Syömishäiriöihin liittyy usein lisääntymisterveyden ongelmia
Syömishäiriöön sairastuneet saavat harvemmin lapsia kuin samanikäiset verrokkinsa. Selvimmin tämä eroavuus todettiin anoreksian eli laihuushäiriön sairastaneilla; heillä raskauksien määrä oli alle puolet siitä mitä verrokeilla.
Bulimian eli ahmimishäiriön sairastaneilla raskaudenkeskeytysten riski oli miltei kaksinkertainen samanikäiseen väestöön verrattuna. Ahmintahäiriöön eli BED:iin taas liittyi yli kolminkertainen keskenmenon riski verrokkeihin nähden. BED:n vuoksi hoidossa olleiden naisten raskauksista miltei joka toinen päättyi keskenmenoon.
– Syömishäiriön varhainen tunnistaminen, tehokas hoito ja riittävän pitkä seuranta ovat avainasemassa lisääntymisterveyteen liittyvien ongelmien ehkäisemisessä, sanoo tutkija Milla Linna Helsingin yliopiston Hjelt-instituutista.
Syömishäiriöt ovat yleinen ongelma länsimaissa, ja ne vaivaavat erityisesti tyttöjä ja nuoria naisia. Arvioiden mukaan länsimaisista nuorista naisista 5-10 prosenttia sairastuu elämänsä aikana johonkin syömishäiriöön.
Helsingin yliopiston ja THL:n tekemässä rekisteritutkimuksessa selvitettiin HYKS:n Syömishäiriöklinikassa vuosina 1995-2010 hoidettujen potilaiden ja heille valittujen verrokkien lisääntymisterveyttä 15 vuoden pituisessa seurantatutkimuksessa. Verrokeiksi valituilla oli sama ikä, sukupuoli ja asuinalue kuin potilaillakin. Tutkimukseen osallistui yli 11 000 naista, joista Syömishäiriöklinikassa hoidettuja potilaita oli 2 257 ja verrokkeja 9 028.
– Tämän tutkimuksen perusteella emme pysty sanomaan, mistä syömishäiriöpotilailla havaitut lisääntymisterveyden ongelmat johtuvat, mutta aiempien tutkimusten perusteella on todennäköistä, että havaitut poikkeavuudet ovat ainakin osittain seurausta sairastetusta syömishäiriöstä, Linna toteaa.
Muun muassa alipainoisuuteen ja lihavuuteen tiedetään liittyvän kohonnut hedelmättömyyden ja keskenmenon riski. Syömishäiriöihin liittyy myös usein kuukautiskierron häiriöitä, jotka saattavat johtaa ehkäisyn unohtumiseen ja ei-toivottuihin raskauksiin.
– Meneillään olevassa jatkotutkimuksessa selvitämme raskauksien ja synnytysten kulkua syömishäiriön sairastaneilla, Linna kertoo.
Tutkimus on julkaistu International Journal of Eating Disorders -tiedelehdessä.
Lisätietoja:
Tutkija Milla Linna, Hjelt-instituutti, Helsingin yliopisto
Puh. 044 5250220
Sähköposti: milla.linna@helsinki.fi
Viite: Linna MS, Raevuori A, Haukka J, Suvisaari JM, Suokas JT, Gissler M. Reproductive health outcomes in eating disorders. Int J Eat Disord. 2013 Sep 2.(http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23996114
**********************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, tiedottaja, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi
050 406 2043
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Saimaannorppa on Saimaatakin vanhempi12.6.2025 14:30:24 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus paljastaa, että saimaannorppa on evolutiivisesti selvästi eriytyneempi kuin aikaisemmin on tiedetty. Tutkijat ehdottavatkin, että alalajin sijasta saimaannorpan tulisi olla oma itsenäinen lajinsa.
Täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitomuotojen käytössä isoja maakohtaisia eroja12.6.2025 11:08:32 EEST | Tiedote
Suomessa täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen (CAM) käyttö laski yleisellä tasolla vuodesta 2014 vuoteen 2023. CAM-hoitojen käyttö on kokonaisuutena tarkastellen pysynyt suhteellisen vakaana viimeisenä vuosikymmenenä Euroopassa. CAM-hoitojen käytössä on kuitenkin jyrkkiä eroja maiden välillä.
Leikkausten jälkeisissä laskimotukos- ja verenvuotoriskeissä huomattavia eroja12.6.2025 09:02:16 EEST | Tiedote
Yli 10 miljoonan potilaan tiedot kattava tutkimus osoittaa, että riskit vaihtelevat huomattavasti leikkaustyypistä riippuen, mikä korostaa yksilöllisen riskinarvioinnin tärkeyttä. Tutkijat kehittivät uuden työkalun leikkauskomplikaatioiden riskien arviointiin.
Ultraprosessoitu ruoka saattaa vaikuttaa aivoihin ja johtaa ylensyöntiin11.6.2025 08:37:27 EEST | Tiedote
Laaja kansainvälinen tutkimus löysi yhteyden ultraprosessoidun ruoan ja aivojen rakenteellisten muutosten välillä.
Henkistä väkivaltaa ei tunnisteta riittävän hyvin lastensuojelussa ja huostaanottopäätöksissä10.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Lapsiin kohdistuva henkinen väkivalta tulee lastensuojelun tietoon useimmiten lastensuojeluilmoituksissa. Väkivallan kuvailu kuitenkin hälvenee vähitellen asiakirjoissa ja huostaanotto perustellaan usein lapsen omalla oireilulla tai käyttäytymisellä ilman taustatekijöiden huomiointia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme