Työnohjaaja Kämäräisen ajatuksia kulttuurialan ahdinkoon

Jaakko Kämäräinen toivottaa työnohjauksen tervetulleeksi taide- ja kulttuurialoille. Työnohjauksen tarjoaminen ammattiliittojen kautta on loistava ajatus, sillä työnohjaukselle on valtava tarve.

– Muusikkojen liitossa työnohjauksesta pyritään luomaan osa liiton muuta jäsenpalvelua, kertoo freelancekoordinaattori Jaakko Kämäräinen.

Kämäräinen soittaa bassoa Olavi Uusivirran bändissä. Vuonna 2024 Uusivirta oli tauolla, jolloin Kämäräinen työskenteli Jenni Vartiaisen kanssa. Muusikon uran rinnalla hänellä on muitakin tavoitteita. Kämäräinen on Muusikkojen liiton freelancekoordinaattori ja valmistui COVID19-pandemian jälkeen työnohjaajaksi.

Aina voi ymmärtää enemmän

Kämäräinen on koulutukseltaan teologian maisteri ja opiskeli työnohjaajaksi Metanoia Instituutissa. Metanoia on ikivanhaa kreikan kieltä, se tarkoittaa käännekohtana parannusta ja mielen uudistumista. Työnohjaajaksi opiskelu kertoo halusta ja kyvystä ymmärtää enemmän.

– Jatkokoulutus on vakavan harkinnan alla, Kämäräinen toteaa.

Hänen osaamiselleen on ollut tilausta, joskin eri tahoilla ja muodoissa kuin hän oli opinnot aloittaessaan kuvitellut.

– Alkuperäinen ajatus oli työskennellä bändien ja artistien kanssa. Työnohjaajana täytyy kuitenkin olla tarkkana ettei ole liian lähellä omaa kenttää. Ei voi tarjota ensin työnohjausta ja sitten olla samalla backstagella. Jos oma keikkailu vähenee, voin ottaa bändi-puolelta enemmän tonttia.

Kämäräinen on työskennellyt klassisen musiikin artistien ja työnohjausta käsittelevän radio-ohjelman parissa. Luovuus ja monipuolisuus ovat osa työnohjausalalla aloittavan arkea. Aiempi koulutus ja elämänkokemus saattavat avata täysin odottamattomia työmahdollisuuksia työnohjaajakoulutukseen yhdistettynä.

Taide- ja kulttuurialalla monet ovat joutuneet vaihtamaan ammattia. Muusikon työuralla ei tule ensimmäisenä mieleen alan vaihto tai ydinosaamiseen, eli musiikkiin, liittymätön täydennyskoulutus. Tämän hetkinen tilanne edellyttää osaamisen kehittämistä.

– Tarve päästä keskustelemaan ja pohtimaan työtä, sen muotoja ja merkitystä on alalla suuri, Kämäräinen kertoo.

Ahdingosta katse kokonaisuuteen

Jaakko Kämäräinen kuvaa taide- ja kulttuurialojen näkymää tilanteena, jossa leikataan, vaikeutetaan ja näivetetään alaa. Näkyvissä on todellista hätää. Nykyisellä kurssilla tulevaisuus on synkkä.

Leikkaukset ovat vaikuttaneet organisaatioihin, pienentäneet alan produktioita ja pakottaneet freelancerit pelaamaan varman päälle. Freelancereiden työllistäminen on vähentynyt ja johtanut kasvavaan tarpeeseen saada työttömyysetuuksia.

Työttömyyspäivärahan 300 euron suojaosa poistettiin viime vuonna. Keikkoja ei aina kannata tehdä. Kustannukset ovat nousseet vaikka palkkiot ovat pysyneet samoina. Taidemusiikki, jazz ja kansanmusiikki ovat tilanteessa, jossa kiertueita ei järjestetä.

– On muodostunut tunne, että ajetaan ammatinvaihtoa kohti. Töitä ei alalle synny kiusaamisella ja tuuppaamalla muihin töihin. Vuosittainen työsykli on taide- ja kulttuurialoilla normaalia, jota työttömyysetuus on tarvittaessa tasoittanut.

Orgaaninen yhteys tieteeseen ja talouteen

Koronan jälkeen alaa kurittivat hallituksen leikkaukset. Monet ovat edelleen ihmeissään, koska yhteiskunnan kasvukehitys on sidoksissa kulttuurin ja taiteen kehitykseen.

Tiede, talous ja kulttuuri kytkeytyvät toisiinsa. Luovuus ja taide tarvitsevat tilaa ja resursseja, jotta kulttuurista saadaan energiaa yhteiskunnan muille osa-alueille. Leikkausten taloudellisen tarpeellisuuden voi kyseenalaistaa, koska taiteen valtionosuudet ovat palanneet suurelta osin yhteiseen kassaan verotuloina.

– Kulttuuri ei katoa, mutta sen merkitys ja muoto muuttuvat. Tiede inspiroituu taiteesta ja päinvastoin. Talous ja yhteiskunnan kehitys vaativat ajattelua, joka rikkoo rajoja. Luovalla ajattelulla on merkittävä rooli, sanoo Kämäräinen.

Kulttuuriala on niin moninainen, että ahdingon lisäksi sinne mahtuu innovaatioita ja menestystä. Stadion-mittaluokan tapahtumat ovat arkipäivää toisin kuin 15 vuotta sitten. Tapahtumateollisuus on monilta osin säilynyt voimissaan, ongelmissa ovat pienemmät toimijat ja freelancerit.

Kämäräinen painottaa optimismia ja toivon näkökulmaa, vaikka ilmapiiri on hallituksen leikkausten jälkeen monilta osin ankea. Apurahat ja muu tulorakenne muuttuvat, se pakottaa luovat ihmiset keksimään uusia ratkaisuja.

– Toivoisin että taidekentän potentiaali huomattaisiin, on paljon asioita, joita taide voisi tuoda yritysmaailmaan, uutta virtaa ja energiaa, joista muodostuu kannattavaa liiketoimintaa, Kämäräinen sanoo. 

Vastoinkäymisistä lisää luovuutta

Epätyypilliset työurat yleistyvät. Muusikko voi toimia samalla radio-ohjelman juontajana, alan etujärjestössä, työnohjaajana ja soittaa bassoa.

Luovuus ei ole loppunut vastoinkäymisiin.

Kämäräinen kannustaa etsimään uusia yhteistyökumppanuuksia ja tuoreita tapoja työskennellä ja ansaita. Kannattaa luoda yhteyksiä myös epätodennäköisiin liittolaisiin.

– Kohdatessa voidaan havaita, että heidän kanssaan voi muodostua yhteistyötä. Teknologia ja tekoäly ovat ottaneet kumppanikseen kulttuurialan esimerkiksi pelialalla. Siitä on muodostunut hienon musiikin ja tarinankerronnan yhdistäminen tekniseen osaamiseen, sanoo Kämäräinen.

Teksti: Henna Syrjänen

Kuva: Miro Palokallio