Suomen ympäristökeskus

Rannikolle on levinnyt Euroopassa huolta aiheuttava uusi vieraslaji

7.5.2026 09:00:00 EEST | Suomen ympäristökeskus | Tiedote

Jaa

Itämeren vieraslajiseurannassa on havaittu uusi katkalaji, petokatka. Rauman satamasta havaittu laji on uhka etenkin murtovesien, mutta myös sisävesien selkärangattomille lajeille. Lisäksi seurannassa havaittiin suistokatkan uusi esiintymä Naantalista. Vieraslajeja leviää paitsi laivojen, myös huviveneiden matkassa.

Kuvateksti: Rauman satamasta löydetyt puolentoista senttimetrin pituiset petokatkat muistuttavat Itämeren alkuperäisiä katkoja, leväkatkoja.
Kuvateksti: Rauman satamasta löydetyt puolentoista senttimetrin pituiset petokatkat muistuttavat Itämeren alkuperäisiä katkoja, leväkatkoja. Kuva: Katriina Könönen / Syke

Eurooppaan laajalle levinneitä petokatkoja (Dikerogammarus villosus), englanninkieliseltä nimeltään killer shrimp, on löytynyt vieraslajiseurannassa Rauman satamasta. Euroopassa paljon tutkittu laji aiheuttaa uhkaa etenkin murtovesien, mutta myös sisävesien selkärangattomille lajeille. Petokatka vähentää tai syrjäyttää alkuperäislajeja tehokkaalla saalistuksella ja kilpailulla ja vähentää näin vesiluonnon monimuotoisuutta.

Nyt Raumalta havaittu petokatka on levinnyt Mustanmeren ja Kaspianmeren alueelta 1990-luvulla rannikkovesiin Eurooppaan ja 2000-luvulla myös moniin sisävesiin. Lähimmät esiintymät ovat Latvian, Liettuan, Puolan ja Saksan rannikolta sekä Ruotsin ja Tanskan järvistä.

Kuivuutta erittäin hyvin kestävän petokatkan leviämistä voidaan estää käsittelemällä laivojen painolastivedet ja pesemällä alusten, myös pienveneiden pohjat, köydet ja muut vedessä olleet varusteet vesistöstä toiseen siirryttäessä. Samoin vähintään +50-asteisen veden on todettu riittävän katkojen eliminoimiseen.

Katka%20kuvattuna%20tummaa%20taustaa%20vasten.
Petokatkakoiras. Kuva: Tarja Katajisto ja Katriina Könönen / Syke

Vuosaaren satamasta löytyi viime vuonna pohjoiselle Itämerelle uusi vieraslaji suistokatka (Melita nitida). Tänä vuonna se on havaittu myös Naantalin satamassa. Muualta pohjoisella Itämerellä suistokatkoista ei ole vielä havaintoja. Lähimmät havainnot ovat Puolan Gdanskinlahdelta ja Tanskansalmista. Pohjois-Amerikan murtovesilahdilta kotoisin oleva suistokatka on asettunut aiemmin 2000-luvulla Euroopan Atlantin puoleiselle rannikolle. Lajin haitallisuudesta ei ole toistaiseksi tutkimustietoa.

Vieraslajit leviävät myös huviveneiden mukana

Vieraslajit leviävät edelleen myös pienveneiden välityksellä. Esimerkiksi Suomen rannikolta vuonna 2016 ensi kerran havaittuja pienikokoisia saksisiiroja (Sinelobus vanhaareni) on sittemmin löytynyt runsaasti myös huviveneiden pohjista ja huvivenesatamista otetuista näytteistä. Saksisiiroja voi löytää jo tuhansia neliömetrillä.

Vieraslajien leviämisen estämiseksi on tärkeää, että jokainen vesillä liikkuja huolehtii veneen pohjan käsittelyistä ja pesuista asianmukaisesti.

”Veneenpohjamaalien markkinoilta löytyy runsaasti tehokkaita ekomaaleja, joiden on havaittu pitävän veneen pohjan puhtaana kiinnittyvistä eliöistä läpi veneilykauden. On tärkeää, että veneen pohjan pesussa irronneet eliöt otetaan talteen hävitettäviksi, etteivät ne pääse veneen mukana uusille alueille. Veneen pohjan voi myös pestä maalla, jolloin eliöt on helpompi saada pois vesistöistä”, sanoo tutkija Okko Outinen Suomen ympäristökeskuksesta.

Vieraslajien leviäminen on kiihtynyt

Suomen merialueille on saapunut viimeksi kuluneiden 30 vuoden aikana 20 uutta vieraslajia, eli yli puolet kaikista avomeri- ja rannikkoalueillamme havaituista vieraslajeista. Vieraslajien satamaseurantaa on 2020-luvulla lisätty, ja jokavuotisen seurannan avulla onkin löydetty uusia lajeja. Suurin osa niistä on pieniä selkärangattomia, kuten simpukoita, monisukasmatoja, katkoja ja muita sedimenttien seassa tai rantakasvillisuudessa eläviä äyriäisiä.

Kolme%20rangiasimpukkaa%20ja%20kaksi%20huomattavasti%20pienemp%E4%E4%20liejusimpukkaa%20kalliolla.
Pienikokoisena rangiasimpukka muistuttaa Itämeren alkuperäislajia, liejusimpukkaa, mutta rangiasimpukka voi kasvaa jopa nelisenttiseksi. Kuvassa rangiasimpukoita ja kaksi pientä liejusimpukkaa. Rangiasimpukan kuoria saattaa löytää rannoille ajautuneina jo tuhansia. Kuva: Maiju Lehtiniemi / Syke

Monet vieraslajit ovat vakiintuneet uusilla asuinsijoillaan nopeasti. Esimerkiksi 2000-luvulla ensimmäistä kertaa havaitut tiikerikatka ja mustatäplätokko esiintyvät jo runsaina koko Suomen rannikkoalueella. Liejutaskurapu (Rhithropanopeus harrisii) on vallannut monenlaiset Saaristomeren ja Suomenlahden eliöyhteisöt, ja laji leviää tasaista vauhtia Suomenlahdella kohti itää ja Pohjanlahdella kohti pohjoista. Paksukuorisen, jopa nelisenttiseksi kasvavan rangiasimpukan (Rangia cuneata) kuoria on tänäkin keväänä ajautunut tuhansittain Porvoon, Loviisan, Pyhtään ja Haminan rannoille. Japaninkuuppaäyriäinen (Nippoleucon hinumensis) on asettunut nopeasti merenpohjan vakioasukkaaksi.

Osa vieraslajeista on pysynyt Suomen rannikolla melko paikallisena jo vuosikymmenien ajan. Niihin kuuluu esimerkiksi Suomenlahdelle asettunut vaeltajasimpukka (Dreissena polymorpha), joka on aiheuttanut Amerikan suurilla järvillä merkittäviä taloudellisia haittoja. Suurimmat vaeltajasimpukkamäärät löytyvät Itäiseltä Suomenlahdelta. Ikävä asia on, että olosuhteiden muuttuessa tällainenkin vakiintunut ja harmittomalta vaikuttava vieraslaji saattaa alkaa lisääntyä tehokkaammin ja muuttua haitalliseksi.

Kansalaishavainnot tärkeitä

Uusia lajeja löytyy vieraslajiseurannan lisäksi myös kansalaisten tekemien havaintojen avulla. Esimerkiksi putkisieraintokko (Proterorhinus spp.) havaittiin vuonna 2022 ensimmäistä kertaa kalastuskilpailun yhteydessä Helsingistä.

”Nykyään myös merkittävä osa liejutaskurapuhavainnoista tulee kansalaisilta. Kannustamme kaikkia rannoilla ja vesillä liikkujia havainnoimaan ja ilmoittamaan vieraslajihavainnoistaan ja uusista oudoista lajeista”, sanoo tutkimusprofessori Maiju Lehtiniemi Suomen ympäristökeskuksesta.

Lajihavainnot ilmoitetaan vieraslajit.fi-verkkosivuston kautta. Sivustolta löytyy myös tietoa ja kuvia vieraslajeista.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tutkija Okko Outinen, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 915, s-posti: etunimi.sukunimi@syke.fi

Tutkimusprofessori Maiju Lehtiniemi, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 356, s-posti: etunimi.sukunimi@syke.fi

Tutkija Katriina Könönen (uudet lajit) s-posti: katriina.kononen@gmail.com

Viestintäasiantuntija Eija Järvinen, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 242, s-posti: etunimi.sukunimi@syke.fi

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072media@syke.fi

Kuvat

Kolme katkaa tutkittavana.
Rauman satamasta löydetyt puolentoista senttimetrin pituiset petokatkat muistuttavat Itämeren alkuperäisiä katkoja, leväkatkoja.
Kuva: Katriina Könönen / Syke
Lataa
Kolme rangiasimpukkaa ja kaksi huomattavasti pienempää liejusimpukkaa kalliolla.
Pienikokoisena rangiasimpukka muistuttaa Itämeren alkuperäislajia, liejusimpukkaa, mutta rangiasimpukka voi kasvaa jopa nelisenttiseksi. Kuvassa rangiasimpukoita ja kaksi pientä liejusimpukkaa. Rangiasimpukan kuoria saattaa löytää rannoille ajautuneina jo tuhansia.
Kuva: Maiju Lehtiniemi / Syke
Lataa
Petokatkakoiras tummaa taustaa vasten.
Petokatkakoiras.
Kuva: Tarja Katajisto ja Katriina Könönen / Syke
Lataa
Yksittäinen petokatka.
Yksittäinen petokatka.
Kuva: Katriina Könönen / Syke
Lataa

Linkit

Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.

Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki

0295 251 000
www.syke.fi

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

En hållbar energiomställning stärker Finlands säkerhet och möjligheter att nå klimatmålen25.5.2026 08:31:00 EEST | Pressmeddelande

Finlands miljöcentral, Geologiska forskningscentralen och Teknologiska forskningscentralen informerar: En övergång till ett hållbart, elektrifierat och fossilfritt energisystem är nödvändig för att minska riskerna och för att nå klimatmålen. Beroendet av importerade fossila bränslen gör Finlands energiförsörjning mer sårbar och försämrar förutsättningarna för ekonomisk tillväxt. Även om användningen av importerade fossila bränslen redan har kunnat minskas behövs det fortfarande åtgärder för att främja en hållbar energiomställning.

Kestävä energiasiirtymä vahvistaa Suomen turvallisuutta ja ilmastotavoitteiden toteutumista25.5.2026 08:30:00 EEST | Tiedote

Suomen ympäristökeskus, Geologian tutkimuskeskus ja Teknologian tutkimuskeskus tiedottavat: Siirtymä kestävään, sähköistyvään ja fossiilivapaaseen energiajärjestelmään on välttämätön ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi ja turvallisuusriskien vähentämiseksi. Suomen riippuvuus fossiilisista tuontipolttoaineista heikentää energiaturvallisuutta ja talouskasvun mahdollisuuksia. Vaikka fossiilisten tuontipolttoaineiden käyttöä on jo onnistuttu vähentämään, tekoja kestävän energiasiirtymän edistämiseksi tarvitaan edelleen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye