Tuoretta professoria Miriam Nokiaa kiehtoo muistin hermostollinen perusta
Jyväskylän yliopiston rehtori Jari Ojala on nimittänyt Miriam Nokian psykologian professorin tehtävään. Professuurin erityisalana on käyttäytymisen muutoksen taustalla olevat, erityisesti keskus- ja autonomisen hermoston perusmekanismit.

Huhtikuussa professorina aloittanut Miriam Nokia on väitellyt psykologian tohtoriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2009, jonka jälkeen Nokia on toiminut tutkijana ja sittemmin apulaisprofessorina psykologian laitoksella tammikuusta 2022 alkaen. Hänellä on lisäksi käyttäytymisneurotieteen dosentuuri Turun yliopistossa (2014).
Miriam Nokia on koko tutkijanuransa ajan ollut kiinnostunut etenkin hippokampuksen toiminnasta oppimisen aikana. Tutkimuksissaan hän on perehtynyt muun muassa muistojen syntymiseen ja niiden tallentumiseen aivoihin.
”Olen erityisen kiinnostunut hippokampuksen toiminnasta, sillä se on tärkeä aivorakenne varsinkin elämäntapahtumia koskevien, niin kutsuttujen episodisten muistojen muodostumisessa ja tallentamisessa”, Nokia kuvailee.
Nokian johtaman tutkimusryhmän kiinnostuksen kohteena ovat oppimisen ja muistin hermostollinen perusta. Ryhmä tutkii erityisesti hippokampuksen roolia muistin organisoijana sekä kehon rytmien, kuten hengityksen ja sydämen sykkeen, yhteyksiä oppimiseen. Tutkimuksia tehdään monin eri menetelmin, yhdistäen tietoa solutasolta käyttäytymiseen.
”Tutkijana minua askarruttaa, kuinka lähes tosiaikaista tietoa kehon rytmeistä, kuten hengityksestä ja sydämen sykkeestä, voidaan käyttää apuna oppimisen säätelyssä. Tämän selvittämiseksi tutkimme, miten kehon ja aivojen rytmit suhteutuvat toisiinsa sekä miten näitä rytmejä seuraamalla ja kokeellisissa asetelmissa hyödyntämällä voimme vaikuttaa käyttäytymisen muutokseen”, Nokia kertoo.
Parhaillaan Nokia johtaa Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimusta, jossa selvitetään millaiset koko aivojen laajuiset hermoverkot ovat vastuussa muistiinpainamisesta unen aikana. Tavoitteena on lisätä tietoa erityisesti pikkuaivojen roolista muistijälkien lujittumisesta sekä selvittää, voidaanko autonomisen hermoston toimintaa säätelemällä parantaa muistia.
Nokian tutkimuksia on julkaistu alan huippujulkaisuissa, ja hän on saanut useita tunnustuksia tutkimustyöstään. Hän on Suomen Aivotutkimusseuran hallituksen jäsen ja edustaa sitä Suomen Aivot ry:ssä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
professori Miriam Nokia
miriam.nokia@jyu.fi
+358 40 805 3517
Kirke HassinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 462 1525kirke.m.hassinen@jyu.fiKuvat

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Uudet professorit esittäytyivät juhlaluennoilla 7.5.20257.5.2025 14:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston uudet professorit esittäytyivät keskiviikkona 7.5.2025. Juhlaluentonsa pitivät taloustieteen professori Mika Haapanen, kognitiivisen neurotieteen professori Piia Astikainen, kansainvälisen kehitystutkimuksen professori Tiina Kontinen sekä aivojen kehityksen professori Jan Kujala.
Sivistys puhututtaa Jyväskylän Kesässä – puheohjelma on julkaistu7.5.2025 08:37:38 EEST | Tiedote
Vuonna 2025, Jyväskylän Kesän 70-vuotisjuhlavuonna, teemana on sivistys. Tämän vuoden puheohjelmassa käsitellään asiantuntijoiden siivittämänä polarisoituvaa ja polarisoitunutta sivistystä, sivistyneen keskustelun tuomaa vapautta ja vastuuta, ylikuluttamisen syitä ja seurauksia, sekä Suomen sivistyspääoman tilannetta.
Tutkijat ovat askeleen lähempänä antineutriinon massan ymmärtämistä6.5.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Neutriinot ja antineutriinot ovat alkeishiukkasia, joilla on pieni mutta toistaiseksi vielä tuntematon massa. Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratoriossa tehdyt erittäin tarkat atomimassamittaukset paljastivat, että hopea-110-isotoopin isomeeristä tilaa voitaisiin tulevaisuudessa käyttää elektronin antineutriinon massan määrittämiseen. Tulos on merkittävä askel matkalla tulevaisuuden antineutriinomittauksiin.
Väitös: Kielitaidon testaamisen tulisi mitata ymmärrettävyyttä, ei äidinkielisyyttä2.5.2025 12:55:04 EEST | Tiedote
MA Sheryl Cooke tutki väitöstutkimuksessaan, miten englannin kielen maailmanlaajuinen käyttö lingua francana haastaa perinteiset tavat testata kielitaitoa. Hänen mukaansa kielitaidon arvioinnissa tulisi painottaa vähemmän äidinkielenään puhuvien normien mukaista ilmaisua ja enemmän viestinnän toimivuutta kansainvälisissä, todellisissa vuorovaikutustilanteissa.
Mikä tekee kodista kodin? Tuore filosofian väitöskirja tutkii kodin merkityksellisyyttä kokemuksena29.4.2025 13:43:17 EEST | Tiedote
Mikä saa kodin tuntumaan kodilta? Miksi taas kaikki asuinpaikat eivät tunnu kodilta? YTM Olli-Pekka Paanasen väitöstutkimus tarkastelee, miten kokemus kodista rakentuu, millainen on kodin ja asumisen välinen suhde ja miten tunnesiteet kotia kohtaan rakentuvat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme