huippujulkaisuissa, ja hän on saanut useita tunnustuksia tutkimustyöstään. Hän on Suomen Aivotutkimusseuran hallituksen jäsen ja edustaa sitä Suomen Aivot ry:ssä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

professori Miriam Nokia
miriam.nokia@jyu.fi
+358 40 805 3517

Kuvat

Parhaillaan professori Miriam Nokia johtaa Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimusta, jossa selvitetään millaiset koko aivojen laajuiset hermoverkot ovat vastuussa muistiinpainamisesta unen aikana.
Parhaillaan professori Miriam Nokia johtaa Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimusta, jossa selvitetään millaiset koko aivojen laajuiset hermoverkot ovat vastuussa muistiinpainamisesta unen aikana.
Petteri Kivimäki Jyväskylän yliopisto
Lataa

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Tutkijat ovat askeleen lähempänä antineutriinon massan ymmärtämistä6.5.2025 07:05:00 EEST | Tiedote

Neutriinot ja antineutriinot ovat alkeishiukkasia, joilla on pieni mutta toistaiseksi vielä tuntematon massa. Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratoriossa tehdyt erittäin tarkat atomimassamittaukset paljastivat, että hopea-110-isotoopin isomeeristä tilaa voitaisiin tulevaisuudessa käyttää elektronin antineutriinon massan määrittämiseen. Tulos on merkittävä askel matkalla tulevaisuuden antineutriinomittauksiin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye