Tampereen yliopisto

Väitös: Metallin väsyminen on kuin vikojen kilpajuoksua

Jaa

Materiaalin väsyminen aiheuttaa yllättäviä vaurioita esimerkiksi koneenosille. Yritysten on hallittava koneenosien väsyminen maineensa ja kilpailukykynsä turvaamiseksi ja kustannusten hillitsemiseksi – erityisesti vihreän siirtymän myötä. Diplomi-insinööri Joona Vaara uudistaa väitöstutkimuksessaan merkittävästi 150 vuotta vanhaa tutkimusalaa. Tutkimuksessaan hän yhtenäistää aiemmin eri koulukuntiin jakaantunutta väsymisen teoriaa ja täsmentää koneenosien suunnittelun fysikaalisia perusteita. Tutkimustulosten avulla voidaan parantaa koneiden ja erilaisten rakenteiden mitoituksen luotettavuutta.

Joona Vaara poseeraa taustallaan eurooppalainen vanhakaupunki.
Väitöskirjatutkija Joona Vaara. Kuva: Joona Vaara

Vain lyijykynän kärjen kokoinen vika väärässä kohdassa moottorin osaa voi olla kohtalokas satoja tonneja painavan moottorin kestävyyden kannalta. Kyse on metallin väsymisilmiöstä, joka kansainvälisestikin tarkasteltuna aiheuttaa merkittäviä kustannuksia: esimerkiksi Yhdysvalloissa kustannusten arvioidaan olevan vuosittain 4 % BKT:sta.

Väsymiskestävyyttä heikentäviä vikoja syntyy koneenosiin käytännössä sen valmistusketjun jokaisessa vaiheessa, kuten metallin jähmettyessä, hitsattaessa tai pintaa viimeisteltäessä. Koneenosan käytöstä aiheutuu kuormia, jotka voivat ydintää vikoihin säröjä, joiden kasvu johtaa väsymisvaurioon.

Tyypillinen laatuvaatimus on, että enintään yksi kymmenestätuhannesta koneenosasta vaurioituu käyttöikänsä aikana. Tällaisen laadun saavuttaminen vaatii sekä korkeaa valmistusosaamista että tiukkaa seulaa laadunvalvonnassa. Laadunvalvonnan luotettavuuden kannalta täytyy siis ymmärtää kriittisten vikojen kokoluokka sekä kyky havaita niitä. Teknisesti on mahdollista saavuttaa luotettavampaa laadunvalvontaa sekä korkeampaa laatua, jos on valmis maksamaan siitä.

Kustannustehokkuus kansainvälisessä kilpailussa on johtanut kuitenkin siihen, ettei nykyisellään voida sulkea pois kaikkia kriittisiä vikoja. Koneenosien luotettavuuden takaamiseksi tarvitaan siis menetelmä arvioimaan, kuinka usein kriittisiä vikoja esiintyy.

Kriittistä vikakokoa ja materiaalissa olevia vikoja tutkittaessa merkittävä haaste on ollut ymmärtää vaurioitumiseen liittyviä syy-seuraussuhteita. Esimerkiksi laboratoriossa sormen vahvuisilla näytteillä saatujen koetulosten siirrettävyys aikuisen ihmisen kokoisten koneenosien mitoituskäytänteisiin on ollut vaikeaa.

– Väsymisvaurion ymmärtäminen vikojen – ja niistä ydintyneiden säröjen – kilpajuoksuna ratkaisee merkittävän määrän siirrettävyyteen liittyvistä ongelmista. Voittoaika takapihalla järjestetyssä kolmen kilpailijan juoksukisassa on todennäköisesti heikompi kuin tuhannen osallistujan kansallisissa kilpailuissa. Vastaavasti väsymisessä kuormitustaso vaikuttaa siihen, kuinka suuri osa kappaleessa olevista vioista osallistuu kilpajuoksuun eli ydintää särön. Erona väsymisilmiössä juoksukilpailuun kuitenkin on, että vain kisan voittoaika havaitaan, eli heikommin suoriutuvien vikojen kellottamaa aikaa ei koskaan saada tietää ja kokonaiskuva jää täten vajaaksi, Joona Vaara kertoo.

Väsymisen syy-seuraussuhteiden ymmärtäminen vaatii epäsuoraa päättelyä ja epävarmuuden hallintaa. Vaaran tutkimus tarjoaa ratkaisuja kartoittamalla vikojen kriittisyyteen vaikuttavia tekijöitä sekä niiden vaikutusta edellä mainitun kilpailuasetelman todennäköisyyksiin. Tämä mahdollistaa tarkemman kokonaiskuvan muodostamisen väsymisen fysiikasta, mikä vuorostaan luo pohjaa luotettavammille ennusteille ja mitoitusmenetelmille. Tutkimustuloksia voidaan käyttää koneiden luotettavuuden parantamiseen.

– Ei riitä, että pystytään selittämään mitä havaittiin, mutta täytyy pystyä uskottavasti selittämään myös se, mitä ei havaittu, Vaara muotoilee.

Torniosta kotoisin oleva Joona Vaara on työskennellyt 13 vuotta Vaasassa meri- ja voimalaitosmoottoreita valmistavan Wärtsilän tutkimus- ja tuotekehitysosastolla lujuuslaskentayksikössä, jossa hän jatkaa myös väitöksen jälkeen.

Väitöstilaisuus torstaina 16. lokakuuta

Diplomi-insinööri Joona Vaaran mekaniikan alaan kuuluva väitöskirja Race for Failure – Rendering fatigue as a competition between defects tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnassa torstaina 16.10.2025 kello 12 Hervannan kampuksella, Festia-rakennuksen auditoriossa Pieni Sali 1 (Korkeakoulunkatu 8, Tampere). Väitöstilaisuutta voi seurata etäyhteydellä (ks. linkit).

Vastaväittäjinä toimivat professori Franck Morel Arts et Métiers yliopistosta sekä tohtori Mauro Madia Saksan kansallisesta materiaalin tutkimusinstituutista (BAM). Kustoksena toimii dosentti Tero Frondelius Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnasta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Joona Vaara
040 848 6662
joona.vaara@wartsila.com

Kuvat

Joona Vaara poseeraa taustallaan eurooppalainen vanhakaupunki.
Väitöskirjatutkija Joona Vaara.
Kuva: Joona Vaara
Lataa

Linkit

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Lapsuuden aivovammat lisäävät kuolleisuutta sekä heikentävät koulutustasoa ja varusmiespalveluksesta suoriutumista30.9.2025 08:40:00 EEST | Tiedote

Lasten ja nuorten aivovammat voivat heijastua vielä vuosikymmeniä vamman jälkeen. Lääketieteen lisensiaatti Julius Möttösen väitöstutkimus Tampereen yliopistossa osoittaa, että aivovamman saaneilla lapsilla on muita suurempi riski ennenaikaiseen kuolemaan, heikompi koulutustaso sekä enemmän haasteita varusmiespalveluksen suorittamisessa.

Väitös: Äidin päihteiden käyttö muovaa varhaislapsuuden kiintymyssuhdetta ja lapsen kehitystä29.9.2025 14:38:12 EEST | Tiedote

Äidin päihteiden käyttö on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma, joka vaikuttaa äitien, lasten ja perheiden hyvinvointiin. Väitöstutkimuksessaan psykologian maisteri Noora Hyysalo tarkasteli, miten äidin päihteiden käyttö muovaa lapsen kiintymyssuhteen kehitystä, äidin hoivakäyttäytymistä ja lapsen kykyä sopeutua haastaviin olosuhteisiin. Tulokset korostavat varhaista vanhemmuuden tukemista ja voimavarakeskeistä lähestymistapaa haavoittuvassa asemassa olevien äitien ja lasten auttamisessa.

Väitös: Sote-integraatio onnistuu yhteistyötä johtamalla – ei uusilla rakenteilla29.9.2025 13:46:14 EEST | Tiedote

Suomessa puhutaan järjestelmistä ja organisaatiouudistuksista, mutta sote-integraatio kaatuu harvoin rakenteisiin. Useammin on kyse siitä, että toimijoita ohjaavat eri säännöt ja tavoitteet. Väitöstutkimuksessaan TtM Marco Roth osoittaa, että integraatio onnistuu, kun erilaiset ajattelu- ja toimintatavat tehdään näkyviksi ja sovitaan niiden pohjalta yhteiset tavoitteet, vastuut ja mittarit.

TUP-kirjauutuus: Jännittynyt turvallisuusympäristö heijastui vuoden 2024 presidentinvaaleihin25.9.2025 08:53:20 EEST | Tiedote

Presidentinvaalit 2024 -teos analysoi vaalien ehdokasvalintaa ja kampanjointia, median roolia vaaleissa sekä kansalaisten näkemyksiä presidentin asemasta. Samalla kirja tarjoaa uusia avauksia Suomen presidentti-instituution arviointiin, myös kansainvälisestä vertailevasta näkökulmasta. Teoksen luvut nojaavat ensisijaisesti vaalien jälkeen kerättyyn kyselyaineistoon.

Väitös: Pelaamisen motiivit yhdessä psykologisten perustarpeiden turhautumisen kanssa altistavat rahapeliongelmille22.9.2025 12:23:43 EEST | Tiedote

Yhteiskuntatieteiden maisteri Heli Hagfors tutki väitöskirjassaan rahapelaamisen motiiveja ja sitä, miten psykologisten perustarpeiden täyttymättä jääminen liittyy rahapeliongelmiin suomalaisessa aikuisväestössä. Tutkimuksen mukaan erityisesti rahan voittamisen tavoittelu sekä pyrkimys paeta ikäviä tunteita ja ajatuksia ennustivat rahapeliongelmia. Yhteys oli erityisen vahva silloin, kun pelaamiseen taustalla oli kokemus siitä, että psykologiset perustarpeet – tarve kokea omaehtoisuutta, kykenevyyttä ja yhteisöllisyyttä – eivät toteudu elämässä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye