Toimivammat ruokamarkkinat tarvitsevat lisää läpinäkyvyyttä, reilua sopimuskulttuuria, ruokavientiä ja tuottajien kaupallista yhteistyötä
3.12.2025 09:01:20 EET | Pellervon taloustutkimus PTT | Tiedote
Suomen ruokamarkkinoiden toimivuutta pitää vahvistaa lisäämällä markkinoiden läpinäkyvyyttä ja tiedon tarjontaa, parantamalla ketjun toimijoiden sopimuskulttuuria sekä kehittämällä elintarvikevientiä. Tuottajien tulee lisätä keskinäistä kaupallista yhteistyötä neuvotteluaseman vahvistamiseksi ja riskienhallintakyvyn parantamiseksi. Politiikkasuositukset perustuvat Pellervon taloustutkimus PTT:n, Luonnonvarakeskuksen ja REINU econin tutkimushankkeen tuloksiin.
”Viime vuosien globaalien kriisien aiheuttamista markkinahäiriöistä huolimatta ruokaketjun toimintavarmuus on säilynyt suhteellisen hyvänä, ja kuluttajilla on ollut valinnanvaraa eri tuotteissa ja hintakategorioissa. Tuottajien neuvotteluasema vaatii kuitenkin vahvistamista ruokaketjun voimasuhteiden ja riskienhallinnan tasapainottamiseksi”, sanoo tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg PTT:stä.
Hankkeessa analysoitiin ruokaketjun toimivuutta ja arvonmuodostusta, ja erityisesti markkinoiden toimintaa viime vuosien globaalien markkinashokkien seurauksena. Pandemia, energiakriisi ja Venäjän hyökkäyssota aiheuttivat shokkeja, joista seurasi tasokorotus ketjun kustannuksiin ja ruuan kuluttajahintoihin. Nyt julkaistu Policy Brief kokoaa hankkeen keskeiset tulokset ja suositukset.
Tuottajien aseman parantamiseksi maatalousyrittäjien tulisi lisätä kaupallista yhteistyötä. Maatalousyrittäjät tarvitsevat myös enemmän talous- ja riskienhallintaosaamista, jotta hinnanvaihteluihin ja markkinashokkeihin voidaan varautua ja reagoida ajoissa.
”Lain sallimat välineet on otettava täysimääräisesti käyttöön, erityisesti vähemmän järjestäytyneillä aloilla kuten viljasektorilla. Tuottajien järjestäytymistä voidaan helpottaa hallinnollisesti, ja taloudellisesti startti- ja pääomarahoituksella”, sanoo erikoistutkija Hanna Karikallio Luonnonvarakeskuksesta.
Sopimusten tulisi joustaa shokkien iskiessä
Ruokaketjun toimijoiden pitää yhdessä edistää reilun sopimus- ja hinnoittelukulttuurin syntymistä. Esimerkiksi tarvitaan joustavia sopimusmalleja, jotta riskien jako ketjussa olisi tasapuolisempi, ja sopimuksiin mekanismeja, joilla hintaneuvottelut avataan isojen markkinamuutosten iskiessä.
”Ruokaketjun toimijoiden tulee vahvistaa ja edistää kumppanuusajattelua sekä yhteistyötä lisäämällä keskinäistä luottamusta ja valmiutta yhteiseen kehittämiseen. Viranomaisten taas tulee tehdä näkyväksi markkinoiden väärinkäyttöä sekä varmistaa, että kilpailu- ja elintarvikemarkkinalainsäädäntöä noudatetaan johdonmukaisesti koko ruokaketjussa”, sanoo maatalousekonomisti Mauri Yli-Liipola PTT:stä.
Ketjun läpinäkyvyyttä ja tilastointia on lisättävä
Ruokamarkkinoiden läpinäkyvyyttä pitää lisätä ja tiedon saatavuutta parantaa. Elintarvikesektorin tilastotuotannon on pystyttävä tarjoamaan euromääräiset tuottaja-, teollisuus- ja kuluttajahinnat sekä kysyntämäärät. Kaupan omien merkkien (private label) tilastointia on lisättävä, jotta niiden vaikutuksia ketjun arvonmuodostukseen voidaan seurata ja arvioida.
”Tärkeää on lisätä kuluttajien tietoisuutta hinnanmuodostuksesta ja ruokamarkkinoiden rakenteista, jotta ruuan hintakehitykseen vaikuttavat tekijät ymmärretään paremmin. Tämä edellyttää, että hinnanmuodostuksen läpinäkyvyyttä lisätään erityisesti teollisuuden ja kaupan osalta”, sanoo maatalousekonomisti Kyösti Arovuori REINU econ Oy:stä.
Raaka-ainevirran hallinta tarvitsee vientiä
Elintarvikeviennin kehittämisessä tarvitaan ketjun kaikkien toimijoiden yhteistyötä. Viennillä on oleellinen merkitys kotimaisen raaka-ainevirran hallinnan kannalta. Ilman vientiä uhkana on näivettyminen, koska kotimarkkinoilta kysyntävetoista kasvua on vaikea löytää.
”Yhteenvetona voidaan sanoa, että ratkaisuja ruokaketjun toimivuuden parantamiseksi on haettava toimialakohtaisesti, koska eri tarjontaketjut eroavat toisistaan merkittävästi rakenteiden ja dynamiikan osalta”, korostaa Sari Forsman-Hugg.
RUOKAKETJU-hankkeen ovat toteuttaneet Pellervon taloustutkimus PTT, Luonnonvarakeskus ja REINU econ vuosina 2023–2025. Hankkeen päärahoittaja on ollut Maatilatalouden kehittämisrahasto Makera. Lisäksi hanketta ovat rahoittaneet Elintarviketeollisuusliitto ETL, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry ja Päivittäistavarakauppa PTY.
Policy Brief julkistettiin yhdessä Elintarvikemarkkinavaltuutetun toimiston kanssa järjestetyssä seminaarissa Helsingissä 3.12.2025. Politiikkasuositukset ovat luettavissa verkossa https://www.ptt.fi/julkaisut/policy-brief-kohti-toimivampia-ruokamarkkinoita/
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sari Forsman-Hugg, sari.forsman-hugg@ptt.fi 0400 639 450
Mauri Yli-Liipola, mauri.yli-liipola@ptt.fi 040 586 8223
Hanna Karikallio, hanna.karikallio@luke.fi 0295 322564
Kyösti Arovuori, kyosti.arovuori@reinuecon.fi 040 515 8953
Tietoja julkaisijasta
Pellervon taloustutkimus PTT on soveltavaa taloustutkimusta ja talousennusteita tekevä riippumaton tutkimuslaitos. Perinteisiä vahvoja tutkimusalueitamme ovat kansantalous, maa- ja elintarviketalous, metsä- ja ympäristötalous sekä asuntomarkkinat. Erityisosaamistamme on talouden ilmiöiden alueellinen tarkastelu.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pellervon taloustutkimus PTT
Kutsu: Mitä vaikutuksia metsänomistuksen rakenteen muutoksilla on Suomen metsäalaan?13.5.2026 11:51:18 EEST | Kutsu
Tervetuloa tiistaina 2. kesäkuuta Pellervon taloustutkimus PTT:n ja Tapion tutkimusraportin julkistuswebinaariin, jonka aiheena on metsänomistusrakenteen muutosten vaikutukset Suomessa.
EU:n maatalouspolitiikka kaipaa rohkeaa uudistamista kilpailukyvyn vahvistamiseksi13.5.2026 11:10:39 EEST | Tiedote
Geopoliittiset jännitteet, kauppasodat, ilmastonmuutos ja budjettipaineet kohdistavat merkittäviä muutospaineita EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan (CAP). Pellervon taloustutkimus PTT:n keskustelualoite esittää, että CAPia tulisi uudistaa rohkeasti maatalouden kilpailukyvyn vahvistamiseksi.
Selvitys: Lintuinfluenssan taloudelliset vaikutukset syntyvät alalle tuotantoketjun häiriöistä ja vientitulojen menetyksistä7.5.2026 09:22:19 EEST | Tiedote
Lintuinfluenssan taloudelliset vaikutukset siipikarjasektorille riippuvat merkittävästi siitä, millaisen hallinnollisen ja markkinareaktion mahdollinen taudinpurkaus aiheuttaa, eikä yksinomaan siitä, millaisella tilalla tautitapaus esiintyy, esittää Pellervon taloustutkimus PTT:n selvitys.
Kokonaiskuva Suomen maaseudun taloudesta valmistui: Iso liuta haasteita – mutta myös valopilkkuja29.4.2026 09:43:00 EEST | Tiedote
Suomen maaseudun talouden näkymät ovat vaikeat niin väestökehityksen, kuntatalouden kuin työmarkkinoidenkin osalta, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n raportti. Maaseudun yritystoiminta on kuitenkin rakenteellisesti vakaata, ja tulevaisuuden valopilkkuja voivat olla muun muassa uusiutuvan energian investoinnit.
Pikakommentti: Sota Lähi-idässä tuo synkkiä pilviä työmarkkinoille – nuorten työttömyys edellyttää täsmätoimia kehysriihessä22.4.2026 09:16:01 EEST | Tiedote
Työllisyys- ja työttömyysaste ovat pysytelleet Suomessa kohtalaisen vakaina alkuvuoden ajan, mutta esimerkiksi nuorten työttömien määrä on yhä hyvin korkea. Uhkakuvia työmarkkinoiden kehitykseen tuo etenkin sota Lähi-idässä, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n vanhempi ekonomisti Henna Busk:
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme