Lounais-Suomen aluekatsaus 1–6/2025: Finnveran myöntämä rahoitus kasvoi Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa, mutta investointien osuus rahoituksesta jäi matalaksi

Finnveran rahoitus Lounais-Suomen pk- ja midcap-yrityksille kasvoi vuodentakaisesta ja oli yhteensä 111 miljoonaa euroa (105). Satakunnassa rahoitus kasvoi 60 miljoonaan euroon (57). Varsinais-Suomen pk- ja midcap-rahoitus jäi Satakunnan luvuista, ja Finnveran rahoitus maakuntaan oli 51 miljoonaa euroa (48).  

− Molemmissa maakunnissa alkuvuoden 2025 rahoitusvauhti on erittäin hyvää verrattuna koko viime vuoteen, jolloin myönsimme Satakuntaan rahoitusta 103 miljoonaa euroa ja Varsinais-Suomeen 87 miljoonaa. Maakuntien järjestys rahoituksen määrässä kääntyi viime vuonna niin, että Satakuntaan myönnettiin rahoitusta enemmän kuin Varsinais-Suomeen. Tämä trendi jatkui alkuvuonna, sanoo Finnveran aluepäällikkö Seija Pelkonen. 

Varsinais-Suomessa teollisuus ja etenkin metalliala erottui rahoitetuissa toimialoissa – investoinneissa teollisuus jäljessä muuta maata 

Varsinais-Suomessa rahoituksen kasvua selittää ennen muuta teollisuuden ja liike-elämän palvelujen kasvanut rahoitus. Eniten nousua olikin juuri liike-elämän palvelujen rahoituksessa, kun toimialalla rahoitettiin omistajanvaihdoksia.  

− Teollisuus ja erityisesti metalliala on perinteisesti ollut suurin yksittäinen toimiala maakunnassa, ja niin oli nytkin. Metallialan alueellisen merkityksen vuoksi onkin myönteistä, että sen rahoitusvolyymit kasvoivat eniten koko teollisuustoimialalla, sanoo Varsinais-Suomen aluepäällikkö Jyrki Isotalo.  

Rahoituksen myöntäminen riippuu aina kysynnästä ja korreloi yritysten taloudellisen aktiviteetin kanssa.  

− Yksittäiset, isot hankkeet saattavat heilauttaa tilastoja. Katsauskaudella sellaisia ei ollut, joten toteutuma kuvaa hyvin alueen toimintaa. Kehitys on ollut positiivista ja toivomme, että kasvu jatkuu loppuvuonna.  

Finnveran yhdessä muiden rahoittajien kanssa osarahoittamat investoinnit kuitenkin laskivat Varsinais-Suomessa. Toimialoista etenkin teollisuus on jäänyt jälkeen muusta Suomesta.  

− Investointien rahoituksessa Varsinais-Suomen kehitys valitettavasti kulki vastavirtaan valtakunnallisen trendin suhteen. On toki mahdollista ja toivottavaakin, että kaupalliset rahoittajat eli markkinaehtoisesti toimivat pankit ovat rahoittaneet investointeja maakunnassamme aktiivisesti. Teemme kovasti töitä, jotta Finnveran rahoitusmahdollisuudet tunnetaan paremmin – etteivät investoinnit jää toteuttamatta, Isotalo sanoo.  

Satakunnassa teollisuus ja liike-elämän palvelut hallitsevat rahoitusta –vientitakuut laskussa 

Satakunnassa myönnetyn rahoituksen kasvu jatkui alkuvuonna. Toimialajakauma on pysynyt hyvin samankaltaisena teollisuuden ja liike-elämän palvelujen vetämänä. Nyt toimialojen yhteenlaskettu osuus rahoituksesta oli jo 95 prosenttia.  

− Myönsimme rahoitusta alkuvuonna enemmän ja useammalle yritykselle kuin vuosi sitten. Rahoitus painottui toimitusvakuuksiin, jonka osuus hankkeista oli lähes puolet. Tämä kertoo siitä, että yritykset tekevät aktiivisesti kauppaa ja vientiä. Yksittäisten midcap-kokoluokan yritysten saamat rahoitukset voivat tuoda suurtakin vuosittaista vaihtelua rahoituksen määriin. Näillä hankkeilla ja niiden ajoittumisella on kuitenkin suuri merkitys alueen taloudelle laajemminkin, Satakunnan aluepäällikkö Pia Kiuru sanoo.  

Satakunnassa investointien osuus Finnveran ja muiden rahoittajien kokonaishankkeista oli edelleen hyvin alhainen. Omistajanvaihdosten vähäisyys näkyy osaltaan maakunnan investointirahoituksessa, johon yritysten osakekaupat luokitellaan. 

Omistajanvaihdosrahoituksessa maakuntien välillä iso ero, vientitakuita ei hyödynnetä kummassakaan maakunnassa 

Varsinais-Suomessa omistajanvaihdosten rahoitus kasvoi alkuvuonna kymmenyksellä ja rahoitettujen kauppojen määrä jopa kolmanneksella vuodentakaisesta. Tämä kertoo, että maakunnassa toimii hyviä yrityksiä, joille omistajanvaihdos on ajankohtainen, Jyrki Isotalo sanoo. 

− Omistajanvaihdosten kääntyminen kasvuun etenkin yritysten määrän osalta on myönteinen ja toivottu ilmiö. Yritysten kilpailukyvyn paraneminen liittyy usein kasvuun, ja yrityskoon kasvua olisi toivottavaa saavuttaa orgaanisen kasvun lisäksi myös yritysjärjestelyjen avulla. Nämä yleensä tuovat synergiaetuja ja sitä kautta parantavat yritysten toimintaedellytyksiä. Myös kansainvälistymiseen yritysosto voi olla hyvä mahdollisuus, ja pystymme näitä rahoittamaan. 

Positiivisen viime vuoden jälkeen Satakunnassa puolestaan nähtiin merkittävä pudotus sekä rahoitettujen omistajanvaihdosten määrässä (-41 %) että euromääräisesti (-58 %).  

− Hyvin jatkuneen yrityskauppamäärien kasvun katkeaminen on todella harmillista. Luvassa ei myöskään ole nopeaa käännettä parempaan, sillä yrityskauppaneuvottelut kestävät usein pitkään eikä isoja kauppoja ole tällä hetkellä näköpiirissä, Pia Kiuru sanoo.  

Vaikka molempien maakuntien yritykset ovat aktiivisia viennissä ja käyttävät hyvin rahoitusta viennin toimitusvakuuksiin, vientikauppoja ei turvata esimerkiksi siltä varalta, että ostaja ei maksaisikaan laskua. Vientitakuut ovat vientikaupan vakuutuksia. Satakunnassa niiden myöntäminen putosi 70 prosenttia vuodentakaisesta. Varsinais-Suomessa vientitakuita ei myönnetty alkuvuonna lainkaan.  

− Usein vientitakuiden määrää heiluttavat yksittäiset isommat kaupat, joita ei nyt ole ollut. Ilmiö on kuitenkin laajempi. Hiljattain julkaistu vientikaupan rahoitustutkimuksemme osoitti, että monet pk-yritykset ottavat edelleen viennissä suuria riskejä eivätkä tunne luottovakuutusten hyötyjä. Tämä on valitettavasti totta Lounais-Suomessa. Esimerkiksi Pirkanmaalla tilanne on täysin toinen, vientitakuiden käyttö on kasvanut useita vuosia, Kiuru ja Isotalo vertaavat.  

Investointeihin kannustetaan – InvestEU-lainat alihyödynnetty alueen maakunnissa 

Pitkään odotettu suhdanteen elpyminen etenee hitaasti, mutta korkotason lasku ja kuluttajien koheneva ostovoima tukevat talouskasvua, joka toivon mukaan alkaa näkyä myös Varsinais-Suomen ja Satakunnan pk- ja midcap-yritysten investoinneissa. Maakuntiin kaavaillut suuret investoinnit, viimeisimpänä Valmet Automotive, ja esimerkiksi Turun telakan Icon 4-laivatilauksen ja rahoitusjärjestelyn varmistuminen ovat hyviä uutisia alueen taloudelle. 

− Näillä hankkeilla on laajat heijastusvaikutukset maakuntien työllisyyteen, alihankkijoihin ja palvelusektoriin. Kannustamme yrityksiä toteuttamaan tulevaisuuteen suuntautuvia investointeja ja esimerkiksi yrityskauppoja ja tarttumaan mahdollisuuksien mukaan kansainvälisiin hankkeisiin. Tällaisia voivat olla esimerkiksi puolustussektorin ja vihreän siirtymän hankkeet, Kiuru ja Isotalo sanovat.  

Finnvera voi rahoittaa vihreän siirtymän ja digitalisaation investointeja InvestEU:n takaamilla vakuudettomilla ilmasto- ja digitalisaatiolainoilla. Syystä tai toisesta Lounais-Suomen yritykset eivät hyödyntäneet lainoja alkuvuonna juuri lainkaan. 

− Jos Satakunnan yritykset eivät vielä tunne lainoja, pyrimme kertomaan näistä enemmän. Tarjolla on vakuudetonta ja hinnaltaan tuettua rahoitusta. Osa yrityksistä ehkä empii vielä investointipäätöksiä, mutta rahoituksesta sen ei pitäisi jäädä kiinni, Kiuru sanoo. 

− InvestEU-lainojen käyttämättä jättäminen on kilpailuhaitta alueen yrityksille, sillä nämä luotot ovat ehdoiltaan varsin yritysystävällisiä ja mahdollistavat liiketoiminnan kehittämisen. Esimerkiksi Lapin, Pirkanmaan ja Uudenmaan yritykset käyttävät näitä lainoja enemmän, mikä tuo niille kilpailuetua, Isotalo sanoo.  

Finnveran organisaatio uudistuu – vahvistamme yhteistyötä sidosryhmien kanssa   

Finnvera uudisti organisaatiorakennettaan 1.9.2025 alkaen vahvistaakseen kykyään tukea suomalaisten yritysten kasvua, kansainvälistymistä ja viennin edistämistä.    

Aluejohtajien tehtävä poistuu, ja jatkossa maakunnissa toimivat aluepäälliköt tekevät tiivistä yhteistyötä rahoittajien, kehitysyhtiöiden ja muiden alueellisten toimijoiden kanssa. Varsinais-Suomen aluepäällikköinä toimivat Seija Pelkonen ja Jyrki Isotalo ja Satakunnassa Pia Kiuru.  

Lisätiedot: 

Lounais-Suomen aluekatsaus 1–6/2025 (PDF)